Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Vapaa
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Eduskunta ja Suomen sisällissota

Pikakuvakkeet: Eroja, Yhtäläisyyksiä, Jaccard samankaltaisuus Kerroin, Viitteet.

Ero Eduskunta ja Suomen sisällissota

Eduskunta vs. Suomen sisällissota

Eduskunta (eli valtiopäivät) on Suomen parlamentti eli valtion lainsäädäntövaltaa ja budjettivaltaa käyttävä elin. Suomen sisällissota tai Suomen vapaussota käytiin Suomen senaatin ja Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen välillä 27.

Yhtäläisyyksiä Eduskunta ja Suomen sisällissota

Eduskunta ja Suomen sisällissota on 31 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Aleksandr Kerenski, Demokratia, Eduskuntavaalit 1916, Eduskuntavaalit 1917, Eduskuntavaalit 1919, Helsinki, Nikolai II, Nuorsuomalainen Puolue, Oppositio, P. E. Svinhufvud, Painovapaus, Parlamentarismi, Sananvapaus, Sortovuodet, Suomalainen puolue, Suomen itsenäistyminen, Suomen Keskusta, Suomen pääministeri, Suomen ruotsalainen kansanpuolue, Suomen senaatti, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, Suomen suuriruhtinas, Suomen suuriruhtinaskunta, Suomi, Tynkäeduskunta, Valtalaki, Venäjä, Venäjän keisari, Venäjän väliaikainen hallitus, Vuoden 1905 suurlakko, ..., Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestys. Laajenna indeksi (1 lisää) »

Aleksandr Kerenski

Aleksandr Fjodorovitš Kerenski (4. toukokuuta (J: 22. huhtikuuta) 1881 Simbirsk – 11. kesäkuuta 1970 New York) oli venäläinen poliitikko, sosialistivallankumouksellinen ja Venäjän keisarivallan kaataneen helmikuun vallankumouksen jälkeisen väliaikaisen hallituksen voimahahmo ja pääministeri, viimein diktaattorin oikeuksin.

Aleksandr Kerenski ja Eduskunta · Aleksandr Kerenski ja Suomen sisällissota · Katso lisää »

Demokratia

Maailman demokraattisimmat maat vuonna 2019 kartassa tummanvihreällä. Vaalit ovat demokraattisen maan yksi tunnusmerkki. Demokratia (kreikan sanoista demos, 'tavallinen kansa' ja kratos, 'valta, hallita') eli kansanvalta on kansan valtaan perustuva valtiojärjestys.

Demokratia ja Eduskunta · Demokratia ja Suomen sisällissota · Katso lisää »

Eduskuntavaalit 1916

Eduskuntavaalit 1916 järjestettiin 1. ja 3. heinäkuuta.

Eduskunta ja Eduskuntavaalit 1916 · Eduskuntavaalit 1916 ja Suomen sisällissota · Katso lisää »

Eduskuntavaalit 1917

Suomen kahdeksannet eduskuntavaalit järjestettiin 1.–2. lokakuuta 1917.

Eduskunta ja Eduskuntavaalit 1917 · Eduskuntavaalit 1917 ja Suomen sisällissota · Katso lisää »

Eduskuntavaalit 1919

Suomen yhdeksännet eduskuntavaalit järjestettiin 1.

Eduskunta ja Eduskuntavaalit 1919 · Eduskuntavaalit 1919 ja Suomen sisällissota · Katso lisää »

Helsinki

Helsinki on Suomen pääkaupunki ja Uudenmaan maakuntakeskus.

Eduskunta ja Helsinki · Helsinki ja Suomen sisällissota · Katso lisää »

Nikolai II

Nikolai II, Nikolai Aleksandrovitš Romanov (18. toukokuuta (J: 6. toukokuuta) 1868 Aleksanterin palatsi, Tsarskoje Selo, Pietari, Venäjän keisarikunta – 17. heinäkuuta 1918 Jekaterinburg, Neuvosto-Venäjä) oli Venäjän keisari, Puolanmaan kuningas ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1894–1917.

Eduskunta ja Nikolai II · Nikolai II ja Suomen sisällissota · Katso lisää »

Nuorsuomalainen Puolue

Perustuslaillis-Suomenmielinen Puolue eli Nuorsuomalainen Puolue oli autonomian ajan liberaali porvarillinen ja poliittinen ryhmittymä, jolla oli kansainvälisempi ohjelma kuin Suomalaisella puolueella, josta se oli irtautunut.

Eduskunta ja Nuorsuomalainen Puolue · Nuorsuomalainen Puolue ja Suomen sisällissota · Katso lisää »

Oppositio

Oppositio tarkoittaa suppeammassa merkityksessä kaikkia niitä parlamenttiryhmiä, jotka ilmaisevat etteivät tue vallassa olevaa hallitusta.

Eduskunta ja Oppositio · Oppositio ja Suomen sisällissota · Katso lisää »

P. E. Svinhufvud

Pehr Evind (P. E.) Svinhufvud (15. joulukuuta 1861 Sääksmäki – 29. helmikuuta 1944 Luumäki) oli suomalainen poliitikko joka toimi Suomen tasavallan kolmantena presidenttinä vuosina 1931–1937.

Eduskunta ja P. E. Svinhufvud · P. E. Svinhufvud ja Suomen sisällissota · Katso lisää »

Painovapaus

Painovapaus on kansalaisille kuuluva oikeus ajatusten esittämiseen painotuotteessa ilman erityistä viranomaisen lupaa tai ennakkotarkastusta.

Eduskunta ja Painovapaus · Painovapaus ja Suomen sisällissota · Katso lisää »

Parlamentarismi

Parlamentarismi on valtion hallintojärjestelmä, joka on peräisin 1600-luvun Britanniasta.

Eduskunta ja Parlamentarismi · Parlamentarismi ja Suomen sisällissota · Katso lisää »

Sananvapaus

Sananvapaus on kansalaisen perusoikeuksiin kuuluva oikeus ilmaista julkisuudessa mielipiteitään.

Eduskunta ja Sananvapaus · Sananvapaus ja Suomen sisällissota · Katso lisää »

Sortovuodet

Eetu Iston teos ''Hyökkäys'' vuodelta 1899 muodostui jo aikalaisten silmissä venäläistämistoimien symboliksi. Sortovuodet eli sortokaudet olivat ajanjaksot 1899–1905 (ensimmäinen sortokausi) ja 1908–1917 (toinen sortokausi), jolloin Venäjän keisarikunta yritti venäläistää Suomea.

Eduskunta ja Sortovuodet · Sortovuodet ja Suomen sisällissota · Katso lisää »

Suomalainen puolue

Suomalainen puolue (myös vanhasuomalaiset ja suomettarelaiset) oli autonomisessa Suomen suuriruhtinaskunnassa vaikuttanut konservatiivinen ja suomenmielinen puolue.

Eduskunta ja Suomalainen puolue · Suomalainen puolue ja Suomen sisällissota · Katso lisää »

Suomen itsenäistyminen

Suomen itsenäistyminen oli tapahtumasarja, jonka tuloksena Venäjän keisarikuntaan vuodesta 1809 lähtien kuulunut autonominen suuriruhtinaskunta vuonna 1917 muuttui itsenäiseksi valtioksi.

Eduskunta ja Suomen itsenäistyminen · Suomen itsenäistyminen ja Suomen sisällissota · Katso lisää »

Suomen Keskusta

Suomen Keskusta r.p. (vuoteen 1965 Maalaisliitto, vuosina 1965–1988 Keskustapuolue), lyhyemmin keskusta (lyhenne kesk.) on suomalainen keskustalainen sosiaaliliberalistinen puolue.

Eduskunta ja Suomen Keskusta · Suomen Keskusta ja Suomen sisällissota · Katso lisää »

Suomen pääministeri

Suomen pääministeri on valtioneuvoston eli hallituksen johtaja.

Eduskunta ja Suomen pääministeri · Suomen pääministeri ja Suomen sisällissota · Katso lisää »

Suomen ruotsalainen kansanpuolue

Suomen ruotsalainen kansanpuolue (lyhenne RKP,, lyh. SFP) on suomalainen liberaali puolue, joka edustaa pääasiassa Suomen ruotsinkielistä väestönosaa eli suomenruotsalaisia.

Eduskunta ja Suomen ruotsalainen kansanpuolue · Suomen ruotsalainen kansanpuolue ja Suomen sisällissota · Katso lisää »

Suomen senaatti

Keisarillinen Suomen senaatti oli vuosina 1809–1918 toiminut Suomen suuriruhtinaskunnan korkein siviilihallintoelin ja tuomioistuin.

Eduskunta ja Suomen senaatti · Suomen senaatti ja Suomen sisällissota · Katso lisää »

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (lyhyemmin sosiaalidemokraatit, ruots. Finlands Socialdemokratiska Parti, lyhenne SDP, puhekielessä monesti demarit; jäsenlyhenne sd.) on suomalainen puolue, joka perustettiin vuonna 1899 nimellä Suomen Työväenpuolue.

Eduskunta ja Suomen Sosialidemokraattinen Puolue · Suomen Sosialidemokraattinen Puolue ja Suomen sisällissota · Katso lisää »

Suomen suuriruhtinas

Suomen suuriruhtinas on historiallinen arvonimi, joka kuului Ruotsin kuninkaan titteleihin vuosina 1581–1809 Suomen ollessa osa Ruotsia ja jota käytettiin Suomen suuriruhtinaskuntaa hallinneesta Venäjän keisarista vuosina 1809–1917.

Eduskunta ja Suomen suuriruhtinas · Suomen sisällissota ja Suomen suuriruhtinas · Katso lisää »

Suomen suuriruhtinaskunta

Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.

Eduskunta ja Suomen suuriruhtinaskunta · Suomen sisällissota ja Suomen suuriruhtinaskunta · Katso lisää »

Suomi

Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.

Eduskunta ja Suomi · Suomen sisällissota ja Suomi · Katso lisää »

Tynkäeduskunta

Tynkäeduskunta, ainoa sosiaalidemokraatti Matti Paasivuori yksinään oikealla (puhemiehestä vasemmalla). Aitiossa etummaisimpana saksalainen kenraali Rüdiger von der Goltz. Tynkäeduskunta oli Suomen sisällissodan jälkeen vuonna 1918 kokoontunut vajaalukuinen eduskunta, josta puuttuivat lähes kaikki sosialidemokraattisen puolueen (SDP) kansanedustajat.

Eduskunta ja Tynkäeduskunta · Suomen sisällissota ja Tynkäeduskunta · Katso lisää »

Valtalaki

Valtalaki oli Suomen eduskunnan heinäkuussa 1917 hyväksymä perustuslaintasoinen laki, jolla aiemmin Venäjän keisarille kuulunut korkein valta Suomen suuriruhtinaskunnassa siirrettiin eduskunnalle, kuitenkin ilman ulkopolitiikan hoitoa ja sotilasasioita, jotka olisivat jääneet edelleen Venäjän vastuulle.

Eduskunta ja Valtalaki · Suomen sisällissota ja Valtalaki · Katso lisää »

Venäjä

Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.

Eduskunta ja Venäjä · Suomen sisällissota ja Venäjä · Katso lisää »

Venäjän keisari

Katariina I, Venäjän keisarinna 1725–1727 Venäjän keisarin arvonimen otti Pietari I Suuri laajennettuaan ja länsimaistettuaan Venäjää 1700-luvun alussa.

Eduskunta ja Venäjän keisari · Suomen sisällissota ja Venäjän keisari · Katso lisää »

Venäjän väliaikainen hallitus

Väliaikaisen hallituksen vaakuna Venäjän väliaikainen hallitus oli Venäjän tasavallan hallituksena vuonna 1917.

Eduskunta ja Venäjän väliaikainen hallitus · Suomen sisällissota ja Venäjän väliaikainen hallitus · Katso lisää »

Vuoden 1905 suurlakko

Suurlakon aikana Suomen suurimmissa kaupungeissa kokoonnuttiin ennennäkemättömän laajoihin mielenosoituksiin. Lakkokuva Tampereen Kauppatorilta (nyk. Keskustori) loka-marraskuussa 1905. Suurlakko oli Venäjän keisarikunnassa ja sen hallintaan kuuluneessa Suomen suuriruhtinaskunnassa loka–marraskuussa 1905 tapahtunut laaja, vallankumouksellinen lakko.

Eduskunta ja Vuoden 1905 suurlakko · Suomen sisällissota ja Vuoden 1905 suurlakko · Katso lisää »

Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestys

Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestys eli Suomen Suuriruhtinaanmaan Valtiopäiväjärjestys (AsK 26/1906) oli perustuslaillinen säädös, jolla Suomen säätyvaltiopäivät korvattiin yksikamarisella eduskunnalla.

Eduskunta ja Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestys · Suomen sisällissota ja Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestys · Katso lisää »

Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin

Vertailu Eduskunta ja Suomen sisällissota

Eduskunta on 235 suhteet, kun taas Suomen sisällissota on 440. niillä on yhteistä 31, Jaccard'in indeksi on 4.59% = 31 / (235 + 440).

Viitteet

Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Eduskunta ja Suomen sisällissota. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:

Hei! Olemme Facebookissa nyt! »