Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Bysantin valtakunta ja Keskiaika
Bysantin valtakunta ja Keskiaika on 33 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Arabien valtakunta, Corpus iuris civilis, Feodalismi, Germaanit, Gootit, Iivana Suuri, Italia, Jerusalem, Justinianuksen rutto, Kaarle Suuri, Konstantinopoli, Kristinusko, Latina, Latinalainen keisarikunta, Länsi-Rooman valtakunta, Luostari, Myöhäisantiikki, Neljäs ristiretki, Normannit, Osmanien valtakunta, Paavi, Ravenna, Renessanssi, Roomalainen oikeus, Rooman valtakunta, Seldžukit, Sisilia, Slaavit, Suuri skisma, Vandaalit, ..., Välimeri, Venäjä, Venetsia. Laajenna indeksi (3 lisää) »
Arabien valtakunta
Arabien valtakunta (622?–1258) on epävirallinen nimi 600-luvulla Lähi-itään syntyneelle arabivaltiolle.
Arabien valtakunta ja Bysantin valtakunta · Arabien valtakunta ja Keskiaika ·
Corpus iuris civilis
Corpus iuris civilis (myös Corpus juris civilis) on vuosina 529–534 julkaistu lakikokoelma, jonka kokoamisen pani alulle Itä-Rooman keisari Justinianus I. Tavoitteena oli ensi kertaa Kahdentoista taulun lakien julkaisun jälkeen luoda kattava ja systemaattinen kokoelma eli kodifikaatio kaikesta voimassa olevasta roomalaisesta lainsäädännöstä ja tehdä siten varhaisemmat lähteet tarpeettomiksi.
Bysantin valtakunta ja Corpus iuris civilis · Corpus iuris civilis ja Keskiaika ·
Feodalismi
Feodalismi tai feodaalinen järjestelmä (latinan sanasta feudum) on keskiajalle tyypillinen sotilaallinen, hallinnollinen ja taloudellinen järjestelmä.
Bysantin valtakunta ja Feodalismi · Feodalismi ja Keskiaika ·
Germaanit
Germaanit olivat indoeurooppalaiseen kieliryhmään kuuluvia heimoja tai kansoja, jotka olivat neoliittisen kauden lopulla asettuneet Keski-Euroopan pohjoisosiin, Jyllannin niemimaalle ja Etelä-Skandinaviaan.
Bysantin valtakunta ja Germaanit · Germaanit ja Keskiaika ·
Gootit
Ostrogoottien kotkanmuotoinen solki vuodelta 500. Germanisches Nationalmuseum, Nürnberg. Gootit (Gutthiuda) olivat itägermaanista kieltä puhunut kansa, jolla oli erittäin merkittävä poliittinen ja sotilaallinen rooli myöhäisantiikissa ja Länsi-Rooman valtakunnan tuhoon liittyvissä tapahtumissa.
Bysantin valtakunta ja Gootit · Gootit ja Keskiaika ·
Iivana Suuri
Iivana III eli Iivana Suuri; (22. tammikuuta 1440 Moskovan ruhtinaskunta – 27. lokakuuta 1505, Moskovan ruhtinaskunta) oli Moskovan suuriruhtinas vuosina 1462–1505 ja ensimmäinen koko Venäjän hallitsija vuodesta 1478.
Bysantin valtakunta ja Iivana Suuri · Iivana Suuri ja Keskiaika ·
Italia
Italian tasavalta eli Italia (ital. Italia) on tasavalta Etelä-Euroopassa Välimereen työntyvällä Apenniinien niemimaalla ja lähisaarilla.
Bysantin valtakunta ja Italia · Italia ja Keskiaika ·
Jerusalem
Jerusalem on Israelin pääkaupunki.
Bysantin valtakunta ja Jerusalem · Jerusalem ja Keskiaika ·
Justinianuksen rutto
Bysantin valtakunta vuonna 550, yhdeksän vuotta pandemian alun jälkeen Justinianuksen rutto oli paiseruton aiheuttama pandemia, joka riehui erityisesti Bysantin valtakunnassa vuodesta 542 alkaen aina 700-luvulle asti.
Bysantin valtakunta ja Justinianuksen rutto · Justinianuksen rutto ja Keskiaika ·
Kaarle Suuri
Frankfurtissa. Autuas Kaarle Suuri oli frankkien kuningas 768–814 ja langobardien kuningas vuodesta 774 lähtien.
Bysantin valtakunta ja Kaarle Suuri · Kaarle Suuri ja Keskiaika ·
Konstantinopoli
Konstantinopolin kartta Konstantinopolin piiritys. Maalaus vuodelta 1499. Konstantinopoli oli Itä-Rooman eli Bysantin valtakunnan pääkaupunki vuosina 330–1453.
Bysantin valtakunta ja Konstantinopoli · Keskiaika ja Konstantinopoli ·
Kristinusko
Kristinusko on monoteistinen uskonto, joka perustuu Raamatun Uudessa testamentissa kuvatun Jeesuksen elämään ja opetuksiin.
Bysantin valtakunta ja Kristinusko · Keskiaika ja Kristinusko ·
Latina
Latina (lat. lingua latina, sermo latinus) on indoeurooppalainen kieli, jota puhuttiin alun perin vain Roomassa ja sitä ympäröivällä Latiumin alueella Italiassa.
Bysantin valtakunta ja Latina · Keskiaika ja Latina ·
Latinalainen keisarikunta
Latinalainen keisarikunta oli ristiretkeläisten Konstantinopoliin vuonna 1204 perustama lännen kirkon alainen ristiretkivaltio.
Bysantin valtakunta ja Latinalainen keisarikunta · Keskiaika ja Latinalainen keisarikunta ·
Länsi-Rooman valtakunta
Länsi-Rooman valtakunta oli myöhäisantiikin aikainen valtakunta Euroopan ja Pohjois-Afrikan länsiosissa vuosien 395–476 välillä.
Bysantin valtakunta ja Länsi-Rooman valtakunta · Keskiaika ja Länsi-Rooman valtakunta ·
Luostari
Uuden Valamon luostarin pääkirkko Heinävedellä Pohjois-Karjalassa Luostari (suljettu) on paikka, jonne voivat vetäytyä henkilöt, jotka haluavat keskittyä uskonnolliseen elämään.
Bysantin valtakunta ja Luostari · Keskiaika ja Luostari ·
Myöhäisantiikki
Konstantinuksen riemukaari vuoden 1742 maalauksessa. Riemukaari on osin rakennettu aiempien riemukaarten osista. Myöhäisantiikki tarkoittaa yleensä noin vuosien 300–600 jaa.
Bysantin valtakunta ja Myöhäisantiikki · Keskiaika ja Myöhäisantiikki ·
Neljäs ristiretki
Neljäs ristiretki oli vuosien 1202–1204 välillä käyty sotilaallinen konflikti.
Bysantin valtakunta ja Neljäs ristiretki · Keskiaika ja Neljäs ristiretki ·
Normannit
Välimeren alueella Etelä-Italiaan, Sisiliaan ja Maltalle. Normannit ("pohjoisen miehet") olivat skandinaavisperäinen, Normandian seudulle Ranskaan asettunut väestö, joka keskiajalla vaikutti merkittävästi muun muassa Britteinsaarilla ja Välimerellä.
Bysantin valtakunta ja Normannit · Keskiaika ja Normannit ·
Osmanien valtakunta
Osmanien valtakunta tai Osmanivaltio, Ottomaanien valtakunta, Turkin sulttaanikunta tai Turkki) oli Anatolian eli Vähä-Aasian turkkilaisten heimojen noin vuonna 1300 perustama islamilainen valtio, josta kasvoi yksi maailman mahtavimmista imperiumeista 1400- ja 1500-luvuilla. Dynastian nimi tulee sen perustajasta, joka oli paimentolaispäällikkö Osman I (arabiaksi Uthman). Aluksi osmanit olivat Osmanien perheen johtamia rajaseudun sotureita (ghazi) ilman ideologista sanomaa. 1400- ja 1500-luvuilla kehittyi keskitetty perinnöllinen valtakunta, joka nojautui orjista koostuvaan sotilaalliseen ja hallinnolliseen eliittiin, näennäisfeodaaliseen timar-järjestelmään ja imperialistiseen ideologiaan. 1600- ja 1700-luvuilla keskitetty valtio hajaantui hallintojen verkostoksi, missä maakuntien ylimystöllä oli kasvava rooli kaupassa, maanomistuksessa, sotaväen ylläpidossa ja verotuksessa. 1800-luvulla valta alkoi uudelleen keskittyä. Osmanien dynastia kesti yli 600 vuotta, kunnes se romahti ensimmäisessä maailmansodassa oltuaan Saksan puolella. Vuonna 1922 viimeinen sulttaani erotettiin, ja Anatolian ydinalueista muodostettiin nykyinen Turkin tasavalta. Valtakunnan muut osat jaettiin useiksi valtioiksi, joiden rajat Lähi-idässä jäivät keinotekoisiksi.
Bysantin valtakunta ja Osmanien valtakunta · Keskiaika ja Osmanien valtakunta ·
Paavi
Rafael, ''Paavi Innocentius III'', 1509. Innocentius III:ta pidetään yhtenä keskiajan ja koko paaviuden historian mahtavimpana paavina. Paavi (pápas) on Rooman piispa, katolisen kirkon ylin hengellinen johtaja ja Vatikaanin päämies.
Bysantin valtakunta ja Paavi · Keskiaika ja Paavi ·
Ravenna
Ravenna on kaupunki Italiassa.
Bysantin valtakunta ja Ravenna · Keskiaika ja Ravenna ·
Renessanssi
Firenze, renessanssin syntypaikka. Renessanssi (’uudelleensyntyminen’ Kirjasampo. Viitattu 5.3.2023 Firenzestä 1400-luvulla alkunsa saanut renessanssi oli taiteessa yksi historian suurimpia kukoistuskausia. Täysrenessanssissa 1500-luvulle tultaessa taiteen keskus siirtyi Firenzestä Roomaan ja osin Venetsiaan. Renessanssi levisi vähitellen myös Alppien pohjoispuolelle, jolloin Italia alkoi jo siirtyä manierismiin. Innoituksena oli antiikin taide, jonka uskottiin syntyvän uudelleen välikautena nähdyn keskiajan jälkeen. Maalauksessa ja kuvanveistossa renessanssi ilmeni ihmisfiguurien aiempaa todenmukaisempana kuvaamisena. Tilan kuvaukseen kehitettiin keskeisperspektiivi, ja tieteet, kuten anatomia ja matematiikka, olivat taiteen välineitä. Tunnettuja renessanssitaiteilijoita ovat Albrecht Dürer, Sandro Botticelli, Giorgione, Rafael, Leonardo da Vinci, Michelangelo ja kuvanveistäjä Donatello. Kuvanveistossa ja arkkitehtuurissa antiikin vaikutteita sovellettiin suorimmin. Arkkitehtuurissa renessanssia edusti selvimmin kupolikattoinen keskeiskirkko. Kirjallisuudessa taas kuvattiin aikakauden elämää novelleissa, kuten Giovanni Boccaccio. Muita tunnettuja renessanssin kirjailijoita ovat Dante, William Shakespeare ja Miguel de Cervantes. Teatterissa pyrittiin herättämään antiikin teatteri, jolloin sivutuotteena luotiin ooppera. Musiikissa taas keskiaikaiset muodot muodot, kuten laulumusiikki, kuten messut, motetit ja madrigaalit nousivat suosioon. Renessanssille oli ominaista taiteilijan uusi asema. Italiassa taiteilijoista laadittiin elämäkertoja ja ajan taiteesta on muutenkin saatavilla enemmän kirjallisia lähteitä kuin keskiajan taiteesta. Parhaimmillaan aiemmasta käsityöläisestä tuli riippumaton, oppinut ja luova intellektuelli. Ihanteena oli uomo universale, elämänmyönteinen ja maailmallinen useita tieteitä ja taiteita hallitseva monilahjakkuus. Keskiajan anonyymiyden korvasi individualismi, jota korostettiin elämäkertakirjallisuudessa. Käytännössä yleisneroja tuli kuitenkin esiin vain harvoja.
Bysantin valtakunta ja Renessanssi · Keskiaika ja Renessanssi ·
Roomalainen oikeus
Roomalainen oikeus tarkoittaa oikeusjärjestelmää, joka kehittyi muinaisessa Rooman valtakunnassa.
Bysantin valtakunta ja Roomalainen oikeus · Keskiaika ja Roomalainen oikeus ·
Rooman valtakunta
Rooman valtakunta (usein myös antiikin Rooma) oli antiikin aikaisen Rooman kaupunkivaltion pohjalta kasvanut laaja imperiumi, joka käsitti koko Välimeren alueen.
Bysantin valtakunta ja Rooman valtakunta · Keskiaika ja Rooman valtakunta ·
Seldžukit
Kartta seldžukkien hallitsemasta alueesta vuonna 1092. Karttaan on merkitty tähdellä pääkaupunki Ishfahan sekä Dandanaqanin (1040) ja Manzikertin (1071) taistelupaikat. Seldžukit olivat turkkilaiskansa, joka saapui ensimmäisenä turkkilaiskansana Vähään-Aasiaan 1000-luvun alussa Keski-Aasiasta.
Bysantin valtakunta ja Seldžukit · Keskiaika ja Seldžukit ·
Sisilia
Sisilia (italiaksi ja sisiliaksi Sicilia) on Välimeren suurin saari Italiassa.
Bysantin valtakunta ja Sisilia · Keskiaika ja Sisilia ·
Slaavit
Eteläslaavit Slaavit ovat slaavilaisia kieliä puhuvia kansoja, jotka asuvat pääasiassa Itä-Euroopassa ja Balkanin niemimaalla.
Bysantin valtakunta ja Slaavit · Keskiaika ja Slaavit ·
Suuri skisma
Suuri skisma oli teologinen ja poliittinen kiista katolisen kirkon sisällä, joka johti kristikunnan hajaannukseen ja katolisen ja ortodoksisen kirkon syntyyn Rooman ja itäisten patriarkaattien suhteiden katkettua.
Bysantin valtakunta ja Suuri skisma · Keskiaika ja Suuri skisma ·
Vandaalit
ryöstämässä Roomaa. Heinrich Leutemannin maalaus. Vandaalit olivat germaanikansa, joka saapui Rooman valtakunnan alueelle ja perusti vandaalien kuningaskunnan Pohjois-Afrikkaan Karthagon ympärille.
Bysantin valtakunta ja Vandaalit · Keskiaika ja Vandaalit ·
Välimeri
Välimeri on Atlantista itään työntyvä, Euroopan, Aasian ja Afrikan välissä sijaitseva meri.
Bysantin valtakunta ja Välimeri · Keskiaika ja Välimeri ·
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Bysantin valtakunta ja Venäjä · Keskiaika ja Venäjä ·
Venetsia
Venetsia (venetsian kielellä Venesia) on Koillis-Italiassa Adrianmeren rannikolla sijaitseva kaupunki.
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Bysantin valtakunta ja Keskiaika
- Mitä heillä on yhteistä Bysantin valtakunta ja Keskiaika
- Yhtäläisyyksiä Bysantin valtakunta ja Keskiaika
Vertailu Bysantin valtakunta ja Keskiaika
Bysantin valtakunta on 276 suhteet, kun taas Keskiaika on 206. niillä on yhteistä 33, Jaccard'in indeksi on 6.85% = 33 / (276 + 206).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Bysantin valtakunta ja Keskiaika. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
