Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Esperanto ja Esperanton kielioppi
Esperanto ja Esperanton kielioppi on 29 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Adjektiivi, Adverbi, Aikamuoto, Akkusatiivi, Englannin kieli, Futuuri, Germaaniset kielet, Imperatiivi, Indikatiivi, Indoeurooppalaiset kielet, Kansainvälinen apukieli, Keinotekoinen kieli, Konditionaali, Kreikan kieli, Latina, Nominatiivi, Preesens, Prepositio, Preteriti, Puolan kieli, Ranskan kieli, Saksan kieli, Sija, Slaavilaiset kielet, Subjunktiivi, Substantiivi, Tapaluokka, Venäjän kieli, Verbi.
Adjektiivi
Adjektiivi eli laatusana on sanaluokka, joka kuuluu nomineihin eli sanoihin, jotka taipuvat sijamuodoissa.
Adjektiivi ja Esperanto · Adjektiivi ja Esperanton kielioppi ·
Adverbi
Adverbi eli seikkasana on verbin tai koko lauseen määritteenä toimiva taipumaton tai vajaasti taipuva sana, joka ilmaisee tyypillisesti aikaa, paikkaa, tapaa, syytä, varmuuden astetta tai keinoa.
Adverbi ja Esperanto · Adverbi ja Esperanton kielioppi ·
Aikamuoto
Aikamuoto eli tempus on verbin taivutuskategoria, jolla ilmaistaan verbin kuvaaman tapahtumisen aikaa suhteessa puhehetkeen (Nyt puu on kaatunut) ja/tai kerrottuun viitehetkeen (Eilen tullessani puu oli jo kaatunut).
Aikamuoto ja Esperanto · Aikamuoto ja Esperanton kielioppi ·
Akkusatiivi
Akkusatiivi eli kohdanto on nominatiivi-akkusatiivikielissä transitiiviverbien tekemisen kohteen eli suoran objektin sija.
Akkusatiivi ja Esperanto · Akkusatiivi ja Esperanton kielioppi ·
Englannin kieli
Englannin kieli (engl. English language) on Englannissa syntynyt germaaninen kieli.
Englannin kieli ja Esperanto · Englannin kieli ja Esperanton kielioppi ·
Futuuri
Futuuri on verbin aikamuoto, jolla ilmaistaan tulevaa aikaa.
Esperanto ja Futuuri · Esperanton kielioppi ja Futuuri ·
Germaaniset kielet
fääri Germaaniset kielet ovat indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluva kieliryhmä.
Esperanto ja Germaaniset kielet · Esperanton kielioppi ja Germaaniset kielet ·
Imperatiivi
Imperatiivi eli käskytapa on verbin tapaluokka, joka ilmaisee käskyä tai kehotusta.
Esperanto ja Imperatiivi · Esperanton kielioppi ja Imperatiivi ·
Indikatiivi
Indikatiivi eli tositapa on verbin tapaluokka eli modus.
Esperanto ja Indikatiivi · Esperanton kielioppi ja Indikatiivi ·
Indoeurooppalaiset kielet
Ei-indoeurooppalaisia kieliä Raidoitetuilla alueilla monikielisyys on yleistä. Indoeurooppalaisten kielten nykyinen levinneisyys. Tummanvihreällä merkityissä maissa indoeurooppalaiset kielet ovat enemmistön kielinä. Vaaleanvihreällä merkityissä maissa ne ovat virallisina vähemmistökielinä. kielikuntien joukossa. Indoeurooppalaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä puhuttiin alun perin Euroopasta Intiaan ulottuvalla alueella, mutta nykyaikana kautta maailman.
Esperanto ja Indoeurooppalaiset kielet · Esperanton kielioppi ja Indoeurooppalaiset kielet ·
Kansainvälinen apukieli
Kansainvälinen apukieli (harrastajien kesken joskus IAL tai auxlang englannin sanoista international auxiliary language) on keinotekoinen kieli, jota käytetään eri kieliä käyttävien kansallisuuksien välisessä kommunikaatiossa.
Esperanto ja Kansainvälinen apukieli · Esperanton kielioppi ja Kansainvälinen apukieli ·
Keinotekoinen kieli
Keinotekoisten kielten lippu. Keinotekoinen kieli eli tekokieli on kieli, joka ei ole kehittynyt luonnollisesti osana kulttuuria, vaan jonka fonologia, kielioppi ja sanasto on luotu tietoisesti.
Esperanto ja Keinotekoinen kieli · Esperanton kielioppi ja Keinotekoinen kieli ·
Konditionaali
Konditionaali eli ehtotapa on tapaluokka.
Esperanto ja Konditionaali · Esperanton kielioppi ja Konditionaali ·
Kreikan kieli
Kreikan kieli (kreik. Ελληνικά, Elliniká) on indoeurooppalainen kieli, jonka dokumentoitu historia alkaa Kreikassa vuoden 1400 eaa.
Esperanto ja Kreikan kieli · Esperanton kielioppi ja Kreikan kieli ·
Latina
Latina (lat. lingua latina, sermo latinus) on indoeurooppalainen kieli, jota puhuttiin alun perin vain Roomassa ja sitä ympäröivällä Latiumin alueella Italiassa.
Esperanto ja Latina · Esperanton kielioppi ja Latina ·
Nominatiivi
Nominatiivi eli nimentö on nominatiivi-akkusatiivi-kielten nominien eli substantiivien, adjektiivien, pronominien ja numeraalien sijamuoto.
Esperanto ja Nominatiivi · Esperanton kielioppi ja Nominatiivi ·
Preesens
Preesens eli kestämä (läsnäoleva) on verbin aikamuoto, joka ilmaisee, että jotakin tapahtuu nyt taikka yleisesti, aina.
Esperanto ja Preesens · Esperanton kielioppi ja Preesens ·
Prepositio
Prepositio eli etusana on ennen nominia käytettävä sana, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa tms.
Esperanto ja Prepositio · Esperanton kielioppi ja Prepositio ·
Preteriti
Preteriti ('mennyt') on menneen ajan aikamuoto, joka ilmaisee selkeästi päättynyttä tapahtumista, mutta ei itsessään tämän ajankohtaa.
Esperanto ja Preteriti · Esperanton kielioppi ja Preteriti ·
Puolan kieli
Puolan kieli (język polski) on slaavilaisiin kieliin kuuluva Puolan virallinen kieli.
Esperanto ja Puolan kieli · Esperanton kielioppi ja Puolan kieli ·
Ranskan kieli
Ranskan kieli (ransk. français) kuuluu romaanisiin kieliin.
Esperanto ja Ranskan kieli · Esperanton kielioppi ja Ranskan kieli ·
Saksan kieli
EU-maissa. Saksan kieli (Deutsch, tai die deutsche Sprache) on indoeurooppalaisen kielikunnan germaanisen kieliryhmän länsigermaaniseen haaraan kuuluva kieli.
Esperanto ja Saksan kieli · Esperanton kielioppi ja Saksan kieli ·
Sija
Morfologinen sija eli sijamuoto (kaasus, lat. casus) on nominin taivutusmuoto.
Esperanto ja Sija · Esperanton kielioppi ja Sija ·
Slaavilaiset kielet
Slaavilaiset kielet on yksi indoeurooppalaisten kielten kieliryhmistä.
Esperanto ja Slaavilaiset kielet · Esperanton kielioppi ja Slaavilaiset kielet ·
Subjunktiivi
Subjunktiivi on verbin tapaluokka, jolla ilmaistaan epävarmuutta, toivetta tai muuta vastaavaa.
Esperanto ja Subjunktiivi · Esperanton kielioppi ja Subjunktiivi ·
Substantiivi
Substantiivit eli nimisanat ovat yksi sanaluokista.
Esperanto ja Substantiivi · Esperanton kielioppi ja Substantiivi ·
Tapaluokka
Tapaluokka eli modus on verbien taivutuksen kategoria.
Esperanto ja Tapaluokka · Esperanton kielioppi ja Tapaluokka ·
Venäjän kieli
259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.
Esperanto ja Venäjän kieli · Esperanton kielioppi ja Venäjän kieli ·
Verbi
Verbit eli teonsanat on yksi useimpien kielten sanaluokista.
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Esperanto ja Esperanton kielioppi
- Mitä heillä on yhteistä Esperanto ja Esperanton kielioppi
- Yhtäläisyyksiä Esperanto ja Esperanton kielioppi
Vertailu Esperanto ja Esperanton kielioppi
Esperanto on 229 suhteet, kun taas Esperanton kielioppi on 43. niillä on yhteistä 29, Jaccard'in indeksi on 10.66% = 29 / (229 + 43).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Esperanto ja Esperanton kielioppi. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
