145 suhteet: Aktuaari, Amputaatio, Andrei Ždanov, Antti Tuuri, Artikla 58, Arvo ”Poika” Tuominen, Arvo Ylärakkola, Aunuksen kuvernementti, Belgia, Berliini, Business College Helsinki, Dosentti, Eduskunnan pankkivaltuusto, Eduskuntavaalit 1908, Eduskuntavaalit 1917, Eila Lahti-Argutina, Ensimmäinen viisivuotissuunnitelma, Ensimmäinen yleinen torpparikokous, Erkki Salomaa, Fasismi, Gulag, Helsingin yliopisto, Helsinki, Ikaalinen, Ikitie, Itä-Karjala, Itäkarjalaisten kansannousu, Ivar Hörhammer, Johan Emil Järvisalo, John H. Hodgson, Josif Stalin, Jyväskylän Lyseon lukio, K. H. Wiik, Kanada, Kapitalismi, Karjalaiset (kansa), Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta, Karjalan työkansan kommuuni, Karl Kautsky, Kazakstan, Kööpenhamina, Kolhoosi, Kommunarka, Kommuuni, Konsuli (ulkomaanedustaja), Kontupohja, Kullervo Manner, Kuopio, Kustaa Rovio, Kustannusliike Kirja, ..., Lokakuun vallankumous, Maa- ja metsätalousvaliokunta, Maatalouden kollektivisointi, Marraskuun sosialistit, Martti Kovero, Marxilaisuus, Me vaadimme, Miina Sillanpää, Moskova, Nationalismi, Neuvosto-Venäjä, Neuvostoliiton kommunistinen puolue, Neuvostoliiton toimeenpaneva keskuskomitea, Neuvostoliitto, Nikolai Gappojev, NKVD, Nootti, Norjan ja Ruotsin raja, Oskari Tokoi, Otto Wille Kuusinen, Passi, Pavel Bušujev, Pentti Saarikoski, Petroskoi, Pietari (kaupunki), Rehabilitointi, Ruotsi, Sahalin, Satakunnan vaalipiiri, Seppo Rustanius, Skandinavia, Solovetskinsaaret, Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä, Sosialismi, Sosialistinen Aikakauslehti, Stalinin vainot, Sulo Wuolijoki, Suomen itsenäistyminen, Suomen kansanedustaja, Suomen kansanvaltuuskunta, Suomen kieli, Suomen Kommunistinen Puolue, Suomen Pankki, Suomen Punainen Kaarti, Suomen punaisen kaartin Ruotsin pataljoona, Suomen sisällissota, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, Suomen sosialistinen työväentasavalta, Suuri valiokunta, Svinhufvudin I hallitus, Taloustiede, Talousvaliokunta, Tarkastusvaliokunta, Tarton rauha, Tšeka, Tiennäyttäjät, Tieteellisten yliopistotutkintojen opinnäytetyöt, Tilastokeskus, Tilastotiede, Torppari, Traaginen sankari, Tukholma, Tullihallitus, Turku, Tverinkarjalaiset, Työn punalipun kunniamerkki, Ulkoasiainvaliokunta, Ulrich von Coler, Valfrid Perttilä, Valkoiset, Valtiovarainvaliokunta, Väinö Tanner, Venäläiset, Vienanmeren–Itämeren kanava, Viipuri, Viipurin taistelu (Suomen sisällissota), Vladimir Lenin, Voikkaan lakko 1904, Vuoden 1905 suurlakko, Yhdysvallat, Ylioppilaiden Sosialidemokraattinen Yhdistys, Yrjö Sirola, 13. huhtikuuta, 14. kesäkuuta, 15. lokakuuta, 1881, 1918, 1920, 1923, 1930-luvun lama, 1935, 1938, 30. marraskuuta, 31. lokakuuta, 6. helmikuuta. Laajenna indeksi (95 lisää) »
Aktuaari
Aktuaari (lat. āctuā'rius, toimitsija) on viraston asiakirjoja vastaanottava ja säilyttävä virkamies.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Aktuaari · Katso lisää »
Amputaatio
alt.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Amputaatio · Katso lisää »
Andrei Ždanov
Andrei Ždanov. Andrei Aleksandrovitš Ždanov (26. helmikuuta (J: 14. helmikuuta) 1896 Mariupol – 31. elokuuta 1948 Moskova) oli neuvostoliittolainen poliitikko ja taideideologi.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Andrei Ždanov · Katso lisää »
Antti Tuuri
Antti Elias Tuuri (s. 1. lokakuuta 1944 Kauhava) on palkittu suomalainen kirjailija.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Antti Tuuri · Katso lisää »
Artikla 58
Artikla 58 oli Venäjän SFNT:n rikoslakiin vuonna 1927 lisätty luku, joka sisälsi valtioon kohdistuvat vastavallankumoukselliset rikokset.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Artikla 58 · Katso lisää »
Arvo ”Poika” Tuominen
Arvo ”Poika” Tuominen (alk. Arvid; 5. syyskuuta 1894 Hämeenkyrö – 27. toukokuuta 1981 Tampere) oli suomalainen vasemmistopoliitikko ja lehtimies.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Arvo ”Poika” Tuominen · Katso lisää »
Arvo Ylärakkola
Arvo Ylärakkola (23. syyskuuta 1917 Viipuri – 28. tammikuuta 1983 Tukholma, Ruotsi) oli ruotsinsuomalainen historiantutkija.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Arvo Ylärakkola · Katso lisää »
Aunuksen kuvernementti
Äänisjärven (valkoinen) ympärillä: Vihreällä Petroskoin kihlakunta, siitä myötäpäivään Poventsan, Puudosin, Kargopolin, Vytegran, Lotinapellon ja Aunuksen kihlakunnat Aunuksen kuvernementti oli Venäjän keisarikunnan hallinnollinen alue Karjalassa ja Luoteis-Venäjällä Äänisjärveä ympäröivillä alueilla.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Aunuksen kuvernementti · Katso lisää »
Belgia
Belgian kuningaskunta eli Belgia on länsieurooppalainen liittovaltio.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Belgia · Katso lisää »
Berliini
Berliini on Saksan pääkaupunki ja yksi Saksan osavaltioista.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Berliini · Katso lisää »
Business College Helsinki
Business College Helsinki, joka käyttää nimestään myös lyhennettä BC, (ent. Suomen Liikemiesten Kauppaopisto) on Helsingissä toimiva yksityinen kaupallisen alan ammatillinen oppilaitos.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Business College Helsinki · Katso lisää »
Dosentti
Dosentti on Suomessa yliopistollinen arvo, mutta se voi tarkoittaa eri maissa hieman eri asiaa.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Dosentti · Katso lisää »
Eduskunnan pankkivaltuusto
Eduskunnan pankkivaltuusto on eduskunnan ensimmäisillä valtiopäivillä valitsema toimielin, joka valvoo Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan toimintaa.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Eduskunnan pankkivaltuusto · Katso lisää »
Eduskuntavaalit 1908
Suomen toiset eduskuntavaalit järjestettiin 1.–2. heinäkuuta 1908 sen jälkeen, kun keisari Nikolai II oli 6. huhtikuuta hajottanut eduskunnan ennenaikaisesti.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Eduskuntavaalit 1908 · Katso lisää »
Eduskuntavaalit 1917
Suomen kahdeksannet eduskuntavaalit järjestettiin 1.–2. lokakuuta 1917.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Eduskuntavaalit 1917 · Katso lisää »
Eila Lahti-Argutina
Eila Lahti-Argutina (14. huhtikuuta 1937 Petroskoi, Neuvostoliitto – 10. elokuuta 2008 Petroskoi, Venäjä) oli venäjänsuomalainen toimittaja ja tietokirjailija.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Eila Lahti-Argutina · Katso lisää »
Ensimmäinen viisivuotissuunnitelma
Ensimmäinen viisivuotissuunnitelma oli neuvostojohtaja Josif Stalinin vuonna 1928 aloittama ohjelma suunnitelmatalouden kehittämiseksi ja Neuvostoliiton muuttamiseksi.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Ensimmäinen viisivuotissuunnitelma · Katso lisää »
Ensimmäinen yleinen torpparikokous
Ensimmäinen yleinen torpparikokous oli Tampereen työväentalolla 9.–12.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Ensimmäinen yleinen torpparikokous · Katso lisää »
Erkki Salomaa
Erkki Salomaa (16. lokakuuta 1917 Jyväskylä – 11. marraskuuta 1971 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, tutkija ja ammattiyhdistysmies.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Erkki Salomaa · Katso lisää »
Fasismi
Saksan Adolf Hitler. Fasismi (aiemmin myös fašismi tai fascismi) on Italiassa ensimmäisen maailmansodan jälkeen syntynyt kansallismielinen totalitaristinen liike.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Fasismi · Katso lisää »
Gulag
Rekonstruktio Perm-36 -vankileirin makuulavereista. Gulag tai GULAG (lyh., ’leirihallitus’, ’leiriasioiden keskusvirasto’) oli Neuvostoliiton turvallisuuspoliisin NKVD:n osa, joka hallinnoi maan noin 30 000 ojennustyöleiriä.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Gulag · Katso lisää »
Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto (lyhenne HY) on Suomen suurin ja vanhin tiedekorkeakoulu.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Helsingin yliopisto · Katso lisää »
Helsinki
Helsinki on Suomen pääkaupunki ja Uudenmaan maakuntakeskus.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Helsinki · Katso lisää »
Ikaalinen
Ikaalinen on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Ikaalinen · Katso lisää »
Ikitie
Ikitie on vuonna 2017 ensi-iltansa saanut suomalainen historiallinen draamaelokuva, jonka on ohjannut AJ Annila.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Ikitie · Katso lisää »
Itä-Karjala
Itä-Karjala keltaisella merkittynä Itä-Karjala (myös Venäjän Karjala, joskus myös Kauko-Karjala) on Tarton rauhan (1920) mukaisen Suomen itärajan takainen alue, joka vastaa suunnilleen Venäjän federaatioon kuuluvan Karjalan tasavallan aluetta.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Itä-Karjala · Katso lisää »
Itäkarjalaisten kansannousu
Itä-Karjalan kansannousu tai Itäkarjalaisten kansannousu oli osa heimosotia ja Venäjän sisällissotaa.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Itäkarjalaisten kansannousu · Katso lisää »
Ivar Hörhammer
Ivar Gabriel Hörhammer (11. helmikuuta 1884 Örebro – 3. helmikuuta 1953 Helsinki) oli suomalainen taidekauppias, mesenaatti, toimittaja ja poliitikko.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Ivar Hörhammer · Katso lisää »
Johan Emil Järvisalo
J. E. Järvisalo. Johan Emil Järvisalo (11. maaliskuuta 1888 tai 1889 Hämeen lääni – 14. toukokuuta 1929 Jalta) oli suomalaissyntyinen neuvostoliittolainen poliitikko.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Johan Emil Järvisalo · Katso lisää »
John H. Hodgson
John H. Hodgson (24. syyskuuta 1913 Toronto – 8. tammikuuta 2011 Ottawa) oli kanadalainen historioitsija.
Uusi!!: Edvard Gylling ja John H. Hodgson · Katso lisää »
Josif Stalin
Josif Vissarionovitš Džugašvili, vallankumousnimeltään Josif Stalin, (18. joulukuuta (J 6. joulukuuta) 1878 Gori, Venäjän keisarikunta – 5. maaliskuuta 1953 Moskova, Neuvostoliitto) oli bolševikkivallankumouksellinen ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (NKP) ensimmäinen pääsihteeri vuosina 1922–1953.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Josif Stalin · Katso lisää »
Jyväskylän Lyseon lukio
Jyväskylän Lyseon lukio on vanhin suomenkielinen oppikoulu.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Jyväskylän Lyseon lukio · Katso lisää »
K. H. Wiik
K. H. Wiik noin 1910-luvulla. Karl Harald (K. H.) Wiik (13. huhtikuuta 1883 Helsinki – 29. kesäkuuta 1946 Helsinki) oli suomalainen toimittaja ja vasemmistolainen poliitikko.
Uusi!!: Edvard Gylling ja K. H. Wiik · Katso lisää »
Kanada
Kanada (engl. ja) on Pohjois-Amerikassa sijaitseva parlamentaarinen monarkia, ja liittovaltio.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Kanada · Katso lisää »
Kapitalismi
Kapitalismi (saksan sanasta ’kapital’.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Kapitalismi · Katso lisää »
Karjalaiset (kansa)
Karjalaiset (karjalaiset, karjalaižet, kariealazet) on Venäjällä ja Suomessa asuva itämerensuomalainen kansa.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Karjalaiset (kansa) · Katso lisää »
Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta
Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta eli Karjalan ASNT, yleiskielessä Itä-Karjala, Venäjän Karjala ja Neuvosto-Karjala, oli Venäjän neuvostotasavaltaan kuulunut itsehallinnollinen alue Neuvostoliitossa vuosina 1920–1940 ja 1956–1991.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta · Katso lisää »
Karjalan työkansan kommuuni
Karjalan työkansan kommuuni oli heinäkuussa 1918 perustuslailla määriteltyyn Venäjän sosialistiseen federatiiviseen neuvostotasavaltaan 8.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Karjalan työkansan kommuuni · Katso lisää »
Karl Kautsky
Karl Kautsky Karl Johann Kautsky (18. lokakuuta 1854 Praha, Itävallan keisarikunta – 17. lokakuuta 1938 Amsterdam, Alankomaat) oli itävaltalais-tšekkiläinen sosiaalidemokratian ja marxismin johtava teoreetikko.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Karl Kautsky · Katso lisää »
Kazakstan
Kazakstan, virallisesti Kazakstanin tasavalta, on Keski-Aasiassa ja läntisimmiltä osiltaan Itä-Euroopassa sijaitseva valtio.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Kazakstan · Katso lisää »
Kööpenhamina
Kööpenhamina on Tanskan pääkaupunki ja suurin kaupunki, joka sijaitsee Själlannin saarella, Juutinrauman salmen länsipuolella.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Kööpenhamina · Katso lisää »
Kolhoosi
Juutalainen kolhoosi Ukrainassa 1930-luvulla Kolhoosi eli yhteistoimintatila on maatila, jota yhteisö viljelee valtion valvonnassa ja joka toimii osuustoimintaperiaatteella.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Kolhoosi · Katso lisää »
Kommunarka
Muistoristi Kommunarkan hautausmaan sisäänkäynnin luona. Kommunarka on Sosenskojen kuntaan kuuluva taajama Moskovan Novomoskovskin hallintopiirissä Venäjällä.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Kommunarka · Katso lisää »
Kommuuni
Kommuuni tarkoittaa yhteistaloudessa asuvaa ryhmää tai hallinnollista yhteisöä.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Kommuuni · Katso lisää »
Konsuli (ulkomaanedustaja)
Konsuli on valtion konsuliedustustoa ulkomailla johtava lähetetty virkamies.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Konsuli (ulkomaanedustaja) · Katso lisää »
Kontupohja
Kontupohja on kaupunki ja kaupunkikunta Äänisen luoteisrannalla Kontupohjanlahden perukassa Karjalan tasavallan Kontupohjan piirissä, 54 kilometriä Petroskoista pohjoiseen.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Kontupohja · Katso lisää »
Kullervo Manner
Kullervo Achilles Manner (12. lokakuuta 1880 Kokemäki – 15. tammikuuta 1939 Uhta-Petšora, Neuvostoliitto) oli suomalainen toimittaja ja poliitikko.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Kullervo Manner · Katso lisää »
Kuopio
Kuopio on Suomen kaupunki ja Pohjois-Savon maakuntakeskus, joka sijaitsee Kallaveden rannalla.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Kuopio · Katso lisää »
Kustaa Rovio
Kustaa Rovio miliisinä vuonna 1918. Kustaa Adolf Simonpoika Rovio (vuoteen 1910 Gustav Ravelin, 23. tammikuuta 1887 Pietari, Venäjä – 21. huhtikuuta 1938 Neuvostoliitto) oli pietarinsuomalainen vasemmistopoliitikko, joka oli mukana Suomen vanhassa työväenliikkeessä ja myöhemmin Neuvosto-Karjalan hallinnossa.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Kustaa Rovio · Katso lisää »
Kustannusliike Kirja
Kustannusliike Kirja oli Neuvostoliitossa vuosina 1923–1937 toiminut suomenkielinen kirja- ja lehtikustantamo.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Kustannusliike Kirja · Katso lisää »
Lokakuun vallankumous
Lokakuun vallankumous (Neuvostoliitossa myös lokakuun suuri sosialistinen vallankumous) oli Venäjällä marraskuussa (juliaanisen kalenterin mukaan lokakuussa) 1917 tapahtunut poliittinen mullistus, jossa sosialistinen bolševikkipuolue syrjäytti Venäjän väliaikaisen hallituksen ja otti vallan työläisneuvostojen nimissä.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Lokakuun vallankumous · Katso lisää »
Maa- ja metsätalousvaliokunta
Maa- ja metsätalousvaliokunta (MmV) on yksi eduskunnan valiokunnista.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Maa- ja metsätalousvaliokunta · Katso lisää »
Maatalouden kollektivisointi
Maatalouden kollektivisointi (kollektivointi) on Neuvostoliitossa ja joissakin muissa sosialistisissa maissa toteutettu maatilojen pakko-ottaminen yhteiskunnan haltuun, yksityisomistuksen lakkauttaminen ja yksityisten tilojen yhdistäminen suuriksi kollektiivitiloiksi (kolhoosit) tai valtiontiloiksi (sovhoosit).
Uusi!!: Edvard Gylling ja Maatalouden kollektivisointi · Katso lisää »
Marraskuun sosialistit
Marraskuun sosialistit oli nimitys, jota käytettiin vuoden 1905 suurlakon jälkeen Suomen sosialidemokraattiseen puolueeseen liittyneistä nuorista akateemisista henkilöistä.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Marraskuun sosialistit · Katso lisää »
Martti Kovero
Martti Kovero Martti Arvo Adolf Kovero (20. syyskuuta 1882 Jyväskylä – 27. huhtikuuta 1955 (Wikiaineisto) Helsinki) oli suomalainen taloushistorioitsija, tilastotieteilijä, ylijohtaja ja poliitikko.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Martti Kovero · Katso lisää »
Marxilaisuus
Marxilaisuus eli marxismi (myös marksilaisuus, marksismi) on Karl Marxin ja Friedrich Engelsin filosofiseen näkemykseen pohjautuva sosialistinen oppijärjestelmä sekä siihen perustuva yhteiskunnallinen aatesuuntaus.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Marxilaisuus · Katso lisää »
Me vaadimme
Me vaadimme -julistus oli Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen puoluejohdon 1.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Me vaadimme · Katso lisää »
Miina Sillanpää
Miina Sillanpää (alk. Vilhelmiina Riktig; 4. kesäkuuta 1866 Jokioisten neljänneskunta, Nyk. Jokioinen – 3. huhtikuuta 1952 Helsinki) oli vuosikymmenten ajan sosiaalidemokraattisen työväenliikkeen keskeinen vaikuttaja ja Tannerin hallituksen toinen sosiaaliministeri.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Miina Sillanpää · Katso lisää »
Moskova
Moskova on Venäjän federaation pääkaupunki ja Venäjän suurin kaupunki noin 12,6 miljoonalla asukkaallaan.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Moskova · Katso lisää »
Nationalismi
Nationalismi eli kansallisuusaate on aate, joka korostaa kansallismielisyyttä eli kansojen ja kansakuntien merkitystä kulttuurissa tai politiikassa.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Nationalismi · Katso lisää »
Neuvosto-Venäjä
Neuvosto-Venäjä, virallisesti Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta (lyhenne SFNT), on nimitys bolševikkien hallitsemasta Venäjästä ennen Neuvostoliiton perustamista.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Neuvosto-Venäjä · Katso lisää »
Neuvostoliiton kommunistinen puolue
Neuvostoliiton kommunistinen puolue, lyhenne NKP (lyh. КПСС, KPSS) oli Neuvostoliiton hallitseva marxilais-leninistinen kommunistinen puolue ja ainoa sallittu puolue.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Neuvostoliiton kommunistinen puolue · Katso lisää »
Neuvostoliiton toimeenpaneva keskuskomitea
Neuvostoliiton toimeenpaneva keskuskomitea oli Neuvostoliitossa vuosina 1922–1938 toimineen neuvostoparlamentin nimitys.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Neuvostoliiton toimeenpaneva keskuskomitea · Katso lisää »
Neuvostoliitto
Neuvostoliitto (lyh. NL), virallisesti Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (lyh. SNTL;, lyh. ven. СССР, SSSR), oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen hallitsema sosialistinen liittovaltio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Neuvostoliitto · Katso lisää »
Nikolai Gappojev
Nikolai Akimovitš Gappojev (1897 nykyisen Prääsän piirin Kolatselän kylä – 23. helmikuuta 1938 Petroskoi) oli karjalaissyntyinen neuvostoliittolainen poliitikko.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Nikolai Gappojev · Katso lisää »
NKVD
NKVD (sisäasiainkansankomissariaatti) oli Neuvostoliiton sisäministeriö, joka perustettiin Neuvosto-Venäjällä vuonna 1918.
Uusi!!: Edvard Gylling ja NKVD · Katso lisää »
Nootti
Nootti on valtion kirjallinen tiedonanto tai kysymys toiselle valtiolle.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Nootti · Katso lisää »
Norjan ja Ruotsin raja
Norjan ja Ruotsin raja (korostettu keltaisella). Svinesundin sillat. Juna ylittää rajan Kornsjøssä. Norjan ja Ruotsin raja on 1 630 kilometriä pitkä valtionraja.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Norjan ja Ruotsin raja · Katso lisää »
Oskari Tokoi
Antti Oskari Tokoi (ent. Hirvi; 15. toukokuuta 1873 Kannus – 4. huhtikuuta 1963 Leominster, Massachusetts, Yhdysvallat) oli suomalainen poliitikko ja toimittaja.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Oskari Tokoi · Katso lisää »
Otto Wille Kuusinen
Otto Wilhelm (Ville tai Wille, O. W.) Kuusinen (Neuvostoliitossa, 4. lokakuuta 1881 Laukaa – 17. toukokuuta 1964 Moskova) oli suomalainen poliitikko, joka loi suuren osan urastaan Neuvostoliitossa.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Otto Wille Kuusinen · Katso lisää »
Passi
Euroopan unionin jäsenvaltion passi Vuonna 2008 teetetyn turkkilaisen passin ensimmäinen aukeama. Vuonna 2016 Turkin passi oli hankintahinnaltaan maailman kallein. Montenegrolainen passi vuodelta 1887. Ennen valokuvaa passissa oli omistajan tietoja kirjoitettu käsin. Qing-dynastian ajalta Valtiot, jotka eivät ota vastaan Israelin passia tai muissa passeissa olevia israelilaisia leimoja tai Israelin viisumimerkintöjä Passi on matkustusasiakirja, jonka näyttämistä pääsääntöisesti edellytetään valtakunnanrajan ylittäviltä ihmisiltä.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Passi · Katso lisää »
Pavel Bušujev
Pavel Ivanovitš Bušujev (20. tammikuuta 1890 nykyisen Tverin alueen Lihoslavlin piirin Gnezdovon kylä – 9. syyskuuta 1937 Leningrad) oli karjalainen ja neuvostoliittolainen poliitikko.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Pavel Bušujev · Katso lisää »
Pentti Saarikoski
Pentti Ilmari Saarikoski (2. syyskuuta 1937 Impilahti – 24. elokuuta 1983 Joensuu) oli suomalainen runoilija, prosaisisti ja suomentaja.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Pentti Saarikoski · Katso lisää »
Petroskoi
Petroskoi (myös Zavod, vuosina 1941–1944 suomalaismiehityksen aikana Äänislinna) on Karjalan tasavallan pääkaupunki Luoteis-Venäjällä, Äänisjärven länsirannalla.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Petroskoi · Katso lisää »
Pietari (kaupunki)
Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Pietari (kaupunki) · Katso lisää »
Rehabilitointi
Rehabilitointi tarkoittaa Neuvostoliitosta puhuttaessa Neuvostoliitossa ja Venäjällä syyttömästi teloitettujen tai tuomittujen maineen palauttamista.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Rehabilitointi · Katso lisää »
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Ruotsi · Katso lisää »
Sahalin
Sahalin lähiympäristöineen. Sahalin on saari Tyynen valtameren luoteisrannikolla.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Sahalin · Katso lisää »
Satakunnan vaalipiiri
Satakunnan vaalipiiri on yksi eduskuntavaalien 13 vaalipiiristä.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Satakunnan vaalipiiri · Katso lisää »
Seppo Rustanius
Seppo Rustanius (s. 7. huhtikuuta 1943 Tampere) on suomalainen elokuvaohjaaja, joka tunnetaan Suomen sisällissotaa punaisten näkökulmasta käsittelevistä dokumenttielokuvistaan.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Seppo Rustanius · Katso lisää »
Skandinavia
Skandinavian maat Ruotsi, Norja ja Tanska. Skandinavia tarkoittaa suomen kielessä ensisijaisesti Pohjois-Euroopan aluetta, joka käsittää Ruotsin ja Norjan, usein myös Tanskan.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Skandinavia · Katso lisää »
Solovetskinsaaret
Solovetskinsaaret eli Solokansaaret on Äänislahden suulla Vienanmeressä Luoteis-Venäjällä sijaitseva saariryhmä, joka kuuluu hallinnollisesti Arkangelin alueen Primorjen piiriin.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Solovetskinsaaret · Katso lisää »
Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä
Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä (sd) on Suomen sosialidemokraattisen puolueen kansanedustajien muodostama yhteistyöelin eduskunnassa.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä · Katso lisää »
Sosialismi
Sosialismi on historiallisesti aatesuunta, joka pyrkii luomaan tuotantovälineiden yhteisomistukseen perustuvan yhteiskuntajärjestyksen.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Sosialismi · Katso lisää »
Sosialistinen Aikakauslehti
Sosialistinen Aikakauslehti oli vuosina 1905–1908, 1919–1923 ja 1946–1991 Suomessa ilmestynyt teoreettis-poliittinen aikakauslehti.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Sosialistinen Aikakauslehti · Katso lisää »
Stalinin vainot
Vinnytsjalaisia etsimässä Vinnytsjan joukkomurhassa kuolleita sukulaisiaan haudasta kaivattujen seasta, vuosi 1937. Stalinin vainot olivat poliittisia vainoja, jotka alkoivat Neuvostoliitossa 1930-luvun lopulla Josif Stalinin valta-aikana ja kohdistuivat vastavallankumouksellisiin ja kansanvihollisiin.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Stalinin vainot · Katso lisää »
Sulo Wuolijoki
Sulo Ilmiö Wuolijoki (12. huhtikuuta 1881 Hauho – 24. kesäkuuta 1957 Luopioinen) oli suomalainen juristi, toimittaja ja poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1907–1914.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Sulo Wuolijoki · Katso lisää »
Suomen itsenäistyminen
Suomen itsenäistyminen oli tapahtumasarja, jonka tuloksena Venäjän keisarikuntaan vuodesta 1809 lähtien kuulunut autonominen suuriruhtinaskunta vuonna 1917 muuttui itsenäiseksi valtioksi.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Suomen itsenäistyminen · Katso lisää »
Suomen kansanedustaja
Kansanedustaja (lyhenne kansaned.) on parlamentaarikko eli kansalaisten valitsema edustaja eduskunnassa, Suomen parlamentissa.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Suomen kansanedustaja · Katso lisää »
Suomen kansanvaltuuskunta
alt.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Suomen kansanvaltuuskunta · Katso lisää »
Suomen kieli
Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Suomen kieli · Katso lisää »
Suomen Kommunistinen Puolue
Suomen Kommunistinen Puolue (lyhenne SKP, aik. Suomalainen Kommunistinen Puolue (1918–1920)) oli suomalainen kommunistinen puolue.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Suomen Kommunistinen Puolue · Katso lisää »
Suomen Pankki
Suomen Pankki (lyhenne SP) on Suomen keskuspankki ja jäsenenä Euroopan keskuspankin valvomassa Euroopan keskuspankkijärjestelmässä (EKPJ).
Uusi!!: Edvard Gylling ja Suomen Pankki · Katso lisää »
Suomen Punainen Kaarti
Suomen Punainen Kaarti (lyh. SPK) oli 26.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Suomen Punainen Kaarti · Katso lisää »
Suomen punaisen kaartin Ruotsin pataljoona
Suomen punaisen kaartin Ruotsin pataljoona (eli SPKRP) oli sosialistien Ruotsissa vuonna 1919 perustama aseellinen, vapaaehtoisista muodostettu joukko-osasto, jonka tarkoituksena oli valmistella hyökkäystä Ruotsista Pohjois-Suomen alueelle.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Suomen punaisen kaartin Ruotsin pataljoona · Katso lisää »
Suomen sisällissota
Suomen sisällissota tai Suomen vapaussota käytiin Suomen senaatin ja Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen välillä 27.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Suomen sisällissota · Katso lisää »
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (lyhyemmin sosiaalidemokraatit, ruots. Finlands Socialdemokratiska Parti, lyhenne SDP, puhekielessä monesti demarit; jäsenlyhenne sd.) on suomalainen puolue, joka perustettiin vuonna 1899 nimellä Suomen Työväenpuolue.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Suomen Sosialidemokraattinen Puolue · Katso lisää »
Suomen sosialistinen työväentasavalta
Suomen sosialistinen työväentasavalta oli nimi, jota Suomesta käytettiin Neuvosto-Venäjän hallituksen eli kansankomissaarien neuvoston ja Suomen punaisen hallituksen eli kansanvaltuuskunnan Suomen sisällisodan aikana 1.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Suomen sosialistinen työväentasavalta · Katso lisää »
Suuri valiokunta
Suuri valiokunta (SuV) on eduskunnan valiokunta, joka vastaa Euroopan unionia koskevien asioiden ja tiettyjen lakiehdotusten käsittelystä eduskunnassa.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Suuri valiokunta · Katso lisää »
Svinhufvudin I hallitus
Svinhufvudin senaatti eli Itsenäisyyssenaatti (anakronistisesti myös Svinhufvudin I hallitus) oli itsenäisen Suomen tasavallan ensimmäinen hallitus, jota tuolloin vielä kutsuttiin nimellä senaatti.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Svinhufvudin I hallitus · Katso lisää »
Taloustiede
Taloustiede on yhteiskuntatiede, joka tutkii lähinnä taloudellisia päätöksiä tekevien toimijoiden kannustimia ja käyttäytymistä, sekä niiden perusoletuksista johdetuilla malleilla ja teorioilla erilaisia taloudellisia ilmiöitä.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Taloustiede · Katso lisää »
Talousvaliokunta
Talousvaliokunta (TaV) on yksi eduskunnan valiokunnista.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Talousvaliokunta · Katso lisää »
Tarkastusvaliokunta
Tarkastusvaliokunta (TrV) on yksi eduskunnan valiokunnista.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Tarkastusvaliokunta · Katso lisää »
Tarton rauha
Tarton rauha oli Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä solmittu rauhansopimus, joka allekirjoitettiin 14.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Tarton rauha · Katso lisää »
Tšeka
Tšeka (Yleisvenäläinen erityiskomissio vastavallankumousta ja sabotaasia vastaan, lyh. ВЧК, VTšK tai ЧК, TšK eli laus.,, kutsumanimi Vetšeka tai Tšeka) oli bolševikkijohtaja Vladimir Leninin aloitteesta joulukuussa 1917 perustettu Neuvosto-Venäjän salainen poliisi.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Tšeka · Katso lisää »
Tiennäyttäjät
Tiennäyttäjät I – III on Tammen vuosina 1967 ja 1968 julkaisema kolmiosainen teos, joka käsittelee Suomen työväenliikkeen keskeisiä henkilöitä N. R. af Ursinista Väinö Tanneriin.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Tiennäyttäjät · Katso lisää »
Tieteellisten yliopistotutkintojen opinnäytetyöt
Tämä artikkeli käsittelee suomalaisiin tieteellisiin yliopistotutkintoihin liittyviä opinnäytetöitä, joita ovat nykyisin kandidaatintutkielma alemman korkeakoulututkinnon yhteydessä, diplomityö tai pro gradu -tutkielma ylemmän korkeakoulututkinnon päätteeksi sekä lisensiaatintutkielma ja väitöskirja jatkotutkinnoissa (lisensiaatti, tohtori).
Uusi!!: Edvard Gylling ja Tieteellisten yliopistotutkintojen opinnäytetyöt · Katso lisää »
Tilastokeskus
Tilastokeskuksen päärakennus Helsingin Kalasatamassa. Tilastokeskus (lyh. TK) on Suomen valtion virasto, jonka tarkoitus on toimia tietopalveluna ja tarjota tilastoja ja tilastotieteen asiantuntemusta yhteiskunnan tarpeisiin.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Tilastokeskus · Katso lisää »
Tilastotiede
Normaalijakauma on tilastotieteessa usein käytetty työkalu. Tilastotiede on todennäköisyyslaskentaan perustuva tieteenala, joka tutkii tilastollisten aineistojen keräämistä, käsittelyä ja tältä pohjalta tehtävää päättelyä.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Tilastotiede · Katso lisää »
Torppari
Torppareita maatöissä kesällä. Torppari oli Suomessa ja Ruotsissa vuokraviljelijä, joka oli vuokrannut viljeltäväkseen osan suuremmasta maatilasta.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Torppari · Katso lisää »
Traaginen sankari
Traaginen sankari tarkoittaa kirjallisuudessa sankarihahmoa, joka muuten olisi täydellinen, mutta jolla on kohtalokas heikkous.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Traaginen sankari · Katso lisää »
Tukholma
Tukholma on Ruotsin pääkaupunki ja samalla maan suurin kunta.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Tukholma · Katso lisää »
Tullihallitus
Kulmatalo Uudenmaankatu 1 / Erottajankatu 2, jossa Tullihallitus toimi useiden vuosikymmenien ajan. Postimerkki Tullihallituksen 150-vuotisen toiminnan (1812–1962) kunniaksi. Tullihallitus oli vuosina 1812–2012 toiminut Suomen valtion keskusvirasto, joka hallinnoi Suomen tullia.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Tullihallitus · Katso lisää »
Turku
Turku on Lounais-Suomen suurin kaupunki ja Varsinais-Suomen maakuntakeskus.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Turku · Katso lisää »
Tverinkarjalaiset
Tverinkarjalaisiksi nimitetään Venäjällä Tverin alueella eläviä karjalaisia. Heidän asuma-alueestaan käytetään yleisesti nimitystä Tverin Karjala. Vuodelta 2000 peräisin olevien virallisten väestötilastojen mukaan Tverin alueen 1 614 000 hengestä kansallisuudeltaan karjalaisia oli oman ilmoituksensa mukaan noin 23 000 henkeä, mutta jotkut tutkijat arvioivat vuonna 1998 tverinkarjalaisten määräksi jopa yli 100 000 henkeä. Vuonna 2000 määräksi arvioitiin 100 000 – 200 000. 2020-luvulla arvioitiin, että määrä voisi enimmillään olla liki 60 000 henkeä. Karjalainen perinne on säilynyt Tverin karjalaiskylissä varsin hyvin, ja useat osaavat myös karjalan kieltä. Tverinkarjalaisten kohtalo on eronnut monista muista Venäjän suomalais-ugrilaisista kansoista siten, että heillä ei ole Venäjän liittovaltiossa omaa nimikkotasavaltaansa, toisin kuin eräillä muilla suomensukuisilla kansoilla, kuten udmurteilla ja marilaisilla. Tästä syystä tverinkarjalaiset ovat jääneet muiden tunnetumpien suomalais-ugrilaisten kansojen varjoon. Vuonna 1996 tverinkarjalaiset saavuttivat kulttuuriautonomian, joka kuitenkin toi tverinkarjalaisia tunnetuiksi myös kansainvälisissä yhteyksissä: tverinkarjalaiset pääsivät presidentti Boris Jeltsinin antaman asetuksen jälkeen jäseniksi suomalais-ugrilaisten kansojen liittoon ja Yhdistyneissä kansakunnissa toimivaan suomalais-ugrilaisten kansojen konsultatiivikomiteaan.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Tverinkarjalaiset · Katso lisää »
Työn punalipun kunniamerkki
Vuosina 1943–1991 jaettu Työn punalipun kunniamerkki. Työn punalipun kunniamerkki (myös Työn punaisen lipun kunniamerkki) oli Neuvostoliitossa vuosina 1921–1991 jaettu kunniamerkki, jota myönnettiin tuotannossa, tieteissä, taiteissa, kulttuurissa, opetuksessa, terveydenhoidossa tai muilla yhteiskunnallisilla aloilla ansoituneille kansalaisille.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Työn punalipun kunniamerkki · Katso lisää »
Ulkoasiainvaliokunta
Ulkoasiainvaliokunta (UaV) on yksi eduskunnan valiokunnista.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Ulkoasiainvaliokunta · Katso lisää »
Ulrich von Coler
Ulrich von Coler Ludvig Otto Carl Ulrich von Coler (6. joulukuuta 1885 Cüstrin, Brandenburg – 19. toukokuuta 1953) oli Suomen sisällissotaan osallistunut saksalainen upseeri, joka toimi valkoisten itäarmeijan 2. jääkäriprikaatin komentajana.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Ulrich von Coler · Katso lisää »
Valfrid Perttilä
Matti Valfrid Perttilä (23. syyskuuta 1878 Isokyrö – 17. elokuuta 1953 Kontupohja) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1907–1914 ja 1917.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Valfrid Perttilä · Katso lisää »
Valkoiset
Valkoisia Oulussa 1918 Valkoiset tarkoittaa Suomen sisällissodan hallituksen joukoissa taistellutta osapuolta.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Valkoiset · Katso lisää »
Valtiovarainvaliokunta
Valtiovarainvaliokunta (VaV) on yksi eduskunnan valiokunnista.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Valtiovarainvaliokunta · Katso lisää »
Väinö Tanner
Väinö Alfred Tanner (vuoteen 1895 Thomasson, 12. maaliskuuta 1881 Helsinki – 19. huhtikuuta 1966 Helsinki) oli suomalainen poliitikko.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Väinö Tanner · Katso lisää »
Venäläiset
Venäläiset on noin 135 miljoonan ihmisen itäslaavilainen, venäjän kieltä puhuva Euroopan suurin kansa.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Venäläiset · Katso lisää »
Vienanmeren–Itämeren kanava
Kanava ja sen jatkoyhteys Itämereen. Vienanmeren–Itämeren kanava eli Vienanmeren kanava on Vienanmeren ja Äänisen yhdistävä kanava Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Vienanmeren–Itämeren kanava · Katso lisää »
Viipuri
Viipuri on kaupunki Luoteis-Venäjällä Suomenlahden pohjoisrannikolla Viipurinlahden perukassa Karjalankannaksen länsipäässä.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Viipuri · Katso lisää »
Viipurin taistelu (Suomen sisällissota)
Viipurin taistelu oli Suomen sisällissodan viimeinen suuri taistelu, joka käytiin Viipurin kaupungin hallinnasta 24.–29. huhtikuuta 1918 punakaartin ja valkoisten välillä.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Viipurin taistelu (Suomen sisällissota) · Katso lisää »
Vladimir Lenin
Vladimir Iljitš Lenin (yleensä V. I. Lenin), alkuperäinen sukunimi Uljanov (22. huhtikuuta (J: 10. huhtikuuta) 1870 Simbirsk, Venäjän keisarikunta – 21. tammikuuta 1924 Gorkin kylä lähellä Moskovaa) oli venäläinen vallankumouksellinen, bolševikkipuolueen johtaja ja leninistisen ideologian perustaja.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Vladimir Lenin · Katso lisää »
Voikkaan lakko 1904
Voikkaan lakko 1904 vaikutti merkittävällä tavalla Kymenlaaksossa Viipuria myöten työväenliikkeen järjestäytymiseen.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Voikkaan lakko 1904 · Katso lisää »
Vuoden 1905 suurlakko
Suurlakon aikana Suomen suurimmissa kaupungeissa kokoonnuttiin ennennäkemättömän laajoihin mielenosoituksiin. Lakkokuva Tampereen Kauppatorilta (nyk. Keskustori) loka-marraskuussa 1905. Suurlakko oli Venäjän keisarikunnassa ja sen hallintaan kuuluneessa Suomen suuriruhtinaskunnassa loka–marraskuussa 1905 tapahtunut laaja, vallankumouksellinen lakko.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Vuoden 1905 suurlakko · Katso lisää »
Yhdysvallat
Amerikan yhdysvallat (lyh. USA) eli Yhdysvallat on pääosin Pohjois-Amerikan keskiosassa sijaitseva perustuslaillinen liittovaltio, joka koostuu 50 osavaltiosta ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta liittopiiristä, Washington (DC):stä, sekä useista erillisalueista.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Yhdysvallat · Katso lisää »
Ylioppilaiden Sosialidemokraattinen Yhdistys
Ylioppilaiden Sosialidemokraattinen Yhdistys (YSY) oli maaliskuussa 1905 toimintansa aloittanut poliittinen yhdistys, jonka tarkoituksena oli tuoda nuoret ylioppilaat mukaan sosialidemokraattisen työväenliikkeen toimintaan.
Uusi!!: Edvard Gylling ja Ylioppilaiden Sosialidemokraattinen Yhdistys · Katso lisää »
Yrjö Sirola
Yrjö Elias Sirola (vuoteen 1896 Sirén; 8. marraskuuta 1876 Piikkiö – 18. maaliskuuta 1936 Moskova) oli suomalainen kirjailija, toimittaja ja poliitikko, joka vaikutti keskeisissä asemissa Suomen Sosialidemokraattisessa Puolueessa (SDP) ja myöhemmin Neuvostoliittoon muutettuaan Suomen Kommunistisessa Puolueessa (SKP).
Uusi!!: Edvard Gylling ja Yrjö Sirola · Katso lisää »
13. huhtikuuta
13.
Uusi!!: Edvard Gylling ja 13. huhtikuuta · Katso lisää »
14. kesäkuuta
14.
Uusi!!: Edvard Gylling ja 14. kesäkuuta · Katso lisää »
15. lokakuuta
15.
Uusi!!: Edvard Gylling ja 15. lokakuuta · Katso lisää »
1881
Vuosi 1881 oli normaalivuosi, joka alkoi lauantaista.
Uusi!!: Edvard Gylling ja 1881 · Katso lisää »
1918
Vuosi 1918 oli normaalivuosi, joka alkoi tiistaista.
Uusi!!: Edvard Gylling ja 1918 · Katso lisää »
1920
Vuosi 1920 oli karkausvuosi, joka alkoi torstaista.
Uusi!!: Edvard Gylling ja 1920 · Katso lisää »
1923
Vuosi 1923 oli normaalivuosi, joka alkoi maanantaista.
Uusi!!: Edvard Gylling ja 1923 · Katso lisää »
1930-luvun lama
Varhaisen valokuvadokumentaristin Dorothea Langen kuva ''Siirtolaisäiti'' vuodelta 1936 Florence Owens Thompsonista, 32-vuotiaasta cherokeeintiaaniheimoon kuuluvasta sadonkorjaajasta kahden lapsensa kanssa Nipomossa Kaliforniassa. Kuva esittää työn perässä kulkevia laman uhreja. 1930-luvun lama tai vaihtoehtoisesti suuri lama oli Yhdysvalloista vuonna 1929 alkanut taloustaantuma.
Uusi!!: Edvard Gylling ja 1930-luvun lama · Katso lisää »
1935
Ei kuvausta.
Uusi!!: Edvard Gylling ja 1935 · Katso lisää »
1938
Ei kuvausta.
Uusi!!: Edvard Gylling ja 1938 · Katso lisää »
30. marraskuuta
30.
Uusi!!: Edvard Gylling ja 30. marraskuuta · Katso lisää »
31. lokakuuta
31.
Uusi!!: Edvard Gylling ja 31. lokakuuta · Katso lisää »
6. helmikuuta
6.
Uusi!!: Edvard Gylling ja 6. helmikuuta · Katso lisää »