Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Vapaa
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Eduskunta ja Suomen senaatti

Pikakuvakkeet: Eroja, Yhtäläisyyksiä, Jaccard samankaltaisuus Kerroin, Viitteet.

Ero Eduskunta ja Suomen senaatti

Eduskunta vs. Suomen senaatti

Eduskunta (eli valtiopäivät) on Suomen parlamentti eli valtion lainsäädäntövaltaa ja budjettivaltaa käyttävä elin. Keisarillinen Suomen senaatti oli vuosina 1809–1918 toiminut Suomen suuriruhtinaskunnan korkein siviilihallintoelin ja tuomioistuin.

Yhtäläisyyksiä Eduskunta ja Suomen senaatti

Eduskunta ja Suomen senaatti on 18 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Eduskuntavaalit 1917, Korkein hallinto-oikeus, Leo Mechelin, Mechelinin senaatti, Nikolai II, Oikeuskansleri, P. E. Svinhufvud, Parlamentarismi, Sortovuodet, Suomen itsenäistyminen, Suomen pääministeri, Suomen sisällissota, Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät, Suomen suuriruhtinaskunta, Suomen valtioneuvosto, Valtalaki, Venäjän keisari, Venäjän väliaikainen hallitus.

Eduskuntavaalit 1917

Suomen kahdeksannet eduskuntavaalit järjestettiin 1.–2. lokakuuta 1917.

Eduskunta ja Eduskuntavaalit 1917 · Eduskuntavaalit 1917 ja Suomen senaatti · Katso lisää »

Korkein hallinto-oikeus

Fabianinkadulla Helsingissä valmistui 1901. Suomen korkein hallinto-oikeus (lyh. KHO;, lyh. HFD) käyttää Suomessa ylintä tuomiovaltaa hallintolainkäyttöasioissa ja toimii alempien viranomaisten lainsoveltamisen oikeellisuuden valvojana.

Eduskunta ja Korkein hallinto-oikeus · Korkein hallinto-oikeus ja Suomen senaatti · Katso lisää »

Leo Mechelin

Leopold (Leo) Henrik Stanislaus Mechelin (24. marraskuuta 1839 Hamina – 26. tammikuuta 1914 Helsinki) oli suomalainen valtiomies, oikeustieteilijä, talouselämän vaikuttaja, liberaali poliitikko ja kansallisen oikeustaistelun johtaja Suomen autonomian aikana.

Eduskunta ja Leo Mechelin · Leo Mechelin ja Suomen senaatti · Katso lisää »

Mechelinin senaatti

Otto Donner, K. J. Ståhlberg, Onni Schildt ja J. K. Kari. Vasemmalla ovat Henrik Waldemar Kyander, Edvard Paldani, Johan Fredrik Lundenius, Ferdinand Alexander Kumlin, Gustaf Werner Wilskman, Carl Johan Timgren ja Anders Henrik Snellman. Mechelinin senaatin talousosasto vuonna 1907. Kuvassa ovat vasemmalta oikealle J. Grotenfelt, Edvard Hjelt, Leo Mechelin, Onni Schildt, Fredrik Stjernvall, Hugo Lilius, K. E. F. Ignatius, Th. Wegelius, Otto Donner, Kaarlo Castren, August Nybergh. Mechelinin senaatti oli Suomen senaatti vuosina 1905–1908.

Eduskunta ja Mechelinin senaatti · Mechelinin senaatti ja Suomen senaatti · Katso lisää »

Nikolai II

Nikolai II, Nikolai Aleksandrovitš Romanov (18. toukokuuta (J: 6. toukokuuta) 1868 Aleksanterin palatsi, Tsarskoje Selo, Pietari, Venäjän keisarikunta – 17. heinäkuuta 1918 Jekaterinburg, Neuvosto-Venäjä) oli Venäjän keisari, Puolanmaan kuningas ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1894–1917.

Eduskunta ja Nikolai II · Nikolai II ja Suomen senaatti · Katso lisää »

Oikeuskansleri

Valtioneuvoston oikeuskansleri (lyhenne OK tai OKA) on viranomainen, jonka tehtävänä on valvoa virkamiesten ja viranomaisten toimia.

Eduskunta ja Oikeuskansleri · Oikeuskansleri ja Suomen senaatti · Katso lisää »

P. E. Svinhufvud

Pehr Evind (P. E.) Svinhufvud (15. joulukuuta 1861 Sääksmäki – 29. helmikuuta 1944 Luumäki) oli suomalainen poliitikko joka toimi Suomen tasavallan kolmantena presidenttinä vuosina 1931–1937.

Eduskunta ja P. E. Svinhufvud · P. E. Svinhufvud ja Suomen senaatti · Katso lisää »

Parlamentarismi

Parlamentarismi on valtion hallintojärjestelmä, joka on peräisin 1600-luvun Britanniasta.

Eduskunta ja Parlamentarismi · Parlamentarismi ja Suomen senaatti · Katso lisää »

Sortovuodet

Eetu Iston teos ''Hyökkäys'' vuodelta 1899 muodostui jo aikalaisten silmissä venäläistämistoimien symboliksi. Sortovuodet eli sortokaudet olivat ajanjaksot 1899–1905 (ensimmäinen sortokausi) ja 1908–1917 (toinen sortokausi), jolloin Venäjän keisarikunta yritti venäläistää Suomea.

Eduskunta ja Sortovuodet · Sortovuodet ja Suomen senaatti · Katso lisää »

Suomen itsenäistyminen

Suomen itsenäistyminen oli tapahtumasarja, jonka tuloksena Venäjän keisarikuntaan vuodesta 1809 lähtien kuulunut autonominen suuriruhtinaskunta vuonna 1917 muuttui itsenäiseksi valtioksi.

Eduskunta ja Suomen itsenäistyminen · Suomen itsenäistyminen ja Suomen senaatti · Katso lisää »

Suomen pääministeri

Suomen pääministeri on valtioneuvoston eli hallituksen johtaja.

Eduskunta ja Suomen pääministeri · Suomen pääministeri ja Suomen senaatti · Katso lisää »

Suomen sisällissota

Suomen sisällissota tai Suomen vapaussota käytiin Suomen senaatin ja Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen välillä 27.

Eduskunta ja Suomen sisällissota · Suomen senaatti ja Suomen sisällissota · Katso lisää »

Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät

Emanuel Thelningin maalaus ''Porvoon valtiopäivien avajaiset 1809'' vuodelta 1812. Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät olivat Suomen suuriruhtinaskunnan lakia säätävä elin.

Eduskunta ja Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät · Suomen senaatti ja Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät · Katso lisää »

Suomen suuriruhtinaskunta

Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.

Eduskunta ja Suomen suuriruhtinaskunta · Suomen senaatti ja Suomen suuriruhtinaskunta · Katso lisää »

Suomen valtioneuvosto

Valtioneuvoston logo. Helsingissä Senaatintorin laidalla Valtioneuvosto (kansanomaisesti hallitus) on Suomen ylintä toimeenpanovaltaa käyttävä elin.

Eduskunta ja Suomen valtioneuvosto · Suomen senaatti ja Suomen valtioneuvosto · Katso lisää »

Valtalaki

Valtalaki oli Suomen eduskunnan heinäkuussa 1917 hyväksymä perustuslaintasoinen laki, jolla aiemmin Venäjän keisarille kuulunut korkein valta Suomen suuriruhtinaskunnassa siirrettiin eduskunnalle, kuitenkin ilman ulkopolitiikan hoitoa ja sotilasasioita, jotka olisivat jääneet edelleen Venäjän vastuulle.

Eduskunta ja Valtalaki · Suomen senaatti ja Valtalaki · Katso lisää »

Venäjän keisari

Katariina I, Venäjän keisarinna 1725–1727 Venäjän keisarin arvonimen otti Pietari I Suuri laajennettuaan ja länsimaistettuaan Venäjää 1700-luvun alussa.

Eduskunta ja Venäjän keisari · Suomen senaatti ja Venäjän keisari · Katso lisää »

Venäjän väliaikainen hallitus

Väliaikaisen hallituksen vaakuna Venäjän väliaikainen hallitus oli Venäjän tasavallan hallituksena vuonna 1917.

Eduskunta ja Venäjän väliaikainen hallitus · Suomen senaatti ja Venäjän väliaikainen hallitus · Katso lisää »

Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin

Vertailu Eduskunta ja Suomen senaatti

Eduskunta on 235 suhteet, kun taas Suomen senaatti on 125. niillä on yhteistä 18, Jaccard'in indeksi on 5.00% = 18 / (235 + 125).

Viitteet

Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Eduskunta ja Suomen senaatti. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:

Hei! Olemme Facebookissa nyt! »