Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Vapaa
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Bysantin valtakunta ja Rooma

Pikakuvakkeet: Eroja, Yhtäläisyyksiä, Jaccard samankaltaisuus Kerroin, Viitteet.

Ero Bysantin valtakunta ja Rooma

Bysantin valtakunta vs. Rooma

Bysantin valtakunta eli Itä-Rooma (tai, Politeia tōn Rhōmaiōn;; ’Rooman valtakunta’) oli Rooman valtakunnan itäosa, joka säilyi länsiosan romahdettua 400-luvulla ja jonka valtakausi kesti yli tuhat vuotta aina vuoteen 1453 saakka. Rooma (ital.) on Italian pääkaupunki ja väkiluvultaan Italian suurin kaupunki.

Yhtäläisyyksiä Bysantin valtakunta ja Rooma

Bysantin valtakunta ja Rooma on 21 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Belisarius, Gootit, Italia, Itägootit, Kaarle Suuri, Karthago, Konstantinopoli, Konstantinus Suuri, Kristinusko, Langobardit, Länsi-Rooman valtakunta, Odovakar, Paavi, Pääkaupunki, Ravenna, Renessanssi, Roomalainen tie, Rooman senaatti, Rooman valtakunta, Vandaalit, Välimeri.

Belisarius

Theodoraa esittävä mosaiikki oli luultavasti tehty juhlistamaan Anastasiuksen ja Belisariuksen tyttären Joanninan kihlausta. Mosaiikki on noin vuodelta 544–545, mutta sitä on kunnostettu myöhemmin. Flavius Belisarius (noin 500 – maaliskuu 565) oli itäroomalainen sotapäällikkö.

Belisarius ja Bysantin valtakunta · Belisarius ja Rooma · Katso lisää »

Gootit

Ostrogoottien kotkanmuotoinen solki vuodelta 500. Germanisches Nationalmuseum, Nürnberg. Gootit (Gutthiuda) olivat itägermaanista kieltä puhunut kansa, jolla oli erittäin merkittävä poliittinen ja sotilaallinen rooli myöhäisantiikissa ja Länsi-Rooman valtakunnan tuhoon liittyvissä tapahtumissa.

Bysantin valtakunta ja Gootit · Gootit ja Rooma · Katso lisää »

Italia

Italian tasavalta eli Italia (ital. Italia) on tasavalta Etelä-Euroopassa Välimereen työntyvällä Apenniinien niemimaalla ja lähisaarilla.

Bysantin valtakunta ja Italia · Italia ja Rooma · Katso lisää »

Itägootit

Itägootit eli ostrogootit olivat gootteihin kuulunut kansa, joka vaikutti Euroopassa kansainvaellusten aikaan ja hallitsi Italiaa vuosina 493–553.

Bysantin valtakunta ja Itägootit · Itägootit ja Rooma · Katso lisää »

Kaarle Suuri

Frankfurtissa. Autuas Kaarle Suuri oli frankkien kuningas 768–814 ja langobardien kuningas vuodesta 774 lähtien.

Bysantin valtakunta ja Kaarle Suuri · Kaarle Suuri ja Rooma · Katso lisää »

Karthago

Karthago (Qart-Ḥadašt, "uusi kaupunki") oli historiallinen kaupunki Pohjois-Afrikassa nykyisessä Tunisiassa.

Bysantin valtakunta ja Karthago · Karthago ja Rooma · Katso lisää »

Konstantinopoli

Konstantinopolin kartta Konstantinopolin piiritys. Maalaus vuodelta 1499. Konstantinopoli oli Itä-Rooman eli Bysantin valtakunnan pääkaupunki vuosina 330–1453.

Bysantin valtakunta ja Konstantinopoli · Konstantinopoli ja Rooma · Katso lisää »

Konstantinus Suuri

Konstantinus I (27. helmikuuta n. 272 Naissus, Moesia, Rooman valtakunta – 22. toukokuuta 337 Nikomedeia, Bithynia, Rooman valtakuntaKivimäki & Tuomisto, s. 309 (luku Konstantinus I). Teos antaa syntymävuodeksi 272 tai 273, tunnetaan usein nimellä Konstantinus Suuri) oli Rooman keisari vuosina 306–337.

Bysantin valtakunta ja Konstantinus Suuri · Konstantinus Suuri ja Rooma · Katso lisää »

Kristinusko

Kristinusko on monoteistinen uskonto, joka perustuu Raamatun Uudessa testamentissa kuvatun Jeesuksen elämään ja opetuksiin.

Bysantin valtakunta ja Kristinusko · Kristinusko ja Rooma · Katso lisää »

Langobardit

Langobardien liikkeet kansainvaelluksen aikana. Langobardit, joskus myös longobardit, olivat muinainen germaaninen kansa, jonka on aikaisemmin arveltu olleen peräisin Etelä-Skandinaviasta.

Bysantin valtakunta ja Langobardit · Langobardit ja Rooma · Katso lisää »

Länsi-Rooman valtakunta

Länsi-Rooman valtakunta oli myöhäisantiikin aikainen valtakunta Euroopan ja Pohjois-Afrikan länsiosissa vuosien 395–476 välillä.

Bysantin valtakunta ja Länsi-Rooman valtakunta · Länsi-Rooman valtakunta ja Rooma · Katso lisää »

Odovakar

Victoria. Odovakar (435–493) oli germaaniheimo herulien päällikkö.

Bysantin valtakunta ja Odovakar · Odovakar ja Rooma · Katso lisää »

Paavi

Rafael, ''Paavi Innocentius III'', 1509. Innocentius III:ta pidetään yhtenä keskiajan ja koko paaviuden historian mahtavimpana paavina. Paavi (pápas) on Rooman piispa, katolisen kirkon ylin hengellinen johtaja ja Vatikaanin päämies.

Bysantin valtakunta ja Paavi · Paavi ja Rooma · Katso lisää »

Pääkaupunki

Pääkaupunki on itsenäisen valtion tai muun hallinnollisen alueen, kuten osavaltion tai maakunnan keskus, jossa yleensä sijaitsevat valtionhallinnon päätoiminnot, kuten hallitus ja kansanedustuslaitos.

Bysantin valtakunta ja Pääkaupunki · Pääkaupunki ja Rooma · Katso lisää »

Ravenna

Ravenna on kaupunki Italiassa.

Bysantin valtakunta ja Ravenna · Ravenna ja Rooma · Katso lisää »

Renessanssi

Firenze, renessanssin syntypaikka. Renessanssi (’uudelleensyntyminen’ Kirjasampo. Viitattu 5.3.2023 Firenzestä 1400-luvulla alkunsa saanut renessanssi oli taiteessa yksi historian suurimpia kukoistuskausia. Täysrenessanssissa 1500-luvulle tultaessa taiteen keskus siirtyi Firenzestä Roomaan ja osin Venetsiaan. Renessanssi levisi vähitellen myös Alppien pohjoispuolelle, jolloin Italia alkoi jo siirtyä manierismiin. Innoituksena oli antiikin taide, jonka uskottiin syntyvän uudelleen välikautena nähdyn keskiajan jälkeen. Maalauksessa ja kuvanveistossa renessanssi ilmeni ihmisfiguurien aiempaa todenmukaisempana kuvaamisena. Tilan kuvaukseen kehitettiin keskeisperspektiivi, ja tieteet, kuten anatomia ja matematiikka, olivat taiteen välineitä. Tunnettuja renessanssitaiteilijoita ovat Albrecht Dürer, Sandro Botticelli, Giorgione, Rafael, Leonardo da Vinci, Michelangelo ja kuvanveistäjä Donatello. Kuvanveistossa ja arkkitehtuurissa antiikin vaikutteita sovellettiin suorimmin. Arkkitehtuurissa renessanssia edusti selvimmin kupolikattoinen keskeiskirkko. Kirjallisuudessa taas kuvattiin aikakauden elämää novelleissa, kuten Giovanni Boccaccio. Muita tunnettuja renessanssin kirjailijoita ovat Dante, William Shakespeare ja Miguel de Cervantes. Teatterissa pyrittiin herättämään antiikin teatteri, jolloin sivutuotteena luotiin ooppera. Musiikissa taas keskiaikaiset muodot muodot, kuten laulumusiikki, kuten messut, motetit ja madrigaalit nousivat suosioon. Renessanssille oli ominaista taiteilijan uusi asema. Italiassa taiteilijoista laadittiin elämäkertoja ja ajan taiteesta on muutenkin saatavilla enemmän kirjallisia lähteitä kuin keskiajan taiteesta. Parhaimmillaan aiemmasta käsityöläisestä tuli riippumaton, oppinut ja luova intellektuelli. Ihanteena oli uomo universale, elämänmyönteinen ja maailmallinen useita tieteitä ja taiteita hallitseva monilahjakkuus. Keskiajan anonyymiyden korvasi individualismi, jota korostettiin elämäkertakirjallisuudessa. Käytännössä yleisneroja tuli kuitenkin esiin vain harvoja.

Bysantin valtakunta ja Renessanssi · Renessanssi ja Rooma · Katso lisää »

Roomalainen tie

Pätkä Via Appiaa. Roomalainen tie (lat. viae, yksikössä via, ’tie’) oli Rooman valtakunnan kasvun keskeisiä tekijöitä.

Bysantin valtakunta ja Roomalainen tie · Rooma ja Roomalainen tie · Katso lisää »

Rooman senaatti

Rooman senaatti kokoontui yleensä Forum Romanumissa sijaitsevassa kuuriassa. Kuvassa viimeinen kuuria, Curia Julia. Rooman senaatti oli Rooman tasavallan neuvoa antava neuvosto.

Bysantin valtakunta ja Rooman senaatti · Rooma ja Rooman senaatti · Katso lisää »

Rooman valtakunta

Rooman valtakunta (usein myös antiikin Rooma) oli antiikin aikaisen Rooman kaupunkivaltion pohjalta kasvanut laaja imperiumi, joka käsitti koko Välimeren alueen.

Bysantin valtakunta ja Rooman valtakunta · Rooma ja Rooman valtakunta · Katso lisää »

Vandaalit

ryöstämässä Roomaa. Heinrich Leutemannin maalaus. Vandaalit olivat germaanikansa, joka saapui Rooman valtakunnan alueelle ja perusti vandaalien kuningaskunnan Pohjois-Afrikkaan Karthagon ympärille.

Bysantin valtakunta ja Vandaalit · Rooma ja Vandaalit · Katso lisää »

Välimeri

Välimeri on Atlantista itään työntyvä, Euroopan, Aasian ja Afrikan välissä sijaitseva meri.

Bysantin valtakunta ja Välimeri · Rooma ja Välimeri · Katso lisää »

Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin

Vertailu Bysantin valtakunta ja Rooma

Bysantin valtakunta on 276 suhteet, kun taas Rooma on 160. niillä on yhteistä 21, Jaccard'in indeksi on 4.82% = 21 / (276 + 160).

Viitteet

Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Bysantin valtakunta ja Rooma. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:

Hei! Olemme Facebookissa nyt! »