Yhtäläisyyksiä Buddhalainen filosofia ja Buddhalaisuus
Buddhalainen filosofia ja Buddhalaisuus on 31 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Anatta, Atman, Āstika ja nāstika, Buddha, Buddhalainen etiikka, Dharma, Etiikka, Filosofia, Hinajana, Hindulainen filosofia, Intialainen filosofia, Jalo kahdeksanosainen polku, Jälleensyntyminen, Karma, Mahajana, Minä (filosofia), Munkki, Neljä jaloa totuutta, Nirvana, Ontologia, Pratītyasamutpāda, Samsara, Sūtra, Siddhartha Gautama, Skandha, Theravada, Tietoteoria, Tripitaka, Uskonto, Veda-kirjat, ..., Zen. Laajenna indeksi (1 lisää) »
Anatta
Anatta eli minuudettomuus, ytimettömyys on yksi kolmesta olemassaolon merkistä buddhalaisuudessa.
Anatta ja Buddhalainen filosofia · Anatta ja Buddhalaisuus ·
Atman
Atman tarkoittaa intialaisessa filosofiassa todellista itseä, elävien olentojen syvintä olemusta.
Atman ja Buddhalainen filosofia · Atman ja Buddhalaisuus ·
Āstika ja nāstika
Astika (āstika, ”ortodoksinen” eli ”oikeaoppinen”) ja nastika (nāstika, ”heterodoksinen”) viittaavat hindulaisessa filosofiassa koulukuntien ja filosofien luokitteluun sen mukaan, hyväksyvätkö ne Veda-kirjojen auktoriteetin korkeimpana ilmoituksena vai eivät.
Buddhalainen filosofia ja Āstika ja nāstika · Buddhalaisuus ja Āstika ja nāstika ·
Buddha
Buddha (बुद्ध) on sanskritin ja paalin kielen sana ja tarkoittaa perusmerkityksessään 'hereillä olevaa'.
Buddha ja Buddhalainen filosofia · Buddha ja Buddhalaisuus ·
Buddhalainen etiikka
Buddhalaisuudessa pyritään vapautumaan kärsimyksestä ja etiikka on tässä yksi keino.
Buddhalainen etiikka ja Buddhalainen filosofia · Buddhalainen etiikka ja Buddhalaisuus ·
Dharma
Dharman ratas Dharma (sanskritia; devanagari धर्म, paaliksi धम्म dhamma ’(luonnon)laki’, ’oikeus’, ’luonnollinen järjestys’, ’hyve’ ja niin edelleen) on lukuisten intialaisten tai intialaisperäisten uskontojen keskeinen teoreettinen käsite, jolla tarkoitetaan ihmisestä riippumatta olemassa olevaa luonnollista järjestystä sekä tämän järjestyksen mukaista elämää.
Buddhalainen filosofia ja Dharma · Buddhalaisuus ja Dharma ·
Etiikka
Etiikka (sanasta, ēthos, vakiintuneet tavat) on tutkimusala, joka tutkii moraalia ja siihen liittyviä kysymyksiä kuten eettisen toiminnan periaatteita, oikeaa ja väärää, hyvää elämää, sekä arvojen ja eettisten väittämien luonnetta.
Buddhalainen filosofia ja Etiikka · Buddhalaisuus ja Etiikka ·
Filosofia
Filosofia on noin 600–400 eaa.
Buddhalainen filosofia ja Filosofia · Buddhalaisuus ja Filosofia ·
Hinajana
Hinajana (sanskritia; devanagari: हीनयान; IAST: hīnayāna; 'pieni vaunu') on mahajana-buddhalaisten käyttämä nimitys niistä vanhemmista buddhalaisista koulunkunnista, jotka sitoutuvat pali-kaanoniin.
Buddhalainen filosofia ja Hinajana · Buddhalaisuus ja Hinajana ·
Hindulainen filosofia
Hindulainen filosofia on yksi intialaisen filosofian merkittävimpiä osia.
Buddhalainen filosofia ja Hindulainen filosofia · Buddhalaisuus ja Hindulainen filosofia ·
Intialainen filosofia
Intialainen filosofia voi viitata useisiin Intian niemimaalla syntyneisiin filosofisiin perinteisiin.
Buddhalainen filosofia ja Intialainen filosofia · Buddhalaisuus ja Intialainen filosofia ·
Jalo kahdeksanosainen polku
Buddhalaisuuden Jalo kahdeksanosainen polku on Buddha Śākyamunin opettama tie, joka johtaa kärsimyksen loppumiseen.
Buddhalainen filosofia ja Jalo kahdeksanosainen polku · Buddhalaisuus ja Jalo kahdeksanosainen polku ·
Jälleensyntyminen
Tiibetiläinen elämänpyörä. Jälleensyntyminen eli reinkarnaatio tarkoittaa ihmisen syntymistä kuoleman jälkeen uudelleen toisessa ruumiissa.
Buddhalainen filosofia ja Jälleensyntyminen · Buddhalaisuus ja Jälleensyntyminen ·
Karma
Sanalla karma (sanskritia, devanagari: कर्म; 'teko', 'toiminta'; paaliksi kamma) tarkoitetaan yleensä buddhalaisuudessa, hindulaisuudessa ja jainalaisuudessa esiintyviä syyn ja seurauksen toimintaa kuvaavia oppeja.
Buddhalainen filosofia ja Karma · Buddhalaisuus ja Karma ·
Mahajana
Kiinalainen istuva buddha Tang-dynastian ajalta, noin vuodelta 650. Mahajana (suuri vaunu) on yksi kolmesta suurimmasta buddhalaisuuden koulukunnasta.
Buddhalainen filosofia ja Mahajana · Buddhalaisuus ja Mahajana ·
Minä (filosofia)
Minä tai itse on mielenfilosofinen käsite, joka viittaa henkilön olemukselliseen, muuttumattomaan ytimeen, joka koostuu sellaisista ominaisuuksista, jotka erottavat henkilön muista yksilöistä.
Buddhalainen filosofia ja Minä (filosofia) · Buddhalaisuus ja Minä (filosofia) ·
Munkki
Kaksi kristillistä munkkia esittävää vahanukkea Munkki on eri uskontokuntien tapaperinteessä mies, joka viettää tiukan uskonnollista ja askeettista elämää usein saman elämäntavan valinneiden ihmisten yhteisössä, luostarissa.
Buddhalainen filosofia ja Munkki · Buddhalaisuus ja Munkki ·
Neljä jaloa totuutta
Neljä jaloa totuutta on buddhalaisuuden ydinopetus, Sakyamuni Buddhan (historiallisen Buddhan) perustava oivallus, joka esiintyy moneen kertaan vanhimmassa buddhalaisessa tekstikokoelmassa Paalikaanonissa.
Buddhalainen filosofia ja Neljä jaloa totuutta · Buddhalaisuus ja Neljä jaloa totuutta ·
Nirvana
Nirvana (sanskr, nirvāṇa; paali: nibbāna, ’sammuksiin puhallettu’) tarkoittaa buddhalaisen harjoituksen päämäärää eli valaistumista.
Buddhalainen filosofia ja Nirvana · Buddhalaisuus ja Nirvana ·
Ontologia
Ontologia (kreikan sanoista ὄν, ὄντος ’oleminen’ ja -λογία ’oppi’) on olevaisen perimmäistä olemusta tutkiva filosofian osa.
Buddhalainen filosofia ja Ontologia · Buddhalaisuus ja Ontologia ·
Pratītyasamutpāda
Pratītyasamutpāda eli ehdollistettu seuraamus tai ehdonvarainen seurausketju on yksi keskeisimpiä käsitteitä buddhalaisuudessa.
Buddhalainen filosofia ja Pratītyasamutpāda · Buddhalaisuus ja Pratītyasamutpāda ·
Samsara
Perinteinen tiibetiläinen kuva elämänpyörästä ja samsaran erilaisista ilmenemistavoista. Samsara ('läpikulku', 'eteneminen monien vaiheiden kautta') on hindulaisuudessa ja buddhalaisuudessa kaikkien elollisten olentojen uudelleensyntymisen ja -kuolemisen katkeamaton ketju.
Buddhalainen filosofia ja Samsara · Buddhalaisuus ja Samsara ·
Sūtra
Sūtra (सूत्र, sanskritia 'lanka', 'naru'; paaliksi: sutta;; hanzi: 經, kiinaksi: jīng (pinyin), ching (Wade-Giles)) ovat joukko buddhalaisia tai hindulaisia uskonnollisia kirjoituksia.
Buddhalainen filosofia ja Sūtra · Buddhalaisuus ja Sūtra ·
Siddhartha Gautama
Siddhartha Gautama on buddhalaisuuden perustaja eli Gautama Buddha.
Buddhalainen filosofia ja Siddhartha Gautama · Buddhalaisuus ja Siddhartha Gautama ·
Skandha
Skandha (suom. kasa) eli kokemuksen osatekijä on viisiosainen kokonaisuus, jonka buddhalaisuudessa opetetaan synnyttävän kokemus olemassaolosta.
Buddhalainen filosofia ja Skandha · Buddhalaisuus ja Skandha ·
Theravada
Theravada-buddhalaisuus (pālia; devanagari: थेरवाद, theravāda) on vanhin olemassa olevista buddhalaisista koulukunnista, joka on levinnyt Etelä- ja Kaakkois-Aasiaan.
Buddhalainen filosofia ja Theravada · Buddhalaisuus ja Theravada ·
Tietoteoria
Tietoteoria (myös tieto-oppi, epistemologia, gnoseologia) on filosofian osa, jossa tutkitaan käsitteellisin, filosofisin menetelmin tietoa, tiedon mahdollisuutta, luonnetta, alkuperää ja rajoja sekä käsitysten tai teorioiden oikeutusta yleensä.
Buddhalainen filosofia ja Tietoteoria · Buddhalaisuus ja Tietoteoria ·
Tripitaka
Tripitaka Tripiṭaka (त्रिपिटक "kolme koria" sanskritiksi; paaliksi: Tipiṭaka; hanzi: 三藏, Sānzàng (pinyin); japaniksi: Sanzo; khmeriksi: ត្រៃបិតក Traipětâk; koreaksi: 삼장 Samjang; thaiksi: ไตรปิฎก Traipidok; vietnamiksi: Tam tạng) on buddhalaisuuden kirjallinen kaanon.
Buddhalainen filosofia ja Tripitaka · Buddhalaisuus ja Tripitaka ·
Uskonto
Uskontojen tunnuksia.Ylhäältä alas, vasemmalta oikealle: Rivi 1. kristinusko, juutalaisuus, hindulaisuus.Rivi 2. islam, buddhalaisuus, šintolaisuus Rivi 3. sikhiläisyys, Bahá'í, jainalaisuus. Uskonto tarkoittaa uskoa ja siihen liittyvää pyhyyden kokemusta, joka on muotoutunut oppijärjestelmäksi ja ilmenee erilaisina (yhteisöllisinä) tapoina ja (palvonta)menoina.
Buddhalainen filosofia ja Uskonto · Buddhalaisuus ja Uskonto ·
Veda-kirjat
Veda-kirjat (devanagari: sanskritin kieltä ja tarkoittaa tietoa, tiedettä tai totuutta) on neljän Intian niemimaalla syntyneen hymnin ja rituaalitekstin kokoelma, jotka ovat: Rigveda, Yajurveda, Samaveda ja Atharvaveda.
Buddhalainen filosofia ja Veda-kirjat · Buddhalaisuus ja Veda-kirjat ·
Zen
Buddhalaisuuden Kiinaan tuonut munkki Bodhidharma. Zen (’meditaatio’; hanzi: 禅; sanskritiksi: dhyāna; kiinaksi: chán (pinyin); japaniksi: zen; koreaksi: seon) on mahayana-buddhalaisuuden suuntaus, joka syntyi Kiinassa Tang-dynastian aikaan chán -nimellä.
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Buddhalainen filosofia ja Buddhalaisuus
- Mitä heillä on yhteistä Buddhalainen filosofia ja Buddhalaisuus
- Yhtäläisyyksiä Buddhalainen filosofia ja Buddhalaisuus
Vertailu Buddhalainen filosofia ja Buddhalaisuus
Buddhalainen filosofia on 61 suhteet, kun taas Buddhalaisuus on 104. niillä on yhteistä 31, Jaccard'in indeksi on 18.79% = 31 / (61 + 104).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Buddhalainen filosofia ja Buddhalaisuus. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa: