Sisällysluettelo
55 suhteet: Alfeiós, Anatolia, Antiikin Ateena, Antiikin Kreikan teatteri, Apollodoros Ateenalainen, Ariadne, Bacchus (maalaus), Bakkanaalit, Dion (Pieria), Dionysia, Dionysoksen pyhäkkö (Naksos), Dionysoksen talo (Dion), Dionysoksen teatteri, Dionysos Eleuthereuksen pyhäkkö, Foinikia, Fryygia, Hera (mytologia), Homeros, Hurmostila, Hyadit (tähtijoukko), Intian niemimaa, Jumalolento, Kadmos, Kithairónas, Kreikkalainen mytologia, Lineaari-B-kirjoitus, Lykurgos (Traakia), Mainadit, Minos, Minyadit, Minyas, Mykeneläinen kulttuuri, Mykeneläinen uskonto, Náxos, Nestorin palatsi, Nymfi, Oinopion, Olympolaiset jumalat, Ovidius, Peloponnesos, Pentheus, Prasiai, Rhea, Rooman valtakunta, Semele, Teiresias, Theba (Kreikka), Thoas (Lemnoksen kuningas), Thyrsos, Traakia, ... Laajenna indeksi (5 lisää) »
- Viinin historia
- Viinin jumalat
Alfeiós
Alfeiós on joki Peloponnesoksen niemimaalla Kreikassa.
Katsoa Dionysos ja Alfeiós
Anatolia
Anatolia on niemimaa, joka käsittää suurimman osan nykyisen Turkin Aasiaan kuuluvaa osaa.
Katsoa Dionysos ja Anatolia
Antiikin Ateena
Ateena oli antiikin aikana merkittävä kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Attikan maakunnassa Kreikassa.
Katsoa Dionysos ja Antiikin Ateena
Antiikin Kreikan teatteri
Dionysoksen teatterin jäänteet Ateenassa. Teatteri sai alkunsa antiikin Kreikassa noin vuonna 550 eaa.
Katsoa Dionysos ja Antiikin Kreikan teatteri
Apollodoros Ateenalainen
Apollodoros Ateenalainen (s. noin 180 eaa.) oli antiikin kreikkalainen grammaatikko, joka tunnetaan ennen kaikkea Kreikan historiasta kertovasta runokronikastaan (”Aikakirjat”), joka ulottuu aina Troijan kaatumisesta 12.
Katsoa Dionysos ja Apollodoros Ateenalainen
Ariadne
Ariadne ja satyyri. Musée National du Moyen Âge (Cluny, Pariisi, Ranska. Ariadne oli kreikkalaisen mytologian mukaan Kreetan prinsessa, kuningas Minoksen ja kuningatar Pasifaeen tytär.
Katsoa Dionysos ja Ariadne
Bacchus (maalaus)
Bacchus on italialaisen taidemaalari Caravaggion noin vuonna 1595 maalaama öljymaalaus.
Katsoa Dionysos ja Bacchus (maalaus)
Bakkanaalit
1400-luvulla eläneen Andrea Mantegnan tulkinta antiikin bakkanaaleista. Bakkanaalit olivat roomalaisten pitämiä, viininjumala Bacchukselle omistettuja villejä juhlia.
Katsoa Dionysos ja Bakkanaalit
Dion (Pieria)
Dion oli antiikin kreikkalainen kaupunki ja Zeukselle omistettu pyhäkköalue, joka sijaitsi Pieriassa Makedoniassa Olympos-vuoren juurella.
Katsoa Dionysos ja Dion (Pieria)
Dionysia
Dionysia oli antiikin Ateenassa vietetty juhla, joka oli omistettu Dionysos-jumalalle.
Katsoa Dionysos ja Dionysia
Dionysoksen pyhäkkö (Naksos)
Dionysoksen pyhäkkö (usein myös Ýrian/Irian pyhäkkö/temppeli) oli antiikin aikainen Dionysokselle omistettu pyhäkkö Naksoksen (nykyinen Náxos) saarella Kreikassa.
Katsoa Dionysos ja Dionysoksen pyhäkkö (Naksos)
Dionysoksen talo (Dion)
Dionysoksen talo (Dionysoksen huvila) oli antiikin aikainen yksityistalo Dionin kaupungissa Kreikassa.
Katsoa Dionysos ja Dionysoksen talo (Dion)
Dionysoksen teatteri
Dionysoksen teatteri oli antiikin aikainen kreikkalainen teatteri, jonka rauniot sijaitsevat Ateenan Akropoliin etelärinteessä.
Katsoa Dionysos ja Dionysoksen teatteri
Dionysos Eleuthereuksen pyhäkkö
Dionysos Eleuthereuksen pyhäkkö oli antiikin aikainen Dionysos Eleuthereukselle omistettu pyhäkkö Ateenan Akropoliin kaakkoisrinteessä.
Katsoa Dionysos ja Dionysos Eleuthereuksen pyhäkkö
Foinikia
Foinikia (foinikiaksi: 𐤊𐤍𐤏𐤍) oli vuoden 2500 eaa. tienoilla perustettu talassokratia.
Katsoa Dionysos ja Foinikia
Fryygia
Vähä-Aasia eli nykyinen Anatolia 300-luvulla eaa. Fryygia oli tähän mennessä jo menettänyt valtansa. Fryygia oli kuningaskunta, joka sijaitsi antiikin aikana Vähän-Aasian keskiylängön luoteisosassa nykyisen Turkin alueella.
Katsoa Dionysos ja Fryygia
Hera (mytologia)
Hera on avioliiton ja aviollisen rakkauden, hedelmällisyyden ja synnytyksen jumalatar antiikin Kreikan mytologiassa.
Katsoa Dionysos ja Hera (mytologia)
Homeros
Homeros oli mahdollisesti myyttinen runoilija antiikin Kreikan muinaisajalla, todennäköisesti 700-luvulla eaa.
Katsoa Dionysos ja Homeros
Hurmostila
Hurmostila eli ekstaasi on psykologinen voimakas tunnetila, jossa identiteettitunne ja tietoisuus ympäristöstä ovat väliaikaisesti heikentyneet tai hävinneet.
Katsoa Dionysos ja Hurmostila
Hyadit (tähtijoukko)
Hyadit Hyadit (kr. Υάδες, Hyades) on tunnettu avoin tähtijoukko Härän tähdistössä, tunnetuin Plejadien jälkeen.
Katsoa Dionysos ja Hyadit (tähtijoukko)
Intian niemimaa
Intian niemimaa Intian niemimaa eli Etu-Intia on maantieteellinen Euraasiassa Intian tektonisella laatalla sijaitseva alue, keskisessä Etelä-Aasiassa, joka rajoittuu pohjoisessa Himalajan vuoristoon, lännessä Hindukuš-vuoristoon, idässä Chin Hills -vuoristoon ja etelässä Intian valtamereen.
Katsoa Dionysos ja Intian niemimaa
Jumalolento
Jumalolento, myös jumaluus tai jumala, on persoonalliseksi käsitetty yliluonnollinen olento, jonka uskotaan hallitsevan esimerkiksi luonnonvoimia tai ihmisten kohtaloita.
Katsoa Dionysos ja Jumalolento
Kadmos
''Kadmos kylvää lohikäärmeen hampaita'', Maxfield Parrish, 1908. Kadmos oli kreikkalaisessa mytologiassa foinikialaisten kuninkaan poika ja Europan veli.
Katsoa Dionysos ja Kadmos
Kithairónas
Kithairónas, antiikin Kithairon, on vuori Keski-Kreikassa.
Katsoa Dionysos ja Kithairónas
Kreikkalainen mytologia
Hydran'', noin 1475. Kreikkalaisella mytologialla tarkoitetaan antiikin Kreikan aikaista tarustoa, joka alun perin syntyi ja levisi suullisesti ja runomuotoisesti.
Katsoa Dionysos ja Kreikkalainen mytologia
Lineaari-B-kirjoitus
Kansallinen arkeologinen museo, Ateena. Lineaari-B-kirjoitus on Kreikan mantereella ja Kreetan saarella kukoistaneen mykeneläisen kulttuurin noin 1400-luvulta 1100-luvulle eaa. käyttämä lineaarikirjoitusjärjestelmä.
Katsoa Dionysos ja Lineaari-B-kirjoitus
Lykurgos (Traakia)
Hulluuden riivaama Lykurgos hyökkää puolisonsa kimppuun (noin 350–340 eaa.). Lykurgos oli kreikkalaisessa mytologiassa edonialaisten kuningas Traakiassa ja Dryaan poika.
Katsoa Dionysos ja Lykurgos (Traakia)
Mainadit
punakuviotekniikalla koristellusta kyliksistä, noin 480 eaa., Louvre. Mainadit eli bakkhantit (myös bakkantit) olivat kreikkalaisessa mytologiassa naispuolisia viininjumala Dionysoksen eli Bakkhoksen (lat. Bacchus) seuraajia.
Katsoa Dionysos ja Mainadit
Minos
Minos oli kreikkalaisessa mytologiassa Kreetan kuningas, Zeuksen ja Europen poika, sekä Ariadnen, Androgeoksen, Deukalionin, Faidran, Glaukoksen, Katreuksen, Akakalliin ja usean muun isä.
Katsoa Dionysos ja Minos
Minyadit
Minyadit olivat kreikkalaisessa mytologiassa Minyaan tyttäriä.
Katsoa Dionysos ja Minyadit
Minyas
Minyas oli kreikkalaisessa mytologiassa tarunomainen kuningas, jonka katsottiin olevan joko PoseidoninHesiodos: Naisten luettelo, fragm.
Katsoa Dionysos ja Minyas
Mykeneläinen kulttuuri
Mykeneläinen kulttuuri oli Kreikan mantereella ja Egeanmeren alueella noin vuosina 1700–1050 eaa.
Katsoa Dionysos ja Mykeneläinen kulttuuri
Mykeneläinen uskonto
Jumalatarta tai papitarta esittävä seinämaalaus Mykenen palatsin pyhäköstä. Mykenen arkeologinen museo. Mykeneläinen uskonto eli Kreikassa pronssikaudella vallinneen mykeneläisen kulttuurin (noin 1600–1100 eaa.) uskonto oli monijumalainen uskonto, joka sai vaikutteita minolaisesta uskonnosta ja vaikutti edelleen antiikin kreikkalaiseen uskontoon.
Katsoa Dionysos ja Mykeneläinen uskonto
Náxos
Náxos eli Naksos on Kreikan saari, joka kuuluu Kykladien saariryhmään.
Katsoa Dionysos ja Náxos
Nestorin palatsi
Nestorin palatsi eli Pyloksen palatsi, esihistoriasta puuhuttaessa yleensä vain Pylos, on mykeneläisaikaisen palatsin ja kaupungin arkeologinen kohde Messeniassa Kreikassa.
Katsoa Dionysos ja Nestorin palatsi
Nymfi
Hylas ja nymfit. Junius Bassuksen basilikasta Roomasta (4. vuosisadan alkupuolisko). Nymfit (yks.) ovat kreikkalaisen mytologian luonnonhengettäriä, vuorten, vesistöjen, metsien ja puiden naispuolisia jumaluuksia.
Katsoa Dionysos ja Nymfi
Oinopion
Dionysos ja Oinopion, yksityiskohta attikalaisesta mustakuvioamforasta, n. 540–530 eaa. Oinopion oli kreikkalaisessa mytologiassa Dionysoksen – joidenkin lähteiden mukaan Theseuksen ja Ariadnen poika.
Katsoa Dionysos ja Oinopion
Olympolaiset jumalat
Monsiaun teos ''Olympolaiset jumalat''. Olympolaiset jumalat ("Kaksitoista jumalaa") ovat kreikkalaisen mytologian pääjumaluudet.
Katsoa Dionysos ja Olympolaiset jumalat
Ovidius
Ovidius Anton von Wernerin maalauksessa. Publius Ovidius Naso (20. maaliskuuta 43 eaa. – 17/18 jaa.) oli roomalainen runoilija.
Katsoa Dionysos ja Ovidius
Peloponnesos
Peloponnesos on niemimaa Etelä-Kreikassa.
Katsoa Dionysos ja Peloponnesos
Pentheus
Pentheus oli kreikkalaisessa mytologiassa Theban kuningas.
Katsoa Dionysos ja Pentheus
Prasiai
Prasiai oli antiikin aikainen Pandionis-fyleen kuulunut Attikan eli Ateenan kaupunkivaltion muodostaneen alueen demos.
Katsoa Dionysos ja Prasiai
Rhea
Naispuolinen titaani Rhea Rhea on kreikkalaisessa mytologiassa naispuolinen titaani, Uranoksen ja Gaian lapsi.
Katsoa Dionysos ja Rhea
Rooman valtakunta
Rooman valtakunta (usein myös antiikin Rooma) oli antiikin aikaisen Rooman kaupunkivaltion pohjalta kasvanut laaja imperiumi, joka käsitti koko Välimeren alueen.
Katsoa Dionysos ja Rooman valtakunta
Semele
Gustave Moreaun maalaus ''Juppiter ja Semele'' (1895-1896) Semele (tai Thyone) oli kreikkalaisessa mytologiassa Kadmoksen ja Harmonian tytär sekä Dionysoksen kuolevainen äiti.
Katsoa Dionysos ja Semele
Teiresias
Teiresias on Kreikan jumaltarustossa teebalainen sokea ennustaja, joka polveutui lohikäärmeen hampaista syntyneistä Teeban perustajista.
Katsoa Dionysos ja Teiresias
Theba (Kreikka)
Theba eli Teeba, joskus Ogygion, oli mykeneläisaikainen kaupunki ja antiikin aikainen kaupunkivaltio (polis) Boiotiassa Kreikassa.
Katsoa Dionysos ja Theba (Kreikka)
Thoas (Lemnoksen kuningas)
Thoas oli kreikkalaisessa mytologiassa Dionysoksen ja Ariadnen poika ja Lemnoksen kuningas.
Katsoa Dionysos ja Thoas (Lemnoksen kuningas)
Thyrsos
Dionysos kantaa thyrsos-sauvaa. Thyrsus sauva johon on sidottu ''taenia'' nauha ja jonka päässä on suuri männynkäpy Thyrsos, johon viitataan myös nimellä Bakkhon, oli kreikkalaisessa mytologiassa Dionysoksen uskonnollisiin seremonioiden toimituksiin pyhitetty sauva.
Katsoa Dionysos ja Thyrsos
Traakia
Traakian nykyalue Kreikassa, Turkissa ja Bulgariassa. Traakia (ja) on historiallinen alue Kaakkois-Euroopassa Balkanilla.
Katsoa Dionysos ja Traakia
Varjomuratti
Euroopanmuratti eli varjomuratti (Hedera helix) tai vain yksinkertaisesti pelkkä muratti on araliakasvien heimoon ja murattien sukuun kuuluva kasvilaji, joka on Länsi-Euroopassa suosittu koristekasvi.
Katsoa Dionysos ja Varjomuratti
Viini
Punaviiniä ja valkoviiniä tyypillisissä laseissaan. Burgundilaisia viinejä pulloissaan. Viini on tuoreista viinirypäleistä tai rypälemehusta käyttämällä valmistettu mieto alkoholijuoma.
Katsoa Dionysos ja Viini
Viini antiikin Kreikassa
Herakleelle viiniä. Kuvitusta attikalaisessa ''kyliksissä'' noin vuodelta 480-470 eaa. Viini oli keskeinen osa antiikin kreikkalaista kulttuuria.
Katsoa Dionysos ja Viini antiikin Kreikassa
Vuohi
Vuohi eli kesyvuohi (Capra hircus tai Capra aegagrus hircus) on märehtivä sorkkaeläin.
Katsoa Dionysos ja Vuohi
Zeus
Zeuksen patsas British Museumissa. Zeus on kreikkalaisen mytologian ylijumala ja taivaanjumala sekä Olympoksen valtias ja jumalten dynastian perustaja.
Katsoa Dionysos ja Zeus
Katso myös
Viinin historia
Viinin jumalat
Tunnetaan myös nimellä Bacchus, Bakkhos, Dionysos Zagreus, Dionysos-kultti, Dionysus.