Yhtäläisyyksiä Eduskunta ja Suomen sisällissota
Eduskunta ja Suomen sisällissota on 31 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Aleksandr Kerenski, Demokratia, Eduskuntavaalit 1916, Eduskuntavaalit 1917, Eduskuntavaalit 1919, Helsinki, Nikolai II, Nuorsuomalainen Puolue, Oppositio, P. E. Svinhufvud, Painovapaus, Parlamentarismi, Sananvapaus, Sortovuodet, Suomalainen puolue, Suomen itsenäistyminen, Suomen Keskusta, Suomen pääministeri, Suomen ruotsalainen kansanpuolue, Suomen senaatti, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, Suomen suuriruhtinas, Suomen suuriruhtinaskunta, Suomi, Tynkäeduskunta, Valtalaki, Venäjä, Venäjän keisari, Venäjän väliaikainen hallitus, Vuoden 1905 suurlakko, ..., Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestys. Laajenna indeksi (1 lisää) »
Aleksandr Kerenski
Aleksandr Fjodorovitš Kerenski (4. toukokuuta (J: 22. huhtikuuta) 1881 Simbirsk – 11. kesäkuuta 1970 New York) oli venäläinen poliitikko, sosialistivallankumouksellinen ja Venäjän keisarivallan kaataneen helmikuun vallankumouksen jälkeisen väliaikaisen hallituksen voimahahmo ja pääministeri, viimein diktaattorin oikeuksin.
Aleksandr Kerenski ja Eduskunta · Aleksandr Kerenski ja Suomen sisällissota ·
Demokratia
Maailman demokraattisimmat maat vuonna 2019 kartassa tummanvihreällä. Vaalit ovat demokraattisen maan yksi tunnusmerkki. Demokratia (kreikan sanoista demos, 'tavallinen kansa' ja kratos, 'valta, hallita') eli kansanvalta on kansan valtaan perustuva valtiojärjestys.
Demokratia ja Eduskunta · Demokratia ja Suomen sisällissota ·
Eduskuntavaalit 1916
Eduskuntavaalit 1916 järjestettiin 1. ja 3. heinäkuuta.
Eduskunta ja Eduskuntavaalit 1916 · Eduskuntavaalit 1916 ja Suomen sisällissota ·
Eduskuntavaalit 1917
Suomen kahdeksannet eduskuntavaalit järjestettiin 1.–2. lokakuuta 1917.
Eduskunta ja Eduskuntavaalit 1917 · Eduskuntavaalit 1917 ja Suomen sisällissota ·
Eduskuntavaalit 1919
Suomen yhdeksännet eduskuntavaalit järjestettiin 1.
Eduskunta ja Eduskuntavaalit 1919 · Eduskuntavaalit 1919 ja Suomen sisällissota ·
Helsinki
Helsinki on Suomen pääkaupunki ja Uudenmaan maakuntakeskus.
Eduskunta ja Helsinki · Helsinki ja Suomen sisällissota ·
Nikolai II
Nikolai II, Nikolai Aleksandrovitš Romanov (18. toukokuuta (J: 6. toukokuuta) 1868 Aleksanterin palatsi, Tsarskoje Selo, Pietari, Venäjän keisarikunta – 17. heinäkuuta 1918 Jekaterinburg, Neuvosto-Venäjä) oli Venäjän keisari, Puolanmaan kuningas ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1894–1917.
Eduskunta ja Nikolai II · Nikolai II ja Suomen sisällissota ·
Nuorsuomalainen Puolue
Perustuslaillis-Suomenmielinen Puolue eli Nuorsuomalainen Puolue oli autonomian ajan liberaali porvarillinen ja poliittinen ryhmittymä, jolla oli kansainvälisempi ohjelma kuin Suomalaisella puolueella, josta se oli irtautunut.
Eduskunta ja Nuorsuomalainen Puolue · Nuorsuomalainen Puolue ja Suomen sisällissota ·
Oppositio
Oppositio tarkoittaa suppeammassa merkityksessä kaikkia niitä parlamenttiryhmiä, jotka ilmaisevat etteivät tue vallassa olevaa hallitusta.
Eduskunta ja Oppositio · Oppositio ja Suomen sisällissota ·
P. E. Svinhufvud
Pehr Evind (P. E.) Svinhufvud (15. joulukuuta 1861 Sääksmäki – 29. helmikuuta 1944 Luumäki) oli suomalainen poliitikko joka toimi Suomen tasavallan kolmantena presidenttinä vuosina 1931–1937.
Eduskunta ja P. E. Svinhufvud · P. E. Svinhufvud ja Suomen sisällissota ·
Painovapaus
Painovapaus on kansalaisille kuuluva oikeus ajatusten esittämiseen painotuotteessa ilman erityistä viranomaisen lupaa tai ennakkotarkastusta.
Eduskunta ja Painovapaus · Painovapaus ja Suomen sisällissota ·
Parlamentarismi
Parlamentarismi on valtion hallintojärjestelmä, joka on peräisin 1600-luvun Britanniasta.
Eduskunta ja Parlamentarismi · Parlamentarismi ja Suomen sisällissota ·
Sananvapaus
Sananvapaus on kansalaisen perusoikeuksiin kuuluva oikeus ilmaista julkisuudessa mielipiteitään.
Eduskunta ja Sananvapaus · Sananvapaus ja Suomen sisällissota ·
Sortovuodet
Eetu Iston teos ''Hyökkäys'' vuodelta 1899 muodostui jo aikalaisten silmissä venäläistämistoimien symboliksi. Sortovuodet eli sortokaudet olivat ajanjaksot 1899–1905 (ensimmäinen sortokausi) ja 1908–1917 (toinen sortokausi), jolloin Venäjän keisarikunta yritti venäläistää Suomea.
Eduskunta ja Sortovuodet · Sortovuodet ja Suomen sisällissota ·
Suomalainen puolue
Suomalainen puolue (myös vanhasuomalaiset ja suomettarelaiset) oli autonomisessa Suomen suuriruhtinaskunnassa vaikuttanut konservatiivinen ja suomenmielinen puolue.
Eduskunta ja Suomalainen puolue · Suomalainen puolue ja Suomen sisällissota ·
Suomen itsenäistyminen
Suomen itsenäistyminen oli tapahtumasarja, jonka tuloksena Venäjän keisarikuntaan vuodesta 1809 lähtien kuulunut autonominen suuriruhtinaskunta vuonna 1917 muuttui itsenäiseksi valtioksi.
Eduskunta ja Suomen itsenäistyminen · Suomen itsenäistyminen ja Suomen sisällissota ·
Suomen Keskusta
Suomen Keskusta r.p. (vuoteen 1965 Maalaisliitto, vuosina 1965–1988 Keskustapuolue), lyhyemmin keskusta (lyhenne kesk.) on suomalainen keskustalainen sosiaaliliberalistinen puolue.
Eduskunta ja Suomen Keskusta · Suomen Keskusta ja Suomen sisällissota ·
Suomen pääministeri
Suomen pääministeri on valtioneuvoston eli hallituksen johtaja.
Eduskunta ja Suomen pääministeri · Suomen pääministeri ja Suomen sisällissota ·
Suomen ruotsalainen kansanpuolue
Suomen ruotsalainen kansanpuolue (lyhenne RKP,, lyh. SFP) on suomalainen liberaali puolue, joka edustaa pääasiassa Suomen ruotsinkielistä väestönosaa eli suomenruotsalaisia.
Eduskunta ja Suomen ruotsalainen kansanpuolue · Suomen ruotsalainen kansanpuolue ja Suomen sisällissota ·
Suomen senaatti
Keisarillinen Suomen senaatti oli vuosina 1809–1918 toiminut Suomen suuriruhtinaskunnan korkein siviilihallintoelin ja tuomioistuin.
Eduskunta ja Suomen senaatti · Suomen senaatti ja Suomen sisällissota ·
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (lyhyemmin sosiaalidemokraatit, ruots. Finlands Socialdemokratiska Parti, lyhenne SDP, puhekielessä monesti demarit; jäsenlyhenne sd.) on suomalainen puolue, joka perustettiin vuonna 1899 nimellä Suomen Työväenpuolue.
Eduskunta ja Suomen Sosialidemokraattinen Puolue · Suomen Sosialidemokraattinen Puolue ja Suomen sisällissota ·
Suomen suuriruhtinas
Suomen suuriruhtinas on historiallinen arvonimi, joka kuului Ruotsin kuninkaan titteleihin vuosina 1581–1809 Suomen ollessa osa Ruotsia ja jota käytettiin Suomen suuriruhtinaskuntaa hallinneesta Venäjän keisarista vuosina 1809–1917.
Eduskunta ja Suomen suuriruhtinas · Suomen sisällissota ja Suomen suuriruhtinas ·
Suomen suuriruhtinaskunta
Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.
Eduskunta ja Suomen suuriruhtinaskunta · Suomen sisällissota ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Eduskunta ja Suomi · Suomen sisällissota ja Suomi ·
Tynkäeduskunta
Tynkäeduskunta, ainoa sosiaalidemokraatti Matti Paasivuori yksinään oikealla (puhemiehestä vasemmalla). Aitiossa etummaisimpana saksalainen kenraali Rüdiger von der Goltz. Tynkäeduskunta oli Suomen sisällissodan jälkeen vuonna 1918 kokoontunut vajaalukuinen eduskunta, josta puuttuivat lähes kaikki sosialidemokraattisen puolueen (SDP) kansanedustajat.
Eduskunta ja Tynkäeduskunta · Suomen sisällissota ja Tynkäeduskunta ·
Valtalaki
Valtalaki oli Suomen eduskunnan heinäkuussa 1917 hyväksymä perustuslaintasoinen laki, jolla aiemmin Venäjän keisarille kuulunut korkein valta Suomen suuriruhtinaskunnassa siirrettiin eduskunnalle, kuitenkin ilman ulkopolitiikan hoitoa ja sotilasasioita, jotka olisivat jääneet edelleen Venäjän vastuulle.
Eduskunta ja Valtalaki · Suomen sisällissota ja Valtalaki ·
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Eduskunta ja Venäjä · Suomen sisällissota ja Venäjä ·
Venäjän keisari
Katariina I, Venäjän keisarinna 1725–1727 Venäjän keisarin arvonimen otti Pietari I Suuri laajennettuaan ja länsimaistettuaan Venäjää 1700-luvun alussa.
Eduskunta ja Venäjän keisari · Suomen sisällissota ja Venäjän keisari ·
Venäjän väliaikainen hallitus
Väliaikaisen hallituksen vaakuna Venäjän väliaikainen hallitus oli Venäjän tasavallan hallituksena vuonna 1917.
Eduskunta ja Venäjän väliaikainen hallitus · Suomen sisällissota ja Venäjän väliaikainen hallitus ·
Vuoden 1905 suurlakko
Suurlakon aikana Suomen suurimmissa kaupungeissa kokoonnuttiin ennennäkemättömän laajoihin mielenosoituksiin. Lakkokuva Tampereen Kauppatorilta (nyk. Keskustori) loka-marraskuussa 1905. Suurlakko oli Venäjän keisarikunnassa ja sen hallintaan kuuluneessa Suomen suuriruhtinaskunnassa loka–marraskuussa 1905 tapahtunut laaja, vallankumouksellinen lakko.
Eduskunta ja Vuoden 1905 suurlakko · Suomen sisällissota ja Vuoden 1905 suurlakko ·
Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestys
Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestys eli Suomen Suuriruhtinaanmaan Valtiopäiväjärjestys (AsK 26/1906) oli perustuslaillinen säädös, jolla Suomen säätyvaltiopäivät korvattiin yksikamarisella eduskunnalla.
Eduskunta ja Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestys · Suomen sisällissota ja Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestys ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Eduskunta ja Suomen sisällissota
- Mitä heillä on yhteistä Eduskunta ja Suomen sisällissota
- Yhtäläisyyksiä Eduskunta ja Suomen sisällissota
Vertailu Eduskunta ja Suomen sisällissota
Eduskunta on 235 suhteet, kun taas Suomen sisällissota on 440. niillä on yhteistä 31, Jaccard'in indeksi on 4.59% = 31 / (235 + 440).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Eduskunta ja Suomen sisällissota. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa: