Sisällysluettelo
308 suhteet: Aatehistoria, Adaptaatio, Aitososiaalisuus, Aitotumaiset, Aktuaalisuus ja potentiaalisuus, Albinismi, Alfred Russel Wallace, Alkionkehitys, Alleeli, Allopatrinen lajiutuminen, Aminohapot, An Essay on the Principle of Population, Anaksimandros, Antibiootti, Antibioottiresistenssi, Antropologia, Arkeonit, Astrofysiikka, August Weismann, Auringonotto, Auringonpolttama, Bakteerit, Banaanikärpänen, Biodiversiteetti, Biokemia, Biologia, Biologinen antropologia, Biologinen hierarkia, Biomassa, Carl von Linné, Charles Darwin, Dinosaurukset, DNA, DNA:n sekvensointi, Dollon laki, Domeeni (biologia), Domestikaatio, Ediacarakausi, Ekologinen lokero, Ekosysteemi, Elämä, Elämän alkuperä, Eliö, Elinympäristö, Empedokles, Endosymbioosi, Endosymbioositeoria, Entsyymi, Epigenetiikka, Erasmus Darwin, ... Laajenna indeksi (258 lisää) »
- Biologiset teoriat
Aatehistoria
Aatehistoria on ihmiskunnan sivistyksen historiaa: oppia ja tutkimusta siitä, miten eri aatteet ovat syntyneet suhteessa omaan aikaansa ja ympäristöönsä.
Katsoa Evoluutio ja Aatehistoria
Adaptaatio
Adaptaatio (sovittaa, sopeutua) on mikä tahansa eliön ominaisuus, jonka ajatellaan lisäävän eliön kelpoisuutta — toisin sanoen tietty piirre on adaptiivinen, jos tuo piirre edistää yksilön tai sosiaalisen ryhmän elossa säilymistä tai lisääntymistä.
Katsoa Evoluutio ja Adaptaatio
Aitososiaalisuus
Tulimuurahaisia Aitososiaalisuus on ilmiö joidenkin suvullisesti lisääntyvien eläinten keskuudessa.
Katsoa Evoluutio ja Aitososiaalisuus
Aitotumaiset
Solun rakenne. Aitotumaiset (Eucarya) eli tumalliset, eukaryootit tai aitotumalliset ovat yksi eliöiden kolmesta domeenista.
Katsoa Evoluutio ja Aitotumaiset
Aktuaalisuus ja potentiaalisuus
Aktuaalisuus ja potentiaalisuus ovat Aristoteleen metafysiikan ja luonnontieteen peruskäsitteitä, jotka liittyvät muutokseen.
Katsoa Evoluutio ja Aktuaalisuus ja potentiaalisuus
Albinismi
kenguru. papuauusiguinealainen tyttö. Albinismi on harvinainen resessiivisesti periytyvä perinnöllinen tila, joka aiheuttaa ominaisen heikkonäköisyyden yhdessä vaihtelevasti ilmenevän hypopigmentaation kanssa.
Katsoa Evoluutio ja Albinismi
Alfred Russel Wallace
Alfred Russel Wallace (8. tammikuuta 1823 – 7. marraskuuta 1913) oli brittiläinen luonnontieteilijä, tutkimusmatkailija, humanisti ja yhteiskuntakriitikko.
Katsoa Evoluutio ja Alfred Russel Wallace
Alkionkehitys
Alkionkehitys alullaan Alkionkehitys on tapahtumasarja, jossa hedelmöittyneestä munasolusta kehittyy monisoluinen sikiö, jolla on jo kaikkien keskeisimpien elinten aiheet.
Katsoa Evoluutio ja Alkionkehitys
Alleeli
Alleelit ovat tietyn geenin vaihtoehtoisia muotoja.
Katsoa Evoluutio ja Alleeli
Allopatrinen lajiutuminen
Lajiutumisen neljä mekanismia. Allopatrinen lajiutuminen on lajiutumisen muoto, jossa maantieteellisesti eristyneelle populaatiolle kehittyy tehokkaat isolaatiomekanismit.
Katsoa Evoluutio ja Allopatrinen lajiutuminen
Aminohapot
Alfa-aminohapon yleinen rakenne. Hiileen on kiinnittynyt karboksyyliryhmä (COOH), aminoryhmä (NH2), vety (H) ja jokin kolmas ryhmä (R). Aminohapot ovat orgaanisia yhdisteitä, joissa on sekä amino- (-NH2) että karboksyyliryhmä (-COOH) liittyneenä samaan molekyyliin.
Katsoa Evoluutio ja Aminohapot
An Essay on the Principle of Population
Alkuperäispainoksen kansi vuodelta 1798. An Essay on the Principle of Population on Thomas Malthusin vuonna 1798 julkaistu kirja.
Katsoa Evoluutio ja An Essay on the Principle of Population
Anaksimandros
Anaksimandros Rafaelin maalauksessa ''Ateenan koulu''. Anaksimandros (610/609 – n. 546 eaa.) oli eräs antiikin Kreikan esisokraattisista filosofeista.
Katsoa Evoluutio ja Anaksimandros
Antibiootti
Viljelymaljalla testataan bakteerin vastustuskykyä antibiooteille. Doksisykliini-kapseleita Antibiootti tarkoittaa täsmällisesti määriteltynä sellaista mikrobilääkettä, joka on peräisin jonkin mikrobin tuottamasta aineesta.
Katsoa Evoluutio ja Antibiootti
Antibioottiresistenssi
Resistenssin kehittyminen esimerkiksi kesken jätetyn antibioottikuurin tuloksena. Antibioottiresistenssi tarkoittaa bakteerin vastustuskykyä sellaista antibioottia vastaan, jolla pystyttiin aiemmin parantamaan kyseisen bakteerin aiheuttama tauti.
Katsoa Evoluutio ja Antibioottiresistenssi
Antropologia
Antropologia (muinaiskreikan sanoista ἄνθρωπος, anthrōpos ’ihminen’ ja λογία, logia ’oppi’) eli ihmistutkimus on ihmislajille (Homo-suvun eläimet, myös muut kuin Homo sapiens) ominaisia piirteitä ja ihmisen kulttuuria tutkivan tieteen yleisnimitys.
Katsoa Evoluutio ja Antropologia
Arkeonit
Suolaisuutta hyvin sietävät halobakteerit ovat nimestään huolimatta arkeoneja. Arkeonit (Archaea) eli arkit tai arkkieliöt, aiemmin arkkibakteerit, ovat yksisoluisia tumattomia mikro-organismeja, jotka muistuttavat ulkoisesti bakteereita.
Katsoa Evoluutio ja Arkeonit
Astrofysiikka
Astrofysiikka on tähtitieteen haara, joka tutkii teoreettisesti sekä havaintoja tekemällä taivaankappaleiden fysikaalisia ominaisuuksia ja kemiallisia koostumuksia.
Katsoa Evoluutio ja Astrofysiikka
August Weismann
August Weismann August Friedrich Leopold Weismann (17. tammikuuta 1834 Frankfurt am Main – 5. marraskuuta 1914 Freiburg im Breisgau, Saksa) oli saksalainen evoluutiobiologi.
Katsoa Evoluutio ja August Weismann
Auringonotto
bikineissä Auringonotto on ihon tietoista altistamista auringon säteille tarkoituksena saada iho ruskettumaan.
Katsoa Evoluutio ja Auringonotto
Auringonpolttama
Auringonpolttama on elävän kudoksen, kuten ihon, palovamma, jonka aiheuttaa liika altistuminen ultraviolettisäteilylle yleensä auringonvalosta saatuna.
Katsoa Evoluutio ja Auringonpolttama
Bakteerit
Bakteerit (kreikan sanasta βακτήριον, baktērion, ’sauva’) eli eubakteerit tai aitobakteerit on yksi kuudesta eliökunnan kunnasta.
Katsoa Evoluutio ja Bakteerit
Banaanikärpänen
Banaanikärpänen (Drosophila melanogaster) on pieni kellanruskea mahlakärpäslaji, joka on jo vuosikymmenten ajan ollut yksi kokeellisen biologisen tutkimuksen tärkeimmistä malliorganismeista.
Katsoa Evoluutio ja Banaanikärpänen
Biodiversiteetti
Koralliriutat ovat maapallon monimuotoisimpia ekosysteemeitä. Biodiversiteetti eli biologinen monimuotoisuus (myös elonkirjo, luonnonkirjo tai luonnon monimuotoisuus) tarkoittaa maapallon tai sen jonkin osan elollisen luonnon monimuotoisuutta.
Katsoa Evoluutio ja Biodiversiteetti
Biokemia
Biokemia on eliöiden kemiallista rakennetta ja niissä tapahtuvia kemiallisia muutoksia tutkiva luonnontieteen haara.
Katsoa Evoluutio ja Biokemia
Biologia
naarasleijona. kasveja tutkii kasvitiede ja kasvipatologia. Kuvassa kasvisolu. Biologia on elollisen luonnon ilmiöitä ja lainalaisuuksia tutkiva luonnontiede.
Katsoa Evoluutio ja Biologia
Biologinen antropologia
Ihmisen, simpanssin, orangin ja makakin kallot. Biologinen antropologia eli fyysinen antropologia on luonnontiede, joka tutkii ihmisen evoluutiota ja ihmisten, muiden kädellisten (apinat) sekä sukupuuttoon kuolleiden ihmislajien biologisia ja käytöksellisiä eroavaisuuksia ja niiden syitä.
Katsoa Evoluutio ja Biologinen antropologia
Biologinen hierarkia
Biologinen hierarkia tai elämän järjestys tarkoittaa monimutkaisten biologisten rakenteiden muodostamaa hierarkiaa.
Katsoa Evoluutio ja Biologinen hierarkia
Biomassa
Biomassa tarkoittaa biologiassa kaikkien elollisten olioiden yhteispainoa tietyllä pinta-alalla.
Katsoa Evoluutio ja Biomassa
Carl von Linné
Carl Linnaeus, myöhemmin Carl von Linné,, (23. toukokuuta 1707 – 10. tammikuuta 1778) oli ruotsalainen luonnontutkija, joka kehitti nykyaikaisen taksonomian perusteet.
Katsoa Evoluutio ja Carl von Linné
Charles Darwin
Charles Robert Darwin (12. helmikuuta 1809 – 19. huhtikuuta 1882) oli englantilainen luonnontieteilijä, joka esitti kokoamaansa tieteelliseen todistusaineistoon nojaten kaikkien eliölajien kehittyneen ajan saatossa yhteisestä kantamuodosta luonnonvalinnaksi nimetyn prosessin kautta.
Katsoa Evoluutio ja Charles Darwin
Dinosaurukset
Dinosaurukset eli hirmuliskot (Dinosauria) olivat mesotsooisella maailmankaudella elänyt hyvin menestyksekäs eläinryhmä.
Katsoa Evoluutio ja Dinosaurukset
DNA
Osa DNA-kaksoiskierteestä, joka koostuu kahdesta toisiinsa kiinnittyneestä juosteesta (kuvassa vain lyhyt katkelma kokonaisesta kaksoiskierteestä). Deoksiribonukleiinihappo eli DNA on nukleiinihappo, joka sisältää kaikkien eliöiden solujen ja joidenkin virusten geneettisen materiaalin.
Katsoa Evoluutio ja DNA
DNA:n sekvensointi
Esimerkki automaattisen DNA-sekvensoinin tuloksesta DNA:n sekvensointi on prosessi, jossa määritetään DNA:n sekvenssi eli nukleotidien tarkka järjestys DNA-molekyylissä.
Katsoa Evoluutio ja DNA:n sekvensointi
Dollon laki
Dollon laki on päättely, jolla evoluutio on todettu käytännössä palautumattomaksi ilmiöksi.
Katsoa Evoluutio ja Dollon laki
Domeeni (biologia)
Yläkunta eli domeeni on biologiassa korkein taksonominen ryhmä.
Katsoa Evoluutio ja Domeeni (biologia)
Domestikaatio
Koirat ja lampaat olivat ensimmäisten domestikoituneitten eläinten joukossa. Domestikaatio on sukupolvesta toiseen jatkuva prosessi, jossa yksi eliöryhmä omaksuu huomattavan roolin jonkin toisen eliöryhmän elinkaaressa ja toimeentulossa voidakseen hyödyntää sitä tehokkaammin.
Katsoa Evoluutio ja Domestikaatio
Ediacarakausi
''Dickinsonia'' oli kaudelle tyypillinen litteä matomainen eläin. Ediacarakausi oli prekambrin ja proterotsooisen aionin päättänyt geologinen ajanjakso 635–542 miljoonaa vuotta sitten, välittömästi ennen fanerotsooisen aionin, paleotsooisen maailmankauden ja kambrikauden alkua.
Katsoa Evoluutio ja Ediacarakausi
Ekologinen lokero
Ekologinen lokero eli ekolokero kuvaa eliölajin tai -populaation paikkaa eliöyhteisössä.
Katsoa Evoluutio ja Ekologinen lokero
Ekosysteemi
Kieli.
Katsoa Evoluutio ja Ekosysteemi
Elämä
Elämä on syntymän ja kuoleman rajaama eliön biologinen tila, johon liittyy sellaisia piirteitä kuin itsenäisyys, aineenvaihdunta, moduulirakenne, kasvu, mukautuvuus ja lisääntyminen.
Katsoa Evoluutio ja Elämä
Elämän alkuperä
Elämän alkuperä eli elämän ilmaantuminen maapallolle on edelleen ratkaisematon kysymys.
Katsoa Evoluutio ja Elämän alkuperä
Eliö
Eliö eli organismi on erotettavissa oleva olio, jossa täyttyvät elämän tunnusmerkit: itsenäisyys, vastaaminen ärsykkeisiin, moduulirakenne, kasvu, mukautuvuus, aineenvaihdunta, ja kyky lisääntyä.
Katsoa Evoluutio ja Eliö
Elinympäristö
Elinympäristö eli habitaatti on se paikka, jossa tietty eliö elää ja lisääntyy.
Katsoa Evoluutio ja Elinympäristö
Empedokles
Empedokles Empedokles (n. 492–432 eaa.) oli antiikin kreikkalainen esisokraattinen filosofi.
Katsoa Evoluutio ja Empedokles
Endosymbioosi
Endosymbioosi on kahden eliön välinen symbioottinen suhde, jossa symbiootti elää isäntäeliön kudoksissa tai soluissa.
Katsoa Evoluutio ja Endosymbioosi
Endosymbioositeoria
Endosymbioositeoria eli symbiogeneesi on teoria, joka selittää, kuinka aitotumaiset kehittyivät esitumallisista.
Katsoa Evoluutio ja Endosymbioositeoria
Entsyymi
Puriininukleosidifosforylaasin malli Entsyymit ovat biologisia katalyyttejä, eli ne nopeuttavat kemiallisia reaktioita.
Katsoa Evoluutio ja Entsyymi
Epigenetiikka
Epigenetiikka on molekyylibiologian osa-alue, joka tutkii geenien ekspressiota eli sitä miten ja miksi geenit kytkeytyvät päälle ja pois päältä eri tavoin ilman, että geenien nukleotidisekvenssit muuttuvat.
Katsoa Evoluutio ja Epigenetiikka
Erasmus Darwin
Erasmus Darwin (12. joulukuuta 1731 – 18. huhtikuuta 1802) oli englantilainen lääkäri ja luonnontutkija, joka kirjoitti suorasanaisia runoja ja asiateoksia, jotka herättivät aikalaisissa kiinnostusta ja keskustelua kehitysopillisten uusien ajatusten vuoksi.
Katsoa Evoluutio ja Erasmus Darwin
Esisokraatikot
Esisokraatikoiksi kutsutaan niitä antiikin Kreikan filosofeja, jotka vaikuttivat 600–400-luvuilla eaa. Suurin osa heistä eli ennen Sokratesta, josta varsinaisen filosofian usein katsotaan alkaneen.
Katsoa Evoluutio ja Esisokraatikot
Esitumalliset
Bakteerin, tyypillisen prokaryoottisolun rakennekaavio. Solun seinämä ja kalvo ympäröivät solulimaa. Keskellä on bakteerin genomi eli kromosomi, joka on DNA:ta. Vaikka solulimassa ui ribosomeja ja suurmolekyylejä, pitkälle kehittyneet soluelimet puuttuvat. Esitumalliset, alkeistumaiset eli prokaryootit ovat tumattomia soluja.
Katsoa Evoluutio ja Esitumalliset
Evoluutio (täsmennyssivu)
Evoluutio tarkoittaa kirjaimellisesti kehitystä tai aukirullaamista (vrt. kirjakäärö).
Katsoa Evoluutio ja Evoluutio (täsmennyssivu)
Evoluutio – Miten lajit kehittyvät?
Evoluutio – Miten lajit kehittyvät? on Juha Valsteen kirjoittama eliöiden kehittymistä käsittelevä teos.
Katsoa Evoluutio ja Evoluutio – Miten lajit kehittyvät?
Evoluutio NYT!
Evoluutio NYT! Charles Darwinin juhlaa on perinnöllisyystieteen emeritusprofessori Petter Portinin ja ympäristötieteen lehtori Timo Vuorisalon toimittama artikkelikokoelma evoluutiosta.
Katsoa Evoluutio ja Evoluutio NYT!
Evoluutio: Miten elämä kehittyy
Evoluutio: Miten elämä kehittyy on vuonna 1986 ilmestynyt oppikirja evoluutiosta.
Katsoa Evoluutio ja Evoluutio: Miten elämä kehittyy
Evoluutioalgoritmi
Evoluutioalgoritmi on tietokoneohjelman tekotapa, joka jäljittelee evoluutioteorian mukaista mekanismia, jossa luonnonvalinta valitsee sopivimmat mutaatiot jatkoon.
Katsoa Evoluutio ja Evoluutioalgoritmi
Evoluutiobiologia (kirja)
Evoluutiobiologia (Evolutionsbiologi) on Mats Björklundin kirjoittama oppikirja evoluutiosta.
Katsoa Evoluutio ja Evoluutiobiologia (kirja)
Evoluutiolaskenta
Evoluutiolaskenta on tietojenkäsittelytieteessä tekoälyn osa-alue, joka tutkii kombinatorisia optimointiongelmia.
Katsoa Evoluutio ja Evoluutiolaskenta
Evoluution todisteet
Evoluution todisteet käsittävät suuren määrän erilaisia havaintoja eliöiden perimästä, anatomiasta ja varhaisten eliöiden fossiileista.
Katsoa Evoluutio ja Evoluution todisteet
Evoluutiopsykologia
Evoluutiopsykologia on evoluutiobiologian periaatteiden ja tietämyksen soveltamista psykologian teorioihin ja tutkimukseen.
Katsoa Evoluutio ja Evoluutiopsykologia
Evoluutiopuu
Ernst Haeckelin varhainen evoluutiopuuesitys Evoluutiopuu eli fylogeneettinen puu on jonkin eliöryhmän syntyä ja polveutumishistoriaa eli fylogeniaa kuvaava haarautuva puumainen kaavio.
Katsoa Evoluutio ja Evoluutiopuu
Evoluutioteorian historia
Evoluutioteorian historia on melko pitkä, sillä jo eräät antiikin filosofit arvelivat, että eläimet ovat saattaneet muuttua ajan myötä.
Katsoa Evoluutio ja Evoluutioteorian historia
Evoluutioteorian vastustus
Evoluutioteoria on kohdannut erilaista vastustusta aina synnystään 1800-luvulla asti.
Katsoa Evoluutio ja Evoluutioteorian vastustus
Evoluutioteorian yhteiskunnalliset vaikutukset
Evoluutioteorian yhteiskunnalliset vaikutukset ovat olleet merkittäviä.
Katsoa Evoluutio ja Evoluutioteorian yhteiskunnalliset vaikutukset
Fenotyyppi
Fenotyyppi eli yksilön ilmiasu on kehittyvän tai kehittyneen yksilön kaikkien havaittavien ominaisuuksien (anatomisten, fysiologisten, biokemiallisten ja käyttäytymisen) kokonaisuus.
Katsoa Evoluutio ja Fenotyyppi
Fenotyyppinen joustavuus
Fenotyyppinen joustavuus tarkoittaa eliön fenotyypin eli ilmiasun muuttumista ympäristön vaikutuksesta.
Katsoa Evoluutio ja Fenotyyppinen joustavuus
Filosofi
Filosofi on filosofian harjoittaja.
Katsoa Evoluutio ja Filosofi
Fossiili
trilobiitin fossiili. ''Isocrinus nicoleti'' Fossiili on vähintään 10 000 vuotta sitten eläneen eliön jäännös.
Katsoa Evoluutio ja Fossiili
Francis Crick
Francis Harry Compton Crick (8. kesäkuuta 1916 Northampton – 28. heinäkuuta 2004) oli englantilainen fyysikko ja molekyylibiologi.
Katsoa Evoluutio ja Francis Crick
Fylogenetiikka
Fylogenetiikka (kreik. phylon 'rotu' + geneia 'alkuperä') on lajien polveutumishistoriaa eli fylogeniaa selvittävä evoluutiobiologian tutkimushaara.
Katsoa Evoluutio ja Fylogenetiikka
Fysiikan lait
Fysiikan lait tai luonnonlait ovat luonnossa vallitsevasta säännönmukaisuudesta käytetty nimitys.
Katsoa Evoluutio ja Fysiikan lait
Fysiikka
Fysiikka (fysis eli luonto) on ainetta, energiaa ja perusluonteisia luonnonlakeja tutkiva tiede.
Katsoa Evoluutio ja Fysiikka
Galápagossaaret
Animaatio Galápagossaarista Galápagossaaret on Ecuadorille kuuluva 8 010 neliökilometrin laajuinen saaristo Tyynessämeressä.
Katsoa Evoluutio ja Galápagossaaret
Geeni
right Geeni eli perintötekijä on biologisen informaation yksikkö, joka on tallentunut DNA:n tai RNA:n nukleiinihappoketjuun.
Katsoa Evoluutio ja Geeni
Geenin itsekkyys
Geenin itsekkyys on Richard Dawkinsin kirjoittama vuonna 1976 ilmestynyt evoluutiota käsittelevä kirja.
Katsoa Evoluutio ja Geenin itsekkyys
Geenipooli
Geenipooli on lajin tai eliöpopulaation kaikkien geenien erilaisten muotojen eli alleelien joukko.
Katsoa Evoluutio ja Geenipooli
Geenitekniikka
Geenitekniikka on biotekniikan haara ja yleiskäsite eliön perintötekijöiden eli geenien muuntelulle sekä siinä käytetyille menetelmille.
Katsoa Evoluutio ja Geenitekniikka
Geenivirta
Geenivirta tarkoittaa geenien siirtymistä populaatioiden välillä.
Katsoa Evoluutio ja Geenivirta
Geneettinen ajautuminen
Geneettisen ajautumisen simulaatio, jossa on seurattu 20 linkittymätöntä geeniä 10 yksilön (ylempi kaavio) ja 100 yksilön (alempi kaavio) populaatioissa. Ajautuminen fiksaatioon on nopeampaa pienemmässä populaatiossa. Geneettinen ajautuminen (tai Sewall Wright-efekti) on populaatiogenetiikan käsite, joka tarkoittaa populaation geneettisen koostumuksen ja erityisesti alleelifrekvenssien muuttumista sukupolvesta toiseen pelkästään lisääntymisprosessiin liittyvän geenien siirtymisen sattumanvaraisuuden takia.
Katsoa Evoluutio ja Geneettinen ajautuminen
Geneettinen algoritmi
Geneettinen algoritmi on tietojenkäsittelytieteessä ratkaisujen hakuun käytettävä optimointimenetelmä.
Katsoa Evoluutio ja Geneettinen algoritmi
Geneettinen ohjelmointi
Tekoälystä puhuttaessa, geneettinen ohjelmointi (lyh. GP) on biologisesta evoluutiosta vaikutteita saanut evoluutioalgoritmiin perustuva menetelmä, jolla löydetään tietokoneohjelmia käyttäjän määrittelemän tehtävän suorittamiseen.
Katsoa Evoluutio ja Geneettinen ohjelmointi
Genomi
Perimä eli geeniperimä tai genomi on eliön koko perintöaines, joka siirtyy vanhemmalta jälkeläiselle.
Katsoa Evoluutio ja Genomi
Genotyyppi
Genotyyppi eli perimätyyppi on yksilön vanhemmiltaan perimien kaikkien geenimuotojen kokonaisuus.
Katsoa Evoluutio ja Genotyyppi
Geologia
Maa Apollo 17:n astronauttien kuvaamana. Geologia (kreikan sanoista γη- (ge-, ’maa’) ja λογος (logos, ’tiede’)) on tieteenala, joka tutkii Maata ja sen historiaa, rakennetta, koostumusta sekä sen muotoutumiseen vaikuttavia tapahtumia.
Katsoa Evoluutio ja Geologia
Georges Cuvier
Georges Léopold Chrétien Frédéric Dagobert Cuvier (23. elokuuta 1769 Montbéliard – 13. toukokuuta 1832 Pariisi) oli ranskalainen naturalisti ja monipuolinen eläintieteilijä.
Katsoa Evoluutio ja Georges Cuvier
Georges Leclerc de Buffon
Georges-Louis Leclerc, Buffonin kreivi, yleisesti myös Buffon, (7. syyskuuta 1707 Montbard – 16. huhtikuuta 1788 Pariisi), oli ranskalainen luonnontutkija, matemaatikko, biologi, kosmologi ja kirjailija.
Katsoa Evoluutio ja Georges Leclerc de Buffon
Geotieteet
Maa Apollo 17:n astronauttien kuvaamana. Geotieteet, myös maatiede tai maatieteet, on yhteisnimitys luonnontieteille, jotka tutkivat Maan ja sen ilmakehän rakennetta sekä ilmiöitä.
Katsoa Evoluutio ja Geotieteet
Glykolyysi
Glykolyysi on solulimassa eli sytoplasmassa tapahtuva reaktioiden sarja, jossa glukoosi hajotetaan palorypälehapon anionimuodoksi, pyruvaatiksi.
Katsoa Evoluutio ja Glykolyysi
Gregor Mendel
Gregor Johann Mendel (20. heinäkuuta 1822 Heinzendorf – 6. tammikuuta 1884 Brünn) oli saksankielinen itävaltalainen augustinolaismunkki.
Katsoa Evoluutio ja Gregor Mendel
Happi
Nestemäistä happea Happi on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on O, järjestysluku 8 ja atomimassa IUPACin standardin mukaisesti amu.
Katsoa Evoluutio ja Happi
Hardyn–Weinbergin laki
Hardyn–Weinbergin laki (tai Hardyn–Weinbergin tasapainolaki, H–W:n periaate; H–W:n genotyyppijakauma) on populaatiogenetiikan perusyhtälö, joka kuvaa alleeli- ja genotyyppifrekvenssien väliset suhteet tasapainopopulaatiossa.
Katsoa Evoluutio ja Hardyn–Weinbergin laki
Häntäluu
Häntäluu Häntäluu on ihmisen neljän tai viiden alimman nikaman muodostama kokonaisuus, joka aikuisilla on normaalisti luutunut yhtenäiseksi luuksi.
Katsoa Evoluutio ja Häntäluu
Hedelmättömyys
Munasolu mikrohedelmöityksen (ICSI) yhteydessä. Hedelmättömyys, infertiliteetti eli steriiliys tarkoittaa suvullisesti lisääntyvän eliön kyvyttömyyttä tuottaa jälkeläisiä.
Katsoa Evoluutio ja Hedelmättömyys
Herbisidi
Herbisidi torjunta-aineen tappamia heiniä. Herbisidit ovat rikkakasvien torjunta-aineita.
Katsoa Evoluutio ja Herbisidi
Hevonen
Kesyhevonen (Equus caballus caballus) on yksi hevosen alalajeista.
Katsoa Evoluutio ja Hevonen
Hietalituruoho
Hietalituruoho eli hietapitkäpalko (Arabidopsis arenosa, aiemmin Cardaminopsis arenosa) on yksi-, kaksi- tai harvoin monivuotinen ristikukkaiskasvilaji.
Katsoa Evoluutio ja Hietalituruoho
Homininae
Homininae on isojen ihmisapinoiden (Hominidae) heimon alaheimo.
Katsoa Evoluutio ja Homininae
Horisontaalinen geeninsiirto
Horisontaalisella geeninsiirrolla tarkoitetaan sitä, että solu ottaa ympäristöstään geneettistä materiaalia.
Katsoa Evoluutio ja Horisontaalinen geeninsiirto
Hugo de Vries
Hugo de Vries Hugo de Vries (16. helmikuuta 1848 – 21. toukokuuta 1935) oli alankomaalainen kasvi- ja perinnöllisyystieteilijä.
Katsoa Evoluutio ja Hugo de Vries
Hyönteiset
Hyönteiset (Insecta) on lajimäärältään suurin biologinen luokka.
Katsoa Evoluutio ja Hyönteiset
Hyönteismyrkky
Hyönteismyrkky eli insektisidi on hyönteisten torjuntaan käytetty aine.
Katsoa Evoluutio ja Hyönteismyrkky
Ideaoppi
Ideaoppi on Platonin metafysiikan keskeisin teoria.
Katsoa Evoluutio ja Ideaoppi
Ihmeellinen elämä (kirja)
Ihmeellinen elämä: Burgessin esiintymä ja historian kulku on Stephen Jay Gouldin vuonna 1989 ilmestynyt kirja evoluutiobiologiasta.
Katsoa Evoluutio ja Ihmeellinen elämä (kirja)
Ihminen
Ihminen (Homo sapiens) on ainoa nykyisin elossa oleva ihmisten (Homo) sukuun kuuluva nisäkäs.
Katsoa Evoluutio ja Ihminen
Ihmisapinat
Ihmisapinat (Hominoidea) on kädellisten lahkoon ja apinoiden osalahkoon kuuluva nisäkkäiden yläheimo.
Katsoa Evoluutio ja Ihmisapinat
Ihmisen evoluutio
Ihmisen evoluutio tarkoittaa ihmisten suvun (Homo) eriytymistä ihmisten ja muiden apinoiden tai apinaihmisten yhteisestä kantamuodosta sekä nykyihmisen (Homo sapiens) kehittymistä.
Katsoa Evoluutio ja Ihmisen evoluutio
Ilmaston lämpeneminen
Maapallon keskimääräisen pintalämpötilan muutos aikavälillä 1880–2021. Vuosien 1951–1980 keskiarvo on kuvaajan arvossa nolla. Ilmaston lämpenemisellä tarkoitetaan viime vuosikymmeninä tapahtunutta maapallon alailmakehän ja merien keskilämpötilan nousua ja nousun arvioitua jatkumista.
Katsoa Evoluutio ja Ilmaston lämpeneminen
Immuunijärjestelmä
elektronimikroskoopilla. Elimistön puolustusjärjestelmä eli immuunijärjestelmä suojelee elimistöä taudinaiheuttajilta kuten viruksilta, bakteereilta ja syöpäsoluilta.
Katsoa Evoluutio ja Immuunijärjestelmä
Isolaatiomekanismi
kromosomeille ei löydy paria, jolloin toimivia sukusoluja ei synny. Muulin steriliteetti on esimerkki posttsygoottisista isolaatiomekanismeista. Isolaatiomekanismit ovat eliöiden biologisia ominaisuuksia, jotka estävät lajien risteytymisen keskenään tai rajoittavat lajiristeymien menestymismahdollisuuksia.
Katsoa Evoluutio ja Isolaatiomekanismi
Iturata
Iturata on monisoluisten eliöiden sukusolujen linja, joka johtaa hedelmöittyneestä munasolusta seuraavan sukupolven sukusoluihin.
Katsoa Evoluutio ja Iturata
J. B. S. Haldane
John Burdon Sanderson Haldane (5. marraskuuta 1892 – 1. joulukuuta 1964) oli brittiläinen geneetikko ja evoluutiobiologi.
Katsoa Evoluutio ja J. B. S. Haldane
Jaksoittaisen tasapainon malli
Jaksoittaisen tasapainon malli eli punktualismi on evoluutiomalli, jonka mukaan kehitys voidaan jakaa pitkiin suvantovaiheisiin, jolloin muutosta ei juurikaan tapahdu, ja lyhyisiin nopean kehityksen pyrähdyksiin.
Katsoa Evoluutio ja Jaksoittaisen tasapainon malli
Jalka
Naisen jalat. Jalka on seisomiseen ja kävellen liikkumiseen käytettävä raaja.
Katsoa Evoluutio ja Jalka
Jalostus (biologia)
Porkkanoita on jalostettu eri värisiksi. Jalostus on elävien eliöiden, mikrobien, eläinten tai kasvien kehittämistä haluttuun suuntaan keinotekoisesti, eli toisin sanoen jalostus on ihmisen tietoisesti ohjaamaa ja nopeuttamaa evoluutiota.
Katsoa Evoluutio ja Jalostus (biologia)
James D. Watson
DNA James Dewey Watson (s. 6. huhtikuuta 1928) on yhdysvaltalainen tutkija, joka tunnetaan DNA-molekyylin rakenteen keksijänä.
Katsoa Evoluutio ja James D. Watson
Jean-Baptiste Lamarck
Jean-Baptiste Pierre Antoine de Monet, Chevalier de Lamarck (1. elokuuta 1744 Bazentin-le-Petit, Somme – 18. joulukuuta 1829 Pariisi) oli merkittävä 1800-luvun luonnontieteilijä.
Katsoa Evoluutio ja Jean-Baptiste Lamarck
John Maynard Smith
John Maynard Smith FRS (6. tammikuuta 1920 – 19. huhtikuuta 2004) oli brittiläinen evoluutiobiologi ja geneetikko.
Katsoa Evoluutio ja John Maynard Smith
John Ray
John Ray (29. marraskuuta 1627 Black Notley, Essex – 17. tammikuuta 1705 Black Notley) oli englantilainen luonnontieteilijä, jota tavataan sanoa Englannin luonnontieteiden isäksi.
Katsoa Evoluutio ja John Ray
Joukkosukupuutto
Fossiileista tunnettujen merieläinsukujen määrä eri aikakausina. Monimuotoisuushuippuja seuraavat romahdukset edustavat joukkosukupuuttoja. Joukkosukupuutto, joukkotuho tai sukupuuttoaalto tarkoittaa hyvin monien eliölajien tai -ryhmien samanaikaista sukupuuttoa.
Katsoa Evoluutio ja Joukkosukupuutto
Juha Valste
Juha Valste (s. 1945 Helsinki) on suomalainen biologi, tietokirjailija ja toimittaja.
Katsoa Evoluutio ja Juha Valste
Jumala
Saksassa, myöhään 1400-luvulla. Jumala on teismissä eli jumalauskossa useimmiten persoonallinen, kaikkeuteen vaikuttava yliluonnollinen olento.
Katsoa Evoluutio ja Jumala
Kaikki evoluutiosta
Kaikki evoluutiosta on Gaudeamuksen julkaisema kokoomateos, joka julkaistiin Tieteen päivillä 2009.
Katsoa Evoluutio ja Kaikki evoluutiosta
Kalmarit
Kalmarit (Teuthida) on yksi mustekaloihin kuuluvista nilviäislahkoista.
Katsoa Evoluutio ja Kalmarit
Kambrikauden lajiräjähdys
Kambrikauden lajiräjähdyksellä viitataan monisoluisen eläinlajiston nopeaan monimuotoistumiseen lyhyessä ajassa kambrikauden ja paleotsooisen maailmankauden alussa.
Katsoa Evoluutio ja Kambrikauden lajiräjähdys
Kana
Koiraspuolinen kana eli kukko. Kana (Gallus gallus domesticus) on kanalintujen lahkoon kuuluva kesytetty lintu. Kana on yksi yleisimmistä kotieläimistä lähes kaikkialla maailmassa. Kananmunien lisäksi ravintona hyödynnetään lihaa. Koiraspuolista lintua kutsutaan kukoksi.
Katsoa Evoluutio ja Kana
Kananlihalle meneminen
Käsivarren ihoa kananlihalla. Kananlihalle meneminen ihmisellä tai yleisemmin nisäkkäillä piloerektio tarkoittaa ihon karvankohottajalihasten supistumista niin, että iho ihmisellä näyttää paljaalta kanan nahalta tai karvapeitteisellä nisäkkäällä karvat pörhistyvät.
Katsoa Evoluutio ja Kananlihalle meneminen
Kasvit
Kasvit ovat monisoluisia, pääasiassa yhteyttämällä ravintonsa saavia eliöitä.
Katsoa Evoluutio ja Kasvit
Kädelliset
Kädelliset (Primates) on nisäkkäiden lahko, johon ihminenkin kuuluu.
Katsoa Evoluutio ja Kädelliset
Kehitysbiologia
Kehitysbiologia on eliöiden yksilönkehitystä sekä kasvua tutkiva biologian haara.
Katsoa Evoluutio ja Kehitysbiologia
Kelpoisuus
Kelpoisuus on biologisen evoluution keskeisiä käsitteitä.
Katsoa Evoluutio ja Kelpoisuus
Kemia
Kemia on aineen koostumusta, ominaisuuksia ja muuttumista tutkiva tiede.
Katsoa Evoluutio ja Kemia
Keskiaika
''Manessen käsikirjoitus (Codex Manesse)'', saksalainen minnelauluja sisältävä käsikirjoitus 1300-luvulta. Keskiaika on Euroopan historian ajanjakso niin sanottujen ”vanhan ajan” ja ”uuden ajan” välissä noin vuosina 400–1500.
Katsoa Evoluutio ja Keskiaika
Koe
Koe on jonkin ilmiön, ominaisuuden tms.
Katsoa Evoluutio ja Koe
Koevoluutio
Koevoluutio (yhteisevoluutio) on evoluutiobiologian käsite, joka tarkoittaa kahden tai useamman lajin vastavuoroista vaikutusta toistensa evoluutioon.
Katsoa Evoluutio ja Koevoluutio
Koivumittari
Koivumittari (Biston betularius tai Biston betularia) on mittareiden heimoon (Geometridae) ja lovimittareiden alaheimoon (Ennominae) kuuluva yöperhonen, joka on Suomessa yleinen maan etelä- ja keskiosissa.
Katsoa Evoluutio ja Koivumittari
Kolibakteeri
Kolibakteeri (Escherichia coli) on yksi niistä bakteerilajeista, jotka elävät tasalämpöisten eläinten (muun muassa nisäkkäiden ja lintujen) ruoansulatuskanavan alaosassa.
Katsoa Evoluutio ja Kolibakteeri
Kosmologia
Radioteleskooppeja. Kosmologia (- κόσμος, kosmos, 'kaikkeus' ja -λογία, -logia, 'oppi') on maailmankaikkeuden rakennetta ja historiaa tutkiva tiede.
Katsoa Evoluutio ja Kosmologia
Kosmos
Muinainen- ja keskiaikainen kosmos kuvattuna Peter Apianin ''Cosmographia''ssa (Antwerpen, 1539). Kosmos tarkoittaa maailmankaikkeutta, erityisesti järjestyneenä kokonaisuutena.
Katsoa Evoluutio ja Kosmos
Kotihiiret
Kotihiiret (Mus) on varsinaisten hiirten ja rottien alaheimoon kuuluva jyrsijäsuku, johon kuuluu noin 40 lajia.
Katsoa Evoluutio ja Kotihiiret
Kreationismi
Kreationismi eli luomisusko on uskonnollinen oppi, jonka mukaan kaikkeus ja sen elolliset olennot ovat syntyneet luomistapahtumassa.
Katsoa Evoluutio ja Kreationismi
Kreationismin opetus kouluissa
Kreationismin opetus kouluissa on aiheuttanut oikeudellisia kiistoja erityisesti Yhdysvalloissa, jossa julkisissa kouluissa ei lain mukaan saa olla uskonnonopetusta.
Katsoa Evoluutio ja Kreationismin opetus kouluissa
Kristinusko
Kristinusko on monoteistinen uskonto, joka perustuu Raamatun Uudessa testamentissa kuvatun Jeesuksen elämään ja opetuksiin.
Katsoa Evoluutio ja Kristinusko
Krokotiilit
Krokotiilit (Crocodylidae) ovat suurikokoisten matelijoiden heimo, johon kuuluu neljätoista nykyisin elävää, vedessä viihtyvää lajia.
Katsoa Evoluutio ja Krokotiilit
Kromatiini
nukleosomeihin kietoutunutta DNA:ta ja DNA-kaksoiskierrettä. vas.) ja karkeaa kromatiinia mikroskooppikuvassa. Kromatiini on DNA:n ja siihen liittyneiden proteiinien kompleksi, josta eukaryoottien kromosomit muodostuvat.
Katsoa Evoluutio ja Kromatiini
Kromosomi
Mitoosin metafaasissa oleva kromosomi. 1: kromatidi 2: sentromeeri 3 kromosomin lyhyt käsivarsi (p) ja 4: kromosomin pitkä käsivarsi (q). Kromosomi on yhtäjaksoinen DNA-rihma, joka on kietoutunut kromatiiniksi histoniproteiinien ympärille.
Katsoa Evoluutio ja Kromosomi
Kutistuva turska ja muita evoluution ihmeitä
Kutistuva turska ja muita evoluution ihmeitä on tutkija ja tiedetoimittaja Katja Bargumin ja tutkija Hanna Kokon kirja evoluutiosta.
Katsoa Evoluutio ja Kutistuva turska ja muita evoluution ihmeitä
Kytkentäepätasapaino
Kytkentäepätasapaino eli alleelliassosiaatio (engl. linkage disequilibrium eli LD) on populaatiogenetiikassa käytetty käsite, jolla tarkoitetaan tilannetta, jossa eri lokuksissa sijaitsevat alleelit esiintyvät yhdessä useammin tai harvemmin kuin niiden tilastomatemaattisten odotusten mukaisesti tulisi esiintyä.
Katsoa Evoluutio ja Kytkentäepätasapaino
Lajien synty
Lajien synty luonnollisen valinnan kautta eli luonnon suosimien rotujen säilyminen taistelussa olemassaolosta (lyhyemmin The Origin of Species eli Lajien synty) on Charles Darwinin kirjoittama luonnonvalintaa käsittelevä tietokirja.
Katsoa Evoluutio ja Lajien synty
Lajiutuminen
Lajiutuminen tarkoittaa populaatioiden eriytymistä erillisiksi eliölajeiksi.
Katsoa Evoluutio ja Lajiutuminen
Lamarckismi
Jean-Baptiste Lamarckin muotokuva vuodelta 1893. Lamarckismi tai lamarkismi on Jean-Baptiste Lamarckin 1800-luvun alussa kehittämä evoluutioteoria, jonka mukaan eliöihin niiden elinaikana syntyneet muutokset periytyisivät niiden jälkeläisille.
Katsoa Evoluutio ja Lamarckismi
Lääke
Oraalisesti nautittavia lääkkeitä Erilaisia injektoitaviksi tarkoitettuja lääkeliuoksia ampulleissa. Inhaloitavaa astmalääkettä Psyykenlääkkeitä Lääke on yhtä tai useampaa lääkeainetta sisältävä valmiste.
Katsoa Evoluutio ja Lääke
Länsirannikonsalamanteri
Länsirannikonsalamanteri (Taricha granulosa) on Yhdysvaltain länsirannikolla elävä salamanterilaji.
Katsoa Evoluutio ja Länsirannikonsalamanteri
Leivinhiiva
Leivinhiiva, myös oluthiiva, viinihiiva, (Saccharomyces cerevisiae) on kotelosieniin kuuluva yksisoluinen sienilaji.
Katsoa Evoluutio ja Leivinhiiva
Lepakot
Lepakot (Chiroptera) ovat yleensä pienikokoisia, öiseen aikaan lentäviä nisäkkäitä, joista useat suunnistavat kaikuluotauksen avulla ja nukkuvat pää alaspäin.
Katsoa Evoluutio ja Lepakot
Liitukauden joukkosukupuutto
kraatterin. Taiteilijan tulkinta asteroidin törmäyksestä maahan. Liitukauden joukkosukupuutto tapahtui Maapallolla 65,5 miljoonaa vuotta sitten.
Katsoa Evoluutio ja Liitukauden joukkosukupuutto
Liitukausi
Liitukausi on mesotsooisen maailmankauden viimeinen kausi, joka alkoi noin 144 ja päättyi 66 miljoonaa vuotta sitten.
Katsoa Evoluutio ja Liitukausi
Limasienet
Limasienet (Myxomycota tai Mycetozoa) ovat amebojen kehityslinjaan kuuluvia alkeellisia aitotumallisia eliöitä.
Katsoa Evoluutio ja Limasienet
Linnean Society
Linnean Society of London (Lontoon Linné-yhdistys) on taksonomian ja luonnonhistorian tutkimusseura.
Katsoa Evoluutio ja Linnean Society
Linnut
Linnut (Aves) ovat tasalämpöisiä, munivia ja höyhenpeitteisiä selkärankaisia, joiden siivet antavat useimmille niistä lentokyvyn.
Katsoa Evoluutio ja Linnut
Lituruoho
Lituruoho eli hentolituruoho (Arabidopsis thaliana) on vaatimaton yksivuotinen ristikukkaiskasvi, joka on tullut tunnetuksi solubiologian tutkimuskohteena.
Katsoa Evoluutio ja Lituruoho
Lokus
Lokus (lat. locus, paikka) on perinnöllisyystieteissä geenin tai DNA-jakson sijaintipaikka kromosomissa.
Katsoa Evoluutio ja Lokus
Lucretius
Titus Lucretius Carus (n. 99–55 eaa.) oli roomalainen runoilija ja epikurolaiseen koulukuntaan kuulunut filosofi.
Katsoa Evoluutio ja Lucretius
Luomiskertomukset
James Tissot, ''Luominen'', noin 1896–1902. Luomiskertomukset ovat tarinoita maailman ja ihmisen synnystä.
Katsoa Evoluutio ja Luomiskertomukset
Luonnonhistoria
Luonnonhistoria on poikkitieteellinen tutkimusala, joka tutkii luontoa ja sen historiaa.
Katsoa Evoluutio ja Luonnonhistoria
Luonnonvalinta
Luonnonvalinta on evoluutioprosessi, jossa perinnölliset hyödylliset ominaisuudet runsastuvat ja haitalliset harvinaistuvat populaatiossa eri sukupolvien aikana.
Katsoa Evoluutio ja Luonnonvalinta
Maa
Maa eli maapallo tai Tellus (symboli: 🜨) on aurinkokunnan kolmas planeetta Auringosta lukien.
Katsoa Evoluutio ja Maa
Maailman hienoin esitys
Maailman hienoin esitys: Evoluution todisteet on Richard Dawkinsin vuonna 2009 ilmestynyt kirja evoluutiosta.
Katsoa Evoluutio ja Maailman hienoin esitys
Maailmankaikkeudesta (Lucretius)
Maailmankaikkeudesta (sananmukaisesti ”Asioiden luonteesta”) on roomalaisen filosofin ja runoilijan Lucretiuksen kirjoittama eeppinen runoelma.
Katsoa Evoluutio ja Maailmankaikkeudesta (Lucretius)
Maailmankaikkeus
Kokoomakuva havaittavissa olevasta maailmankaikkeudesta logaritmisessa etäisyysmittakaavassa Maailmankaikkeus eli kaikkeus eli universumi tarkoittaa kaiken olemassa olevan kokonaisuutta.
Katsoa Evoluutio ja Maailmankaikkeus
Maakeskinen maailmankuva
Ptolemaiolainen maailma. Planeettojen sisäkkäisiä pallonkuoria esittävä kaaviokuva Peter Apianin teoksesta ''Cosmographia'' (Antwerpen 1539) Maakeskinen maailmankuva eli geosentrinen maailmankuva tai ptolemaiolainen maailmankuva tarkoittaa käsitystä, jonka mukaan Maa on maailmankaikkeuden liikkumaton keskipiste, jota planeetat, tähdet, Aurinko ja Kuu kiertävät.
Katsoa Evoluutio ja Maakeskinen maailmankuva
Maatalous
Navetta, jossa on lehmien ruokinta meneillään. Maatalous on elinkeino, jossa tuotetaan ruokaa ja rehua sekä muita tuotteita kasvattamalla tiettyjä kasveja ja karjaa.
Katsoa Evoluutio ja Maatalous
Makroevoluutio
Makroevoluutio tarkoittaa evoluutiobiologiassa evolutiivista muutosta lajitasolla tai sitä ylemmällä tasolla.
Katsoa Evoluutio ja Makroevoluutio
Matelijat
Matelijat (Reptilia) on nelijalkaisten selkärankaisten luokka.
Katsoa Evoluutio ja Matelijat
Matemaattinen biologia
Matemaattinen biologia eli biomatematiikka on tieteidenvälinen tutkimusala, joka pyrkii mallintamaan biologisia prosesseja matemaattisin menetelmin.
Katsoa Evoluutio ja Matemaattinen biologia
Materialismi
Materialismi eli aineellinen maailmankuva, jota filosofiassa kutsutaan myös fysikalismiksi, on näkemys siitä, että kaikki tosiasiat (mukaan lukien tosiasiat ihmismielestä ja -tahdosta sekä ihmiskunnan historian kulusta) ovat kausaalisesti riippuvaisia fyysisistä prosesseista tai redusoitavissa niihin.
Katsoa Evoluutio ja Materialismi
Meioosi
Kypsymisjakautuminen eli meioosi on sukusolujen tumanjakautuminen, jossa syntyy neljä haploidista sukusolua toisin kuin mitoosissa, jossa syntyy kaksi diploidista solua.
Katsoa Evoluutio ja Meioosi
Mesipistiäiset
Mesipistiäiset eli mehiläiset (Anthophila) on mesipistiäismäisten (Apoidea) yläheimoon kuuluva lentävien hyönteisten ryhmä.
Katsoa Evoluutio ja Mesipistiäiset
Metylaatio
Metylaatio tarkoittaa metyyliryhmien (-CH3) liittymistä tai substituutiota yhdisteeseen.
Katsoa Evoluutio ja Metylaatio
Mikrobi
Bakteerit ovat mikrobeja. Mikrobi (Ihmisen mikrobistossa on noin kaksi kilogrammaa mikrobeja, jotka säätelevät ihmisen terveyttä. Patogeenit eroavat normaaliflooraan kuuluvista kommensaalimikrobeista ennen kaikkea siinä, että ne kykenevät tunkeutumaan ja leviämään elimistöön kommensaaleja paljon tehokkaammin.
Katsoa Evoluutio ja Mikrobi
Mikroevoluutio
Mikroevoluutio on evoluutiobiologian termi, jolla tarkoitetaan lajitasoa alempaa evolutiivista muutosta.
Katsoa Evoluutio ja Mikroevoluutio
Miksi evoluutio on totta
Miksi evoluutio on totta on Chicagon yliopiston ekologian ja evoluutiotutkimuksen professorin Jerry Coynen kirja evoluutiosta vuodelta 2009.
Katsoa Evoluutio ja Miksi evoluutio on totta
Miljardi
Miljardi tarkoittaa tuhatta miljoonaa, eli lukua 1 000 000 000 (.
Katsoa Evoluutio ja Miljardi
Mitokondrio
solulimakalvosto '''9. Mitokondrio''' 10. Solunesterakkula 11. Solulima 12. Lysosomi 13. Keskusjyvänen Mitokondrio (vanh. suom. sauvajyvänen) on aitotumallisten solujen soluelin, joka vastaa soluhengityksestä eli solun energia-aineenvaihdunnasta.
Katsoa Evoluutio ja Mitokondrio
Molekyylibiologia
Molekyylibiologia on biologian osa-alue, joka tarkastelee solujen toimintaa molekyylitasolla.
Katsoa Evoluutio ja Molekyylibiologia
Molekyylievoluutio
Molekyylievoluutio on elämälle välttämättömien suurmolekyylien DNA:n, RNA:n ja proteiinien evoluutiota eli muuttumista sukupolvien kuluessa.
Katsoa Evoluutio ja Molekyylievoluutio
Molekyyligenetiikka
Molekyyligenetiikka on biologian osa-alue, joka tutkii geenien rakennetta ja toimintaa molekyylitasolla sekä sitä, miten geenit siirtyvät sukupolvelta toiselle.
Katsoa Evoluutio ja Molekyyligenetiikka
Molekyylikello
Molekyylikello on molekyylien ajan mukana tapahtuvaan muuttumiseen perustuva ajoitusmenetelmä.
Katsoa Evoluutio ja Molekyylikello
Monisoluinen eliö
Monisoluinen eliö on eliö, joka koostuu useammasta kuin yhdestä solusta.
Katsoa Evoluutio ja Monisoluinen eliö
Morfologia (biologia)
Morfologia tarkoittaa biologisten organismien anatomian tutkimista.
Katsoa Evoluutio ja Morfologia (biologia)
Mutaatio
Mutaatio eli perimän muutos on satunnainen muutos eliön perimäaineksen DNA:n tai joskus RNA:n nukleotidijärjestyksessä.
Katsoa Evoluutio ja Mutaatio
Muuli
Kevytrakenteinen muuli. Hevosista poiketen muuleilla on pitkät korvat ja lyhyt harja, aaseista ne erottaa pitkäjouhinen häntä sekä usein myös koko. Ratsu- ja kuormamuuleja kilpailussa. Muuli tarkoittaa lajiristeymää eli hybridiä, jonka isä on aasiori ja emä hevostamma.
Katsoa Evoluutio ja Muuli
Muurahaiset
Muurahaiset (Formicidae) ovat hyönteisten heimo.
Katsoa Evoluutio ja Muurahaiset
Nailon
Nailonista valmistettua köyttä Nailon (alkup. nylon) on polyamideihin lukeutuva tekninen muovi, joka keksittiin 28. helmikuuta 1935 DuPont-yrityksessä Delawaressa, Yhdysvalloissa.
Katsoa Evoluutio ja Nailon
Neutraali mutaatio
Neutraali mutaatio on genomissa tapahtuva muutos, joka ei vaikuta sen kantajan kelpoisuuteen.
Katsoa Evoluutio ja Neutraali mutaatio
Nikolaus Kopernikus
''De Revolutionibusin'' kansilehti, jossa lukee ”toruńilaisen Nicolaus Copernicuksen kuusi kirjaa taivaanpallojen vierimisestä.” Nikolaus Kopernikus (19. helmikuuta 1473 Thorn, Länsi-Preussi (nykyinen Toruń, Puola) – 24. toukokuuta 1543 Frauenburg, Itä-Preussi (nyk.
Katsoa Evoluutio ja Nikolaus Kopernikus
Nisäkkäät
Nisäkkäät (Mammalia) ovat tasalämpöisiä, selkärankaisia eläimiä, jotka yleensä synnyttävät eläviä poikasia.
Katsoa Evoluutio ja Nisäkkäät
Niveljalkaiset
Niveljalkaiset (Arthropoda) on ylivoimaisesti suurin eläinkunnan pääjakso.
Katsoa Evoluutio ja Niveljalkaiset
Paleontologia
Paleontologia on geotieteiksi kutsuttujen luonnontieteiden osa-alue, joka tutkii Maan muinaisaikojen elämää ja sen kehitystä.
Katsoa Evoluutio ja Paleontologia
Patogeeni
Taudinaiheuttaja eli patogeeni (kreikan sanoista πάθος pathos, "kärsimys" ja γενής genēs alkuperään viittaava sana, "tuottaja") on sairautta aiheuttava loinen, bakteeri, virus tai prioni.
Katsoa Evoluutio ja Patogeeni
Pääjakso
Pääjakso on eliöiden tieteellisen luokittelun toiseksi ylin taso.
Katsoa Evoluutio ja Pääjakso
Pentakloorifenoli
Pentakloorifenoli on organoklooriyhdiste, jota on aikaisemmin käytetty torjunta-aineena ja desinfiointiaineena.
Katsoa Evoluutio ja Pentakloorifenoli
Perinnöllinen muuntelu
perinnöllisyystieteilijän Nikolai Vavilovin toimistossa. Perinnöllinen muuntelu eli geneettinen polymorfismi tarkoittaa eliöyksilöiden välillä esiintyviä geenien aiheuttamia eroja, erityisesti populaation sisällä esiintyvää vaihtelua.
Katsoa Evoluutio ja Perinnöllinen muuntelu
Perinnöllisyys
Perinnöllisyys tarkoittaa ominaisuuksien periytymistä suvullisessa lisääntymisessä eliöltä sen jälkeläisille.
Katsoa Evoluutio ja Perinnöllisyys
Perinnöllisyystiede
Perinnöllisyystiede eli genetiikka on perinnöllisyyttä tutkiva biologian haara.
Katsoa Evoluutio ja Perinnöllisyystiede
Permikauden joukkotuho
triaskaudelle (Tr). Permikauden joukkotuho oli Maan historian suurin tunnettu joukkosukupuutto.
Katsoa Evoluutio ja Permikauden joukkotuho
Perustajavaikutus
Yksinkertainen havainnollistava esimerkki perustajavaikutuksesta. Alkuperäinen populaatio on vasemmalla ja oikealla on kolme mahdollista perustajapopulaatiota. Perustajavaikutus on uuden populaation perustamisen aiheuttama erityistapaus populaation pullonkaulasta, kun perustajapopulaatio on pieni.
Katsoa Evoluutio ja Perustajavaikutus
Pierre Louis Moreau de Maupertuis
Maupertuisin mittapisteet Lapissa. ''La Figure de la Terre'' (1738). Pierre Louis Maupertuisin sekä retkikunnan muistomerkki Aavasaksalla, Ylitorniolla Pierre Louis Moreau de Maupertuis (kastettu 28. syyskuuta 1698 Saint-Malo – 27. heinäkuuta 1759 Basel) oli ranskalainen matemaatikko ja tähtitieteilijä.
Katsoa Evoluutio ja Pierre Louis Moreau de Maupertuis
Planeettojen kaasukehät
Maan kaasukehä avaruudesta nähtynä. Planeettojen kaasukehät ovat planeettojen ympärillä olevia kaasuvaippoja.
Katsoa Evoluutio ja Planeettojen kaasukehät
Ploidia
Ploidia tarkoittaa homologisten kromosomistojen määrää solussa.
Katsoa Evoluutio ja Ploidia
Polygeeninen ominaisuus
Polygeeniset ominaisuudet ovat eliöillä ominaisuuksia, joiden kehitystä säätelevät useat vuorovaikutuksessa olevat geenit.
Katsoa Evoluutio ja Polygeeninen ominaisuus
Polymeeri
Polymeeri on molekyyli, jossa useat (vähintään 50 kpl) pienet molekyylit eli monomeerit ovat liittyneet toisiinsa kemiallisin sidoksin katalyyttien vaikutuksesta prosessissa, jota kutsutaan polymerisaatioksi.
Katsoa Evoluutio ja Polymeeri
Populaatio
Populaatiolla eli kannalla tarkoitetaan biologiassa tavallisesti niiden yksilöiden joukkoa, jotka kuuluvat samaan lajiin ja elävät samanaikaisesti samalla alueella.
Katsoa Evoluutio ja Populaatio
Populaatiogenetiikka
Populaatiogenetiikka tai väestögenetiikka on perinnöllisyystieteen haara, joka tutkii alleeli- ja genotyyppifrekvenssien vaihtelua populaatioissa sekä tätä vaihtelua sääteleviä evoluutiotekijöitä: luonnonvalintaa, geneettistä ajautumista, mutaatioita ja geenivaihtoa.
Katsoa Evoluutio ja Populaatiogenetiikka
Prioni
Prionit (akronyymi sanoista proteinaceous infectious particle, proteiinin kaltainen tarttuvia tauteja aiheuttava hiukkanen) ovat tulehdusta aiheuttavia, itseään jäljentäviä valkuaisainerakenteita.
Katsoa Evoluutio ja Prioni
Proteiinin rakenne
Proteiinien rakennehierarkia. Primäärinen (ylin), sekundäärinen, tertiäärinen ja kvaternäärinen (alin) rakenne. Alin rakenne on proteiini nimeltä proliferoivan solun tuma-antigeeni. Proteiinien rakenne on kolmiulotteinen.
Katsoa Evoluutio ja Proteiinin rakenne
Psykologia
Psykologia on tieteenala, jonka tutkimuksen kohteiksi katsotaan yleisesti kuuluvan ihmisen mieli ja käyttäytyminen.
Katsoa Evoluutio ja Psykologia
Punaisen Kuningattaren hypoteesi
Punaisen Kuningattaren hypoteesi (Red Queen, Red Queen's race ja Red Queen Effect) on evoluutioteoriassa käytetty malli, jolla selitetään kahta erilaista ilmiötä: sukupuolten evoluutiota sekä tilannetta, jossa kaksi saalistaja–saalis-suhteessa elävää lajia vaikuttavat toistensa evoluutioon niin että seuraukseksi syntyy koevoluutiota.
Katsoa Evoluutio ja Punaisen Kuningattaren hypoteesi
Pyhä kirjoitus
Sivu ''Guru Granth Sahibista'', sikhien pyhästä kirjoituksesta. Pyhät kirjoitukset kuuluvat useisiin uskontoihin ja hengellisiin liikkeisiin.
Katsoa Evoluutio ja Pyhä kirjoitus
Rataseläimet
Rataseläimet (Rotifera) on eläinkunnan pääjakso.
Katsoa Evoluutio ja Rataseläimet
Ravintoketju
Yksinkertaistetut esimerkit kahdesta erilaisesta ravintoketjusta. Ravintoketju kuvaa aineen ja energian kulkua trofiatasolta toiselle eliöyhteisössä.
Katsoa Evoluutio ja Ravintoketju
Redundanssi
Redundanssi eli toiste on ylimäärää, esimerkiksi informaation yhteydessä.
Katsoa Evoluutio ja Redundanssi
Rekombinaatio
Rekombinaatio on uusien ominaisuusyhdistelmien syntymistä suvullisessa lisääntymisessä, vanhemmilta periytyvien ominaisuuksien uudelleen järjestyessä.
Katsoa Evoluutio ja Rekombinaatio
Risteymä
Aasin ja seepran risteymä Colchesterin eläintarhassa. Risteymä eli hybridi tai bastardi on biologiassa kahden perimältään erilaisen eliöyksilön jälkeläinen.
Katsoa Evoluutio ja Risteymä
RNA
RNA:n rakenne RNA:n ja DNA:n erot RNA eli ribonukleiinihappo on nukleotideistä koostuva polymeeri.
Katsoa Evoluutio ja RNA
RNA-interferenssi
RNA-interferenssi (lyhenne RNAi) on solubiologiassa tunnettu mekanismi, joka hiljentää tietyn geenin ilmenemisen eliön ilmiasussa (geeniekspressio).
Katsoa Evoluutio ja RNA-interferenssi
RNA-maailma
Erään ribotsyymin rakenne. Ribotsyymi on pelkästä RNA:sta koostuva entsyymi. RNA-maailma on hypoteesi, jonka mukaan elämän synty lähti liikkeelle RNA:sta.
Katsoa Evoluutio ja RNA-maailma
Ronald Fisher
Ronald Fisher vuonna 1912 Ronald Aylmer Fisher (17. helmikuuta 1890 East Finchley, Lontoo – 29. heinäkuuta 1962) oli englantilainen tilastotieteilijä, evoluutiobiologi ja geneetikko.
Katsoa Evoluutio ja Ronald Fisher
Runoilija
Runoilija on luova ja taiteellinen kirjailija, joka kirjoittaa runoja.
Katsoa Evoluutio ja Runoilija
Ruotsinlituruoho
Ruotsinlituruoho eli ruotsinpitkäpalko (Arabidopsis suecica) on Pohjoismaissa esiintyvä yksivuotinen ristikukkaiskasvilaji.
Katsoa Evoluutio ja Ruotsinlituruoho
Ruskolevät
Ruskolevät (Phaeophyceae syn. Phaeophyta) on ruskeiden levien ryhmä, johon kuuluu noin 2 000 monisoluista pääosin merivedessä elävää lajia.
Katsoa Evoluutio ja Ruskolevät
Ryhmävalinta
Ryhmävalinta ei näe yksittäistä muurahaista, vaan muurahaisista muodostuvat ryhmät ja toimii niiden välillä. Ryhmävalinta on luonnonvalintaa, joka toimii ryhmän tasolla yksilön sijasta.
Katsoa Evoluutio ja Ryhmävalinta
Saalistus
Nuori haukka syömässä pientä jyrsijää. Saalistus eli predaatio on ekologinen vuorovaikutussuhde, jossa eliö, saalistaja, käyttää ravinnokseen toisia eläviä eliöitä, saaliita.
Katsoa Evoluutio ja Saalistus
Sammakkoeläimet
Sammakkoeläimet (Amphibia) on selkärankaisten eläinten luokka.
Katsoa Evoluutio ja Sammakkoeläimet
Satunnaiskulku
Kahdeksan esimerkkiä yksiulotteisesta satunnaiskävelystä. Pystyakselilla on sijainti lukusuoralla, vaaka-akselilla otettujen askelien määrä. Satunnaiskulku on matematiikassa yksinkertainen stokastinen prosessi, joka formalisoi ajatuksen satunnaiseen suuntaan otetuista peräkkäisistä askelista.
Katsoa Evoluutio ja Satunnaiskulku
Sauvasolu
Sauvasolut ovat silmän verkkokalvolla sijaitsevia hämärässä näkemiseen erikoistuneita fotoreseptorisoluja.
Katsoa Evoluutio ja Sauvasolu
Science
Science (suom. tiede) on American Association for the Advancement of Sciencen julkaisema tiedelehti, ja sitä pidetään yhtenä arvostetuimmista akateemisista lehdistä.
Katsoa Evoluutio ja Science
Seksuaalivalinta
Darwin esitti riikinkukkonaaraiden suosivan värikkäitä koiraita. Seksuaalivalinta eli sukupuolivalinta on luonnonvalintaa, jossa yksilö valitsee itselleen kumppanin, jonka kanssa jatkaa sukua.
Katsoa Evoluutio ja Seksuaalivalinta
Selittäminen
Selittäminen pyrkii löytämään vastauksen kysymykseen miksi?.
Katsoa Evoluutio ja Selittäminen
Sewall Wright
Sewall Green Wright (21. joulukuuta 1889 – 3. maaliskuuta 1988) oli yhdysvaltalainen perinnöllisyystieteilijä, joka tunnetaan vaikutusvaltaisesta työstä evoluutioteorian ja polkuanalyysin parissa.
Katsoa Evoluutio ja Sewall Wright
Sienet
Sienet (Fungi) on eukaryootteihin eli aitotumaisiin kuuluva hyvin runsaslajinen kunta.
Katsoa Evoluutio ja Sienet
Sienieläimet
Sienieläimet (Porifera) on eläinkunnan pääjakso, joka käsittää yli 5 000 etenkin merissä elävää lajia.
Katsoa Evoluutio ja Sienieläimet
Sienijuuri
kärpässieniin (''Amanita'') kuuluvan sienen sienirihmastoa. Sienijuuri eli mykorritsa on kasvin juuren ja sienen muodostama molemmille hyödyllinen kokonaisuus, symbioosi.
Katsoa Evoluutio ja Sienijuuri
Siima
Esimerkkejä bakteerien siimoista. Bakteerin siiman rakenne Aitotumaisen siiman rakenne Siima eli flagelli (latinaksi flagellum, monikko flagella) on eräiden solujen rihmamainen liikuntaelin, joka toimii ruoskan tai potkurin tavoin.
Katsoa Evoluutio ja Siima
Siitepöly
Siitepölyhiukkasia mikroskooppikuvassa Siitepöly on siemenkasvien hedelehtien pölylokeroissa syntyvää jauhetta, jonka yksittäiset hiukkaset sisältävät kasvin koiraspuolisen gametofyytin.
Katsoa Evoluutio ja Siitepöly
Silmä
Ihmisen silmä lähikuvassa. Silmä on aistinelin, joka vastaanottaa näköaistin tarvitseman informaation valosäteilynä ja lähettää sen aivoihin näköhermon kautta.
Katsoa Evoluutio ja Silmä
Silmien väri
Silmien väri on polygeeninen ominaisuus, joka määräytyy useiden geenien yhteisvaikutuksen tuloksena.
Katsoa Evoluutio ja Silmien väri
Sisäsiittoisuus
Lopetusmerkki.
Katsoa Evoluutio ja Sisäsiittoisuus
Sitruunahappo
Sitruunahappo on kolmearvoinen orgaaninen happo.
Katsoa Evoluutio ja Sitruunahappo
Solu
Kantasolujen jakaantumisesta syntyvät kaikki ihmiskehon erilaistuneet solut. Solu on kaikkien eliöiden rakenteellinen ja toiminnallinen perusyksikkö.
Katsoa Evoluutio ja Solu
Solulima
Tumajyvänen 2. Tuma 3. Ribosomi 4. Kalvorakkula 5. Karkea solulimakalvosto 6. Golgin laite 7. Solun tukiranka 8. Sileä solulimakalvosto 9. Mitokondrio 10. Solunesterakkula '''11. Solulima''' 12. Lysosomi 13. Keskusjyvänen Solulima eli sytoplasma on solukalvon sisällä, mutta tuman ulkopuolella oleva nesteseos, joka on suurimmaksi osaksi vettä ja siihen liuenneita tai suspensoituneita aineita, kuten ioneja, sokereita, aminohappoja, rasvahappoja ja proteiineja.
Katsoa Evoluutio ja Solulima
Somaattinen solu
Somaattinen solu (kreikaksi soma.
Katsoa Evoluutio ja Somaattinen solu
Sopeutumislevittäytyminen
ekolokeroiden ravintolähteisiin. Sopeutumislevittäytyminen eli adaptiivinen radiaatio on yksi tapa evoluutio-opin mukaiseen eliölajien syntyyn.
Katsoa Evoluutio ja Sopeutumislevittäytyminen
Spontaani sikiäminen
Viitattu.
Katsoa Evoluutio ja Spontaani sikiäminen
Sukulaisvalinta
Sukulaisvalinta on luonnonvalinnan tyyppi, jossa huomioidaan myös sukulaisten vaikutus laskiessa yksilön kelpoisuutta.
Katsoa Evoluutio ja Sukulaisvalinta
Sukupolvi
Sukupolvi tarkoittaa tasoa vanhempien ja heidän jälkeläistensä muodostamassa jatkumossa.
Katsoa Evoluutio ja Sukupolvi
Sukupuoli
Mies (uros) ja nainen (naaras). Sukupuoli on suvullisesti lisääntyvillä lajeilla ilmenevä biologinen ominaisuus, jonka perusteella yksilöt jakautuvat joko naaraisiin eli munasoluja tuottaviin yksilöihin (hedelmöittyvä) tai koiraisiin eli siittiösoluja tuottaviin yksilöihin (hedelmöittävä).
Katsoa Evoluutio ja Sukupuoli
Sukupuutto
uhanalaisuusluokituksessa sukupuuttoon kuolleita lajeja varten on luokka ''hävinnyt laji'' (EX, Extinct). Sukupuutto tarkoittaa jonkin eliölajin, populaation tai muun taksonin alueellista tai globaalia häviämistä viimeistä yksilöä myöten.
Katsoa Evoluutio ja Sukupuutto
Sukusolu
Sukusolu eli gameetti on suvullisesti lisääntyvien eliöiden suvunjatkamiseen erikoistunut solu.
Katsoa Evoluutio ja Sukusolu
Surkastuma
Surkastuma eli rudimentti on elin, joka on jäänyt tarpeettomaksi evoluution myötä.
Katsoa Evoluutio ja Surkastuma
Suvullinen lisääntyminen
Suvullinen lisääntyminen tarkoittaa lisääntymistä sukusolujen avulla, toisin kuin esimerkiksi suoralla solunjakautumisella tai itiöiden kautta.
Katsoa Evoluutio ja Suvullinen lisääntyminen
Suvuton lisääntyminen
Suvuton lisääntyminen tarkoittaa eliön lisääntymistä jakautumalla tai muulla tavalla niin, että syntyvä uusi yksilö on geneettinen kopio emoeliöstä.
Katsoa Evoluutio ja Suvuton lisääntyminen
Syanobakteerit
Sinibakteerit eli syanobakteerit (Cyanobacteria) ovat yhteyttäviä esitumallisia.
Katsoa Evoluutio ja Syanobakteerit
Syöpä
Syöpä on yleisnimitys pahanlaatuisille kasvaintaudeille.
Katsoa Evoluutio ja Syöpä
Symbioosi
merivuokon (''Heteractis magnifica'') suhde on yksi esimerkki symbioosista. Yhteiselo eli symbioosi (kreikan sanoista σύν (syn) ’kanssa, yhdessä’ ja βίωσις (bios) ’elämä’) merkitsee biologiassa kahden tai useamman eliölajin edustajien läheistä yhteiselämää.
Katsoa Evoluutio ja Symbioosi
Synteettinen evoluutioteoria
Synteettinen evoluutioteoria (moderni synteesi, uusdarwinismi) on tieteellinen teoria, joka syntyi 1920- ja 1930-luvuilla kun klassinen Charles Darwinin luonnonvalintaa korostava evoluutioteoria sovitettiin yhteen uuden populaatiogenetiikan kanssa.
Katsoa Evoluutio ja Synteettinen evoluutioteoria
Syrjäyttävän kilpailun periaate
Syrjäyttävä kilpailu on kilpailua, jossa kahdella lajilla on sama ekologinen lokero.
Katsoa Evoluutio ja Syrjäyttävän kilpailun periaate
Systematiikka
Systematiikka on biologian haara, joka tutkii eliöiden luokittelua.
Katsoa Evoluutio ja Systematiikka
Taksoni
Taksoni on tieteellisessä luokittelussa käytetty termi, jolla tarkoitetaan mitä tahansa sukulaisuussuhteiden mukaan nimettyä eliöryhmää, joka on virallisesti kuvattu tieteelle taksonomisia tasoja käyttäen.
Katsoa Evoluutio ja Taksoni
Tappisolu
Tappisolutyyppien (S, M, L) normalisoidut herkkyyskäyrät valon eri aallonpituuksille. Tappisolun rakenne Tappisolut ovat silmän verkkokalvolla sijaitsevia valon aistimiseen erikoistuneita soluja.
Katsoa Evoluutio ja Tappisolu
Teismi
Teismi (kreikan sanasta theos, jumala) eli jumalausko on laajassa merkityksessä käsitys, jonka mukaan on olemassa persoonallinen Jumala tai jumalia.
Katsoa Evoluutio ja Teismi
Teistinen evolutionismi
Teistinen evolutionismi eli evolutionistinen luomisoppi on näkemys, jonka mukaan evoluutioteoria ja Jumalan olemassaolo ovat molemmat tosia eivätkä ole ristiriidassa keskenään.
Katsoa Evoluutio ja Teistinen evolutionismi
Tekoelämä
Tekoelämä eli keinoelämä on elollisen kaltainen keinotekoinen järjestelmä.
Katsoa Evoluutio ja Tekoelämä
Teleologia
Teleologia (kreik. telos, ”lopputulos”; logos, ”oppi”) eli tarkoitusperäisyys tai päämäärähakuisuus on a) filosofinen oppi, jossa pohditaan tarkasteltavan kohteen (esimerkiksi jonkin toiminnan) tavoitetta b) oppi esimerkiksi kaikkeuden rakenteen ja järjestyksen tarkoitusperäisyydestä.
Katsoa Evoluutio ja Teleologia
Teollisuusmelanismi
Teollisuusmelanismi tarkoittaa prosessia, jossa lajien tummat värimuodot yleistyvät ilman epäpuhtauksien takia.
Katsoa Evoluutio ja Teollisuusmelanismi
Termiitit
Termiitit (Termitoidae, syn. Isoptera) on torakoiden lahkoon kuuluva hyönteisryhmä, jonka jäsenet elävät yhdyskunnissa.
Katsoa Evoluutio ja Termiitit
Tetrodotoksiini
Tetrodotoksiini eli TTX on adamantaanijohdannainen ja hermomyrkky, jota löytyy muun muassa eri pallokalalajeista.
Katsoa Evoluutio ja Tetrodotoksiini
Theodosius Dobzhansky
Theodosius Dobzhansky ((25. tammikuuta 1900 – 18. joulukuuta 1975) oli ukrainalaissyntyinen, Yhdysvalloissa vaikuttanut evoluutiobiologi. Hän teki merkittävimmät tutkimuksensa perinnöllisyystieteen ja lajutumistutkimuksen aloilla ja oli yksi synteettisen evoluutioteorian muotoilijoista.
Katsoa Evoluutio ja Theodosius Dobzhansky
Thomas Henry Huxley
Thomas Henry Huxley Thomas Henry Huxley (4. toukokuuta 1825 – 29. kesäkuuta 1895) oli brittiläinen biologi, joka puolusti Charles Darwinin evoluutioteoriaa.
Katsoa Evoluutio ja Thomas Henry Huxley
Thomas Malthus
Thomas Robert Malthus (14. helmikuuta 1766 – 23. joulukuuta 1834) oli englantilainen pappi, väestötieteilijä ja taloustieteilijä.
Katsoa Evoluutio ja Thomas Malthus
Tieteellinen konsensus
Tieteellinen konsensus viittaa tietyn tieteenhaaran tieteilijöiden muodostaman yhteisön kollektiiviseen arvioon, asemaan ja mielipiteeseen.
Katsoa Evoluutio ja Tieteellinen konsensus
Tieteellinen menetelmä
Tieteellinen menetelmä on tieteen tekemisessä käytettävä järjestelmällinen menettelytapa, jonka avulla pyritään luomaan uutta tietoa ja täsmentämään vanhempaa tietoa.
Katsoa Evoluutio ja Tieteellinen menetelmä
Tieteellinen teoria
Tieteellinen teoria on hyvin perusteltu selitys ilmiölle, joka on saavutettu käyttäen tieteellistä menetelmää ja on toistuvasti vahvistettu havaintojen ja kokeiden kautta.
Katsoa Evoluutio ja Tieteellinen teoria
Tieteen historia
Tieteen historia on historiallista tutkimusta tieteen kehityksestä sekä luonnontieteissä että ihmistieteissä.
Katsoa Evoluutio ja Tieteen historia
Tietojenkäsittelytiede
Tietojenkäsittelytiede tai tietojenkäsittelyoppi on tieteenala, joka tutkii tietotekniikkaan ja sen käyttöön liittyviä kysymyksiä, muun muassa tiedon tallennusta, prosessointia, esittämistä ja siirtämistä.
Katsoa Evoluutio ja Tietojenkäsittelytiede
Tietokonetekniikka
Tietokonetekniikka tutkii tietokoneiden yleisrakennetta ja sen eri osajärjestelmien teknologioita, kuten suorittimia, keskusmuistia, massamuisteja, syöttö- ja tulostuslaitteita, tietoliikenne-elektroniikkaa ja eri oheislaitteita.
Katsoa Evoluutio ja Tietokonetekniikka
Torjunta-aine
Torjunta-aineilla tarkoitetaan yleensä aineita, joita käytetään kasvitautien, rikkakasvien ja tuhohyönteisten torjunnassa.
Katsoa Evoluutio ja Torjunta-aine
Tosiasia
Kuva kirjaston tietokirjaosastosta. Tosiasia (tosiseikka, fakta) on yksilöllisestä käsityksestä tai tulkinnasta riippumaton asia.
Katsoa Evoluutio ja Tosiasia
Tuma
Elektronimikroskoopin kuva tumasta. Tumajyvänen erottuu tummana. Tuma on pallomainen tai litteä solun osa, jossa kromosomit sijaitsevat.
Katsoa Evoluutio ja Tuma
Tuoksusimake
Tuoksusimake (Anthoxanthum odoratum) on yleinen monivuotinen tuulipölytteinen heinä.
Katsoa Evoluutio ja Tuoksusimake
Umpilisäke
Umpilisäke merkittynä punaisella. Umpilisäke on pieni lisäke, joka alkaa paksusuolen alkuosan eli umpisuolen pinnalta läheltä sitä paikkaa, missä ohutsuoli laskee paksusuoleen.
Katsoa Evoluutio ja Umpilisäke
Uskonto
Uskontojen tunnuksia.Ylhäältä alas, vasemmalta oikealle: Rivi 1. kristinusko, juutalaisuus, hindulaisuus.Rivi 2. islam, buddhalaisuus, šintolaisuus Rivi 3. sikhiläisyys, Bahá'í, jainalaisuus. Uskonto tarkoittaa uskoa ja siihen liittyvää pyhyyden kokemusta, joka on muotoutunut oppijärjestelmäksi ja ilmenee erilaisina (yhteisöllisinä) tapoina ja (palvonta)menoina.
Katsoa Evoluutio ja Uskonto
Uusi aika
Uusi aika on Euroopan historian periodisoinnissa käytetty käsite, jolla tarkoitetaan useimmiten ajanjaksoa, joka kattaa ajan 1400–1500-luvuilta nykypäiviin saakka.
Katsoa Evoluutio ja Uusi aika
Valikoiva parinmuodostus
Valikoivalla parinmuodostuksella tarkoitetaan sitä, kun suvullisesti lisääntyvään lajiin kuuluva yksilö pariutuu itseään jollakin erityisellä tavalla muistuttavan lajitoverin kanssa.
Katsoa Evoluutio ja Valikoiva parinmuodostus
Varianssi
Varianssi on todennäköisyyslaskennassa ja tilastotieteessä satunnaismuuttujan hajonnan mitta.
Katsoa Evoluutio ja Varianssi
Vesikalvolliset
Vesikalvolliset (Amniota) eli amniootit ovat nelijalkaisten selkärankaisten eläimien ryhmä, johon kuuluvat nisäkkäät, matelijat ja linnut.
Katsoa Evoluutio ja Vesikalvolliset
Vestiges of the Natural History of Creation
Kirjan kahdennentoista painoksen kansi vuodelta 1884. Vestiges of the Natural History of Creation on Robert Chambersin vuonna 1844 julkaistu lajien kehittymistä käsittelevä kirja.
Katsoa Evoluutio ja Vestiges of the Natural History of Creation
Viherhiukkanen
Kaaviokuva viherhiukkasen sisärakenteista. Valomikroskooppikuva viherhiukkasista. Viherhiukkanen eli kloroplasti on yksi kasvisoluissa ja eräissä levissä tavattavista soluelimistä, joissa tapahtuu eliölle energiaa tuottava yhteyttäminen.
Katsoa Evoluutio ja Viherhiukkanen
Viimeinen universaali esivanhempi
Viimeinen universaali esivanhempi (LUA, tai last universal common ancestor, LUCA), alkusolu tai progenootti on viimeisin eliö, josta kaikki maapallolla nykyisin elävät eliöt ovat polveutuneet.
Katsoa Evoluutio ja Viimeinen universaali esivanhempi
Viisaudenhammas
Viisaudenhammas (vinossa alhaalla vasemmalla, puhjennut normaalisti alhaalla oikealla). Viisaudenhampaat ovat ihmisen pysyvän hammaskerran takimmaiset poskihampaat, joita on yleensä yhteensä neljä kappaletta, kaksi ylhäällä ja alhaalla kummallakin puolella.
Katsoa Evoluutio ja Viisaudenhammas
Vinoutunut otos
Vinoutunut otos on tilastovirhe, jossa otos on tarpeeksi suuri, mutta ei edusta riittävän tasapuolisesti joukkoa, jota testataan.
Katsoa Evoluutio ja Vinoutunut otos
Virukset
Virus on hyvin pieni biologinen järjestelmä, joka tarvitsee isäntäsolun lisääntyäkseen.
Katsoa Evoluutio ja Virukset
William Paley
William Paley William Paley (heinäkuu 1743 – 25. toukokuuta 1805) oli englantilainen teologi ja kristillinen apologeetikko, utilitaristi ja filosofi.
Katsoa Evoluutio ja William Paley
Yhdyskunta (biologia)
Pohjanmerellä. Yhdyskunta tarkoittaa biologiassa läheisesti yhdessä elävien saman lajin edustajien muodostamaa ryhmää.
Katsoa Evoluutio ja Yhdyskunta (biologia)
Yhteinen polveutuminen
Yhteisellä polveutumisella tarkoitetaan jo Darwinin aikoinaan esittelemää käsitystä Maan elämän yhteisestä alkuperästä.
Katsoa Evoluutio ja Yhteinen polveutuminen
Yhteiskuntatiede
Yhteiskuntatieteet on yhteiskuntaa ja sen ilmiöitä tutkivia tieteenaloja yhdistävä nimitys.
Katsoa Evoluutio ja Yhteiskuntatiede
Yhteyttäminen
Yhteyttäminen tarkoittaa eliöissä tapahtuvaa energian sitomista orgaanisten yhdisteiden sidoksiin.
Katsoa Evoluutio ja Yhteyttäminen
Ympäristö
Maa. Ympäristöllä tarkoitetaan luonnonympäristön, rakennetun ympäristön ja sosiaalisen ympäristön muodostamaa kokonaisuutta.
Katsoa Evoluutio ja Ympäristö
Katso myös
Biologiset teoriat
- Darvinismi
- Evoluutio
- Jaksoittaisen tasapainon malli
- Kolmiaivoteoria
- Lamarckismi
- Mikrobiteoria
- Saltaatio
- Soluteoria
- Synteettinen evoluutioteoria
Tunnetaan myös nimellä Biologinen evoluutio, Evolutionismi, Evoluutio-oppi, Evoluutiokäsitys, Evoluutiomekanismi, Evoluution mekanismit, Evoluution mekanismit ja prosessit, Evoluutioteoria, Kehitysajatus, Kehitysoppi, Kehitysteoria, Luonnollinen kehitys, Polveutumisoppi, Valintaoppi.
, Esisokraatikot, Esitumalliset, Evoluutio (täsmennyssivu), Evoluutio – Miten lajit kehittyvät?, Evoluutio NYT!, Evoluutio: Miten elämä kehittyy, Evoluutioalgoritmi, Evoluutiobiologia (kirja), Evoluutiolaskenta, Evoluution todisteet, Evoluutiopsykologia, Evoluutiopuu, Evoluutioteorian historia, Evoluutioteorian vastustus, Evoluutioteorian yhteiskunnalliset vaikutukset, Fenotyyppi, Fenotyyppinen joustavuus, Filosofi, Fossiili, Francis Crick, Fylogenetiikka, Fysiikan lait, Fysiikka, Galápagossaaret, Geeni, Geenin itsekkyys, Geenipooli, Geenitekniikka, Geenivirta, Geneettinen ajautuminen, Geneettinen algoritmi, Geneettinen ohjelmointi, Genomi, Genotyyppi, Geologia, Georges Cuvier, Georges Leclerc de Buffon, Geotieteet, Glykolyysi, Gregor Mendel, Happi, Hardyn–Weinbergin laki, Häntäluu, Hedelmättömyys, Herbisidi, Hevonen, Hietalituruoho, Homininae, Horisontaalinen geeninsiirto, Hugo de Vries, Hyönteiset, Hyönteismyrkky, Ideaoppi, Ihmeellinen elämä (kirja), Ihminen, Ihmisapinat, Ihmisen evoluutio, Ilmaston lämpeneminen, Immuunijärjestelmä, Isolaatiomekanismi, Iturata, J. B. S. Haldane, Jaksoittaisen tasapainon malli, Jalka, Jalostus (biologia), James D. Watson, Jean-Baptiste Lamarck, John Maynard Smith, John Ray, Joukkosukupuutto, Juha Valste, Jumala, Kaikki evoluutiosta, Kalmarit, Kambrikauden lajiräjähdys, Kana, Kananlihalle meneminen, Kasvit, Kädelliset, Kehitysbiologia, Kelpoisuus, Kemia, Keskiaika, Koe, Koevoluutio, Koivumittari, Kolibakteeri, Kosmologia, Kosmos, Kotihiiret, Kreationismi, Kreationismin opetus kouluissa, Kristinusko, Krokotiilit, Kromatiini, Kromosomi, Kutistuva turska ja muita evoluution ihmeitä, Kytkentäepätasapaino, Lajien synty, Lajiutuminen, Lamarckismi, Lääke, Länsirannikonsalamanteri, Leivinhiiva, Lepakot, Liitukauden joukkosukupuutto, Liitukausi, Limasienet, Linnean Society, Linnut, Lituruoho, Lokus, Lucretius, Luomiskertomukset, Luonnonhistoria, Luonnonvalinta, Maa, Maailman hienoin esitys, Maailmankaikkeudesta (Lucretius), Maailmankaikkeus, Maakeskinen maailmankuva, Maatalous, Makroevoluutio, Matelijat, Matemaattinen biologia, Materialismi, Meioosi, Mesipistiäiset, Metylaatio, Mikrobi, Mikroevoluutio, Miksi evoluutio on totta, Miljardi, Mitokondrio, Molekyylibiologia, Molekyylievoluutio, Molekyyligenetiikka, Molekyylikello, Monisoluinen eliö, Morfologia (biologia), Mutaatio, Muuli, Muurahaiset, Nailon, Neutraali mutaatio, Nikolaus Kopernikus, Nisäkkäät, Niveljalkaiset, Paleontologia, Patogeeni, Pääjakso, Pentakloorifenoli, Perinnöllinen muuntelu, Perinnöllisyys, Perinnöllisyystiede, Permikauden joukkotuho, Perustajavaikutus, Pierre Louis Moreau de Maupertuis, Planeettojen kaasukehät, Ploidia, Polygeeninen ominaisuus, Polymeeri, Populaatio, Populaatiogenetiikka, Prioni, Proteiinin rakenne, Psykologia, Punaisen Kuningattaren hypoteesi, Pyhä kirjoitus, Rataseläimet, Ravintoketju, Redundanssi, Rekombinaatio, Risteymä, RNA, RNA-interferenssi, RNA-maailma, Ronald Fisher, Runoilija, Ruotsinlituruoho, Ruskolevät, Ryhmävalinta, Saalistus, Sammakkoeläimet, Satunnaiskulku, Sauvasolu, Science, Seksuaalivalinta, Selittäminen, Sewall Wright, Sienet, Sienieläimet, Sienijuuri, Siima, Siitepöly, Silmä, Silmien väri, Sisäsiittoisuus, Sitruunahappo, Solu, Solulima, Somaattinen solu, Sopeutumislevittäytyminen, Spontaani sikiäminen, Sukulaisvalinta, Sukupolvi, Sukupuoli, Sukupuutto, Sukusolu, Surkastuma, Suvullinen lisääntyminen, Suvuton lisääntyminen, Syanobakteerit, Syöpä, Symbioosi, Synteettinen evoluutioteoria, Syrjäyttävän kilpailun periaate, Systematiikka, Taksoni, Tappisolu, Teismi, Teistinen evolutionismi, Tekoelämä, Teleologia, Teollisuusmelanismi, Termiitit, Tetrodotoksiini, Theodosius Dobzhansky, Thomas Henry Huxley, Thomas Malthus, Tieteellinen konsensus, Tieteellinen menetelmä, Tieteellinen teoria, Tieteen historia, Tietojenkäsittelytiede, Tietokonetekniikka, Torjunta-aine, Tosiasia, Tuma, Tuoksusimake, Umpilisäke, Uskonto, Uusi aika, Valikoiva parinmuodostus, Varianssi, Vesikalvolliset, Vestiges of the Natural History of Creation, Viherhiukkanen, Viimeinen universaali esivanhempi, Viisaudenhammas, Vinoutunut otos, Virukset, William Paley, Yhdyskunta (biologia), Yhteinen polveutuminen, Yhteiskuntatiede, Yhteyttäminen, Ympäristö.