Demetrios I ja Maailman seitsemän ihmettä

Pikakuvakkeet: Eroja, Yhtäläisyyksiä, Jaccard samankaltaisuus Kerroin, Viitteet.

Ero Demetrios I ja Maailman seitsemän ihmettä

Demetrios I vs. Maailman seitsemän ihmettä

Napolin arkeologisessa museossa. Demetrios I Poliorketes (n. 336–283 eaa.) oli makedonialainen sotilas ja Makedonian kuningas vuodesta 294 eaa. vuoteen 288 eaa. Hän oli Aleksanteri Suuren sotapäällikön Antigonoksen poika. Hollantilaisen taiteilijan Maarten van Heemskerckin väritetyt kaiverrukset Maailman seitsemästä ihmeestä (vasemmalta oikealle ja ylhäältä alas lukien): Gizan suuri pyramidi, Babylonin riippuvat puutarhat, Artemiin temppeli, Zeuksen kuvapatsas Olympiassa, Halikarnassoksen mausoleumi, Rhodoksen kolossi ja Faroksen majakka. Maailman seitsemän ihmettä olivat antiikin ajan maailman rakennuksia ja monumentteja, joita useat senaikaiset kreikkalaiskirjailijat ylistivät aikansa suurina nähtävyyksinä.

Aleksanteri Suuri

Aleksanteri Suuri eli Aleksanteri III (noin 20. heinäkuuta 356 eaa. –10. kesäkuuta 323 eaa.) oli Makedonian kuningas 336–323 eaa.

Aleksanteri Suuri ja Demetrios I · Aleksanteri Suuri ja Maailman seitsemän ihmettä · Katso lisää »

Helios

Helios aurinkovaunuissaan, J. B. Zimmermannin fresko 1700-luvulta. Helios oli kreikkalaisessa mytologiassa auringon henkilöitymä.

Demetrios I ja Helios · Helios ja Maailman seitsemän ihmettä · Katso lisää »

Rhodoksen kolossi

Rhodoksen kolossi (myös Rodoksen kolossi, Antiikin kirjailijan Filon Bysanttilaisen mukaan arkkitehti Khares Lindoslainen valoi vuonna 294 eaa. alkaen kolossin paikalla, mutta osina. Ensin valettiin jalkaterät, ja ne asetettiin paikoilleen valkoiselle marmorijalustalle. Seuraavaksi valettiin alaraajat, jotka asetettiin paikoilleen muottien avulla. Seuraavaksi tehtiin vartalo ja lopulta pää. Kolossi oli sisältä ontto, mutta sitä tuettiin sisältä päin rautakehikolla, jonka painona käytettiin kiviä. Kolossin rakentaminen vei paljon pronssia ja saaren vaaditut metallivarat olisivat ehtyneet, mutta Rhodoksen kaupunki oli merkittävä kauppapaikka ja rhodoslaiset ostivat ulkomaalaisilta pronssia. Pronssia saatiin kuitenkin niin vähän, että kolossia saatiin jatketuksi vuosittain enintään 2,5 metriä. Martin Heemskerckin kolossia esittävä maalaus 1500-luvulta. Kolossi valmistui joko vuonna 290, 282 tai 280 eaa. Se jäi lyhytikäiseksi, sillä se tuhoutui maanjäristyksessä noin 227 eaa. (eri arvioissa 227–220 eaa.). Tuolloin kolossin polvet pettivät ja se romahti hajoten kappaleiksi. Egyptin hallitsija Ptolemaios III lupasi jälleenrakentaa patsaan, mutta Delfoin oraakkeli varoitti rhodoslaisia ja kielsi rakentamasta patsasta uudelleen. Rhodoksen kolossi lepäsi miltei 900 vuotta raunioina ja siitä tuli suosittu matkakohde. Romahtaneenakin se oli vaikuttava näky. Arabit valtasivat Rhodoksen vuonna 654 jaa. ja myivät patsaan jäännökset syyrialaiselle juutalaiskauppiaalle. Kauppiaan kerrotaan kuljettaneen patsaan osina kotiinsa, mikä vaati 900 kamelia, ja myi osat eteenpäin. Tämän vuoksi Rhodoksen kolossin jäännöksiä ei ole löydetty.

Demetrios I ja Rhodoksen kolossi · Maailman seitsemän ihmettä ja Rhodoksen kolossi · Katso lisää »

Rhodos (kaupunki)

Rhodos (joskus Rodos) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Rhodoksen (nyk. Ródos) saarella Kreikassa.

Demetrios I ja Rhodos (kaupunki) · Maailman seitsemän ihmettä ja Rhodos (kaupunki) · Katso lisää »