Yhtäläisyyksiä Demokratia ja Klassinen liberalismi
Demokratia ja Klassinen liberalismi on 35 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Adolf Hitler, Ammattiliitto, Antiikin Kreikka, Aristokratia, Enemmistön tyrannia, Hyvinvointivaltio, Ihmisoikeudet, Immanuel Kant, Itsevaltius, James Madison, Jean-Jacques Rousseau, Josif Stalin, Kansalaisyhteiskunta, Kapitalismi, Kommunismi, Kylmä sota, Laillisuusperiaate, Lokakuun vallankumous, Marxilaisuus, Montesquieu, Natsi-Saksa, Orjuus, Osakeyhtiö, Osuuskunta, Perustuslaki, Ranskan suuri vallankumous, Sananvapaus, Sosialismi, Suomi, Thomas Jefferson, ..., Toinen maailmansota, Valistus, Valtio, Yhdistynyt kuningaskunta, Yhdysvallat. Laajenna indeksi (5 lisää) »
Adolf Hitler
Adolf Hitler oli itävaltalaissyntyinen saksalainen poliitikko, joka nousi Saksan valtakunnankansleriksi ja johti natsihallinnon aikana 1933–1945 maata diktaattorina, Saksan valtakunnanjohtajana (Führer).
Adolf Hitler ja Demokratia · Adolf Hitler ja Klassinen liberalismi ·
Ammattiliitto
Ammattiliitto (myös ammattijärjestö) on ammattiyhdistysliikkeen puitteissa toimiva järjestö, joka pyrkii puolustamaan ja parantamaan työntekijöiden työehtoja.
Ammattiliitto ja Demokratia · Ammattiliitto ja Klassinen liberalismi ·
Antiikin Kreikka
Antiikin Kreikka on termi, jolla kuvataan antiikin kulttuurin muinaiskreikkaa puhuneita alueita.
Antiikin Kreikka ja Demokratia · Antiikin Kreikka ja Klassinen liberalismi ·
Aristokratia
Aristokratia on valtiojärjestys, jossa valtiovalta on etuoikeutetun kansalaisluokan eli ylimystön käsissä.
Aristokratia ja Demokratia · Aristokratia ja Klassinen liberalismi ·
Enemmistön tyrannia
Enemmistön tyrannia on uhkakuva, jossa enemmistön tekemät päätökset johtavat vähemmistöjen sortoon.
Demokratia ja Enemmistön tyrannia · Enemmistön tyrannia ja Klassinen liberalismi ·
Hyvinvointivaltio
Hyvinvointivaltio on yhteiskunta, joka turvaa kansalaisilleen laajat taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet sekä usein myös laajan, julkisin verovaroin rahoitetun palvelutarjonnan.
Demokratia ja Hyvinvointivaltio · Hyvinvointivaltio ja Klassinen liberalismi ·
Ihmisoikeudet
Ranskan Ihmisoikeuksien julistus (1789). Jean-Jacques-François Le Barbierin (1738–1826) maalaus. Ihmisoikeudet ovat jokaiselle ihmiskunnan jäsenelle yhtäläisesti kuuluvia oikeuksia.
Demokratia ja Ihmisoikeudet · Ihmisoikeudet ja Klassinen liberalismi ·
Immanuel Kant
Immanuel Kant (22. huhtikuuta 1724 Königsberg – 12. helmikuuta 1804 Königsberg) oli vaikutusvaltainen preussilainen filosofi.
Demokratia ja Immanuel Kant · Immanuel Kant ja Klassinen liberalismi ·
Itsevaltius
Itsevaltius (myös autokratia ja yksinvaltius) on valtiomuoto, jossa valtionpäämiehen valtaa ei rajoiteta millään tavalla.
Demokratia ja Itsevaltius · Itsevaltius ja Klassinen liberalismi ·
James Madison
James Madison (16. maaliskuuta (J: 5. maaliskuuta) 1751 Port Conway, Virginia – 28. kesäkuuta 1836 Montpelier, Virginia) oli Yhdysvaltain neljäs presidentti ja yksi Yhdysvaltain perustajaisistä.
Demokratia ja James Madison · James Madison ja Klassinen liberalismi ·
Jean-Jacques Rousseau
Jean-Jacques Rousseau (28. kesäkuuta 1712 Geneve, Geneven tasavalta – 2. heinäkuuta 1778 Ermenonville, Ranskan kuningaskunta) oli geneveläis-ranskalainen filosofi, kirjailija ja säveltäjä.
Demokratia ja Jean-Jacques Rousseau · Jean-Jacques Rousseau ja Klassinen liberalismi ·
Josif Stalin
Josif Vissarionovitš Džugašvili, vallankumousnimeltään Josif Stalin, (18. joulukuuta (J 6. joulukuuta) 1878 Gori, Venäjän keisarikunta – 5. maaliskuuta 1953 Moskova, Neuvostoliitto) oli bolševikkivallankumouksellinen ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (NKP) ensimmäinen pääsihteeri vuosina 1922–1953.
Demokratia ja Josif Stalin · Josif Stalin ja Klassinen liberalismi ·
Kansalaisyhteiskunta
Kokoontuminen Hanoissa, Vietnamissa vuonna 2012. Kansalaisyhteiskunta tarkoittaa yleisimmän määritelmän mukaan kaikkea vapaaehtoisesti järjestäytynyttä inhimillistä toimintaa ja instituutioita, jotka eivät kuulu julkiseen sektoriin eli lähinnä valtioon ja kuntiin.
Demokratia ja Kansalaisyhteiskunta · Kansalaisyhteiskunta ja Klassinen liberalismi ·
Kapitalismi
Kapitalismi (saksan sanasta ’kapital’.
Demokratia ja Kapitalismi · Kapitalismi ja Klassinen liberalismi ·
Kommunismi
Kommunismi (latinan sanasta communis, ”jaettu”, ”yhteinen”) tarkoittaa yhteiskuntajärjestelmää, jossa vallitsee tuotantovälineiden ja hyödykkeiden yhteisomistus, sekä poliittista ideologiaa, joka pyrkii tällaisen yhteiskunnan luomiseen.
Demokratia ja Kommunismi · Klassinen liberalismi ja Kommunismi ·
Kylmä sota
Kylmä sota oli vastakkainasettelun aika, jossa kilpailivat kaksi suurvaltaa liittolaisineen, Yhdysvallat ja Neuvostoliitto.
Demokratia ja Kylmä sota · Klassinen liberalismi ja Kylmä sota ·
Laillisuusperiaate
Vaaka on oikeuden symboli Laillisuusperiaate vaatii, että ihmisten on voitava ennalta selvästi tietää, mitkä teot ovat kiellettyjä.
Demokratia ja Laillisuusperiaate · Klassinen liberalismi ja Laillisuusperiaate ·
Lokakuun vallankumous
Lokakuun vallankumous (Neuvostoliitossa myös lokakuun suuri sosialistinen vallankumous) oli Venäjällä marraskuussa (juliaanisen kalenterin mukaan lokakuussa) 1917 tapahtunut poliittinen mullistus, jossa sosialistinen bolševikkipuolue syrjäytti Venäjän väliaikaisen hallituksen ja otti vallan työläisneuvostojen nimissä.
Demokratia ja Lokakuun vallankumous · Klassinen liberalismi ja Lokakuun vallankumous ·
Marxilaisuus
Marxilaisuus eli marxismi (myös marksilaisuus, marksismi) on Karl Marxin ja Friedrich Engelsin filosofiseen näkemykseen pohjautuva sosialistinen oppijärjestelmä sekä siihen perustuva yhteiskunnallinen aatesuuntaus.
Demokratia ja Marxilaisuus · Klassinen liberalismi ja Marxilaisuus ·
Montesquieu
Charles-Louis de Secondat, La Brèden ja Montesquieun paroni (18. tammikuuta 1689 La Brède, lähellä Bordeaux’ta, Ranskan kuningaskunta – 10. helmikuuta 1755 Pariisi, Ranskan kuningaskunta) oli kuuluisa filosofi ja valistuksen ajan kirjailija.
Demokratia ja Montesquieu · Klassinen liberalismi ja Montesquieu ·
Natsi-Saksa
Kansallissosialistinen Saksa eli natsi-Saksa, joskus myös Kolmas valtakunta ja vanhemmissa lähteissä Hitler-Saksa, tarkoittaa vuosien 1933–1945 aikaista Saksan diktatuuria, jota hallitsi Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue NSDAP johtajanaan Adolf Hitler.
Demokratia ja Natsi-Saksa · Klassinen liberalismi ja Natsi-Saksa ·
Orjuus
Orjia Itä-Afrikassa Orjuus tarkoittaa henkilöön kohdistuvaa riistoa, jota tämä ei pysty torjumaan pakon käytön ja väkivallan takia.
Demokratia ja Orjuus · Klassinen liberalismi ja Orjuus ·
Osakeyhtiö
Osakeyhtiö (lyhenne suomen kielessä oy. tai oy) on monissa maissa esiintyvä yhtiömuoto, jossa omistus jakautuu siirtokelpoisiin määräosiin (osakkeisiin).
Demokratia ja Osakeyhtiö · Klassinen liberalismi ja Osakeyhtiö ·
Osuuskunta
Osuuskunta (lyhenne osk, aiemmin ok.) on yhtiömuoto, jonka avulla harjoitetaan osuustoimintaa.
Demokratia ja Osuuskunta · Klassinen liberalismi ja Osuuskunta ·
Perustuslaki
Henrik III:n aikainen laitos vuodelta 1215). Yhdysvaltain perustuslaki on vanhin yhä voimassa oleva kirjoitettu perustuslaki. (ensimmäinen sivu) Perustuslaki on muodolliselta asemaltaan kansallisen oikeusjärjestyksen normihierarkian ylimmänasteinen säädös, joka määrittelee oikeus- ja yhteiskuntajärjestelmän perusteet.
Demokratia ja Perustuslaki · Klassinen liberalismi ja Perustuslaki ·
Ranskan suuri vallankumous
Eräs Ranskan vallankumouksen kuuluisimmista saavutuksista, Ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistus, joka on ollut kaikkien myöhempien ihmisoikeusjulistusten esikuva. Ranskan suuri vallankumous oli Ranskassa vuonna 1789 käynnistynyt yhteiskunnallinen vallankumous ja sitä seurannut, vuoteen 1799 kestänyt ajanjakso, jolloin aiemman ancien régimen ajan absolutistinen monarkia, feodaaliyhteiskunta ja säätyerioikeudet kumottiin.
Demokratia ja Ranskan suuri vallankumous · Klassinen liberalismi ja Ranskan suuri vallankumous ·
Sananvapaus
Sananvapaus on kansalaisen perusoikeuksiin kuuluva oikeus ilmaista julkisuudessa mielipiteitään.
Demokratia ja Sananvapaus · Klassinen liberalismi ja Sananvapaus ·
Sosialismi
Sosialismi on historiallisesti aatesuunta, joka pyrkii luomaan tuotantovälineiden yhteisomistukseen perustuvan yhteiskuntajärjestyksen.
Demokratia ja Sosialismi · Klassinen liberalismi ja Sosialismi ·
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Demokratia ja Suomi · Klassinen liberalismi ja Suomi ·
Thomas Jefferson
Thomas Jefferson (13. huhtikuuta (J: 2. huhtikuuta) 1743 Charlottesville, Virginia – 4. heinäkuuta 1826 Charlottesville, Virginia) oli Yhdysvaltain kolmas presidentti ja yksi Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen allekirjoittajista.
Demokratia ja Thomas Jefferson · Klassinen liberalismi ja Thomas Jefferson ·
Toinen maailmansota
Toinen maailmansota oli vuosina 1939–1945 käyty maailmanlaajuinen konflikti, jonka pääasialliset osapuolet olivat Saksan, Italian ja Japanin johtamat akselivallat sekä Britannian, Neuvostoliiton, Ranskan ja Yhdysvaltain johtamat liittoutuneet.
Demokratia ja Toinen maailmansota · Klassinen liberalismi ja Toinen maailmansota ·
Valistus
Valistus oli eurooppalainen aatevirtaus, joka korosti muun muassa järjen ja tiedon merkitystä.
Demokratia ja Valistus · Klassinen liberalismi ja Valistus ·
Valtio
Valtio on ihmisyhteisö, joka määrätyllä alueella käyttää omintakeista ja pysyvää valtaa.
Demokratia ja Valtio · Klassinen liberalismi ja Valtio ·
Yhdistynyt kuningaskunta
Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta, virallisesti myös Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti tai Yhdistynyt kuningaskunta, on saarivaltio Pohjois-Euroopassa.
Demokratia ja Yhdistynyt kuningaskunta · Klassinen liberalismi ja Yhdistynyt kuningaskunta ·
Yhdysvallat
Amerikan yhdysvallat (lyh. USA) eli Yhdysvallat on pääosin Pohjois-Amerikan keskiosassa sijaitseva perustuslaillinen liittovaltio, joka koostuu 50 osavaltiosta ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta liittopiiristä, Washington (DC):stä, sekä useista erillisalueista.
Demokratia ja Yhdysvallat · Klassinen liberalismi ja Yhdysvallat ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Demokratia ja Klassinen liberalismi
- Mitä heillä on yhteistä Demokratia ja Klassinen liberalismi
- Yhtäläisyyksiä Demokratia ja Klassinen liberalismi
Vertailu Demokratia ja Klassinen liberalismi
Demokratia on 244 suhteet, kun taas Klassinen liberalismi on 225. niillä on yhteistä 35, Jaccard'in indeksi on 7.46% = 35 / (244 + 225).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Demokratia ja Klassinen liberalismi. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa: