Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Bretoni ja Korni
Bretoni ja Korni on 38 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Alveolaari, Alveolaarinen nasaali, Approksimantti, Bilabiaalinen nasaali, Cornwall, Dentaali, Frikatiivi, Glottaali, Glottaalifrikatiivi, Indoeurooppalaiset kielet, Kelttiläiset kielet, Klusiili, Kymri, Labiaali, Latinalaiset aakkoset, Lavea puoliväljä etuvokaali, Lavea suppea etuvokaali, Lavea väljä etuvokaali, Nasaali, Palataali, Pyöreä suppea etuvokaali, Pyöreä suppea takavokaali, Rooman valtakunta, Saksit, Soinnillinen alveolaarinen klusiili, Soinnillinen alveolaarinen sibilantti, Soinnillinen bilabiaalinen klusiili, Soinnillinen postalveolaarinen frikatiivi, Soinnillinen velaariklusiili, Soinniton alveolaarinen klusiili, ..., Soinniton alveolaarinen sibilantti, Soinniton bilabiaalinen klusiili, Soinniton postalveolaarinen frikatiivi, Soinniton velaariklusiili, Soinniton velaarinen frikatiivi, Tremulantti, Velaari, Vokaali. Laajenna indeksi (8 lisää) »
Alveolaari
Alveolaarit ovat konsonanttiäänteitä, joita äännettäessä kielen kärki tai lapa koskettaa hammasvallin ääntymävyöhykettä.
Alveolaari ja Bretoni · Alveolaari ja Korni ·
Alveolaarinen nasaali
Alveolaarinen nasaali (n-äänne) on useissa kielissä käytettävä konsonanttiäänne.
Alveolaarinen nasaali ja Bretoni · Alveolaarinen nasaali ja Korni ·
Approksimantti
Approksimantti on konsonanttinen äänne, jota muodostettaessa ilmavirta pääsee kulkemaan vokaalien tapaan vapaasti suuväylässä ilman hankaushälyn muodostumista, toisin kuin muissa konsonanteissa.
Approksimantti ja Bretoni · Approksimantti ja Korni ·
Bilabiaalinen nasaali
Bilabiaalinen nasaali (m-äänne) on useissa kielissä käytettävä konsonanttiäänne.
Bilabiaalinen nasaali ja Bretoni · Bilabiaalinen nasaali ja Korni ·
Cornwall
Cornwall (on muodollinen ja historiallinen kreivikunta Lounais-Englannissa, Ison-Britannian saaren läntisimmässä kärjessä.
Bretoni ja Cornwall · Cornwall ja Korni ·
Dentaali
Dentaali on äänne, jota tuotettaessa kieli koskettaa hampaita.
Bretoni ja Dentaali · Dentaali ja Korni ·
Frikatiivi
Frikatiivi eli hankausäänne on obstruenttinen konsonantti, joka syntyy, kun ääntöväylä puristetaan niin kapeaksi, että sen läpi kulkeva ilmavirta aiheuttaa hankaushälyä.
Bretoni ja Frikatiivi · Frikatiivi ja Korni ·
Glottaali
Glottaali on konsonantti, jonka tuottamisessa ainoastaan äänirako on olennainen.
Bretoni ja Glottaali · Glottaali ja Korni ·
Glottaalifrikatiivi
Glottaalifrikatiivi eli glottaalinen frikatiivi on hankausäänne, jota puhekielessä nimitetään h-äänteeksi.
Bretoni ja Glottaalifrikatiivi · Glottaalifrikatiivi ja Korni ·
Indoeurooppalaiset kielet
Ei-indoeurooppalaisia kieliä Raidoitetuilla alueilla monikielisyys on yleistä. Indoeurooppalaisten kielten nykyinen levinneisyys. Tummanvihreällä merkityissä maissa indoeurooppalaiset kielet ovat enemmistön kielinä. Vaaleanvihreällä merkityissä maissa ne ovat virallisina vähemmistökielinä. kielikuntien joukossa. Indoeurooppalaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä puhuttiin alun perin Euroopasta Intiaan ulottuvalla alueella, mutta nykyaikana kautta maailman.
Bretoni ja Indoeurooppalaiset kielet · Indoeurooppalaiset kielet ja Korni ·
Kelttiläiset kielet
Kelttiläiset kielet on yksi indoeurooppalaisen kielikunnan kieliryhmistä.
Bretoni ja Kelttiläiset kielet · Kelttiläiset kielet ja Korni ·
Klusiili
Klusiili on äänne, joka syntyy, kun ilmavirta ensin pysäytetään ääntöväylässä ja sitten annetaan sen purkautua äkillisesti.
Bretoni ja Klusiili · Klusiili ja Korni ·
Kymri
Kymri (kymriksi Cymraeg tai y Gymraeg) eli wales on Walesissa puhuttava britanninen kieli, jonka puhujia sanotaan kymreiksi.
Bretoni ja Kymri · Korni ja Kymri ·
Labiaali
Labiaaleiksi kutsutaan äänteitä, joita äännettäessä huulet sulkeutuvat (labiaaliset klusiilit) tai niillä syntyy hälyä (labiaaliset nasaalit ja frikatiivit).
Bretoni ja Labiaali · Korni ja Labiaali ·
Latinalaiset aakkoset
Latinalaiset aakkoset on laajimmin käytetty aakkospohjainen kirjoitusjärjestelmä.
Bretoni ja Latinalaiset aakkoset · Korni ja Latinalaiset aakkoset ·
Lavea puoliväljä etuvokaali
Lavea puoliväljä etuvokaali on vokaaliäänne, joka sijoittuu ääntämykseltään suomen kielen äänteiden e e ja ä æ väliin.
Bretoni ja Lavea puoliväljä etuvokaali · Korni ja Lavea puoliväljä etuvokaali ·
Lavea suppea etuvokaali
Lavea suppea etuvokaali on vokaaliäänne, joka esiintyy useimmissa kielissä.
Bretoni ja Lavea suppea etuvokaali · Korni ja Lavea suppea etuvokaali ·
Lavea väljä etuvokaali
Lavea väljä etuvokaali on vokaaliäänne, joka sijoittuu ääntämykseltään noin suomen kielen vokaalien ä /æ/ ja a /ɑ/ väliin.
Bretoni ja Lavea väljä etuvokaali · Korni ja Lavea väljä etuvokaali ·
Nasaali
Nasaali eli nenä-äänne on äänne, jota lausuttaessa suussa on sulkeuma ja ilmavirta kulkee nenän kautta.
Bretoni ja Nasaali · Korni ja Nasaali ·
Palataali
Palataaleiksi eli lakiäänteiksi kutsutaan äänteitä, joissa kielen selkä kohoaa kovaa kitalakea (palatum) kohti.
Bretoni ja Palataali · Korni ja Palataali ·
Pyöreä suppea etuvokaali
Pyöreä suppea etuvokaali on vokaaliäänne, joka esiintyy joissakin kielissä, muun muassa suomessa.
Bretoni ja Pyöreä suppea etuvokaali · Korni ja Pyöreä suppea etuvokaali ·
Pyöreä suppea takavokaali
Pyöreä suppea takavokaali on vokaaliäänne, joka esiintyy useimmissa kielissä, muun muassa suomessa.
Bretoni ja Pyöreä suppea takavokaali · Korni ja Pyöreä suppea takavokaali ·
Rooman valtakunta
Rooman valtakunta (usein myös antiikin Rooma) oli antiikin aikaisen Rooman kaupunkivaltion pohjalta kasvanut laaja imperiumi, joka käsitti koko Välimeren alueen.
Bretoni ja Rooman valtakunta · Korni ja Rooman valtakunta ·
Saksit
Saksit eli saksilaiset olivat germaaninen heimo, kansa tai muu ryhmä nykyisen luoteisen Saksan alueella sekä kapealla kaistaleella nykyistä Hollantia.
Bretoni ja Saksit · Korni ja Saksit ·
Soinnillinen alveolaarinen klusiili
Soinnillinen alveolaarinen klusiili on monessa kielessä yleinen konsonanttiäänne, joka kirjoitetaan latinalaisin kirjaimin tyypillisesti D-kirjaimella.
Bretoni ja Soinnillinen alveolaarinen klusiili · Korni ja Soinnillinen alveolaarinen klusiili ·
Soinnillinen alveolaarinen sibilantti
Soinnillinen alveolaarinen sibilantti on niin sanottu tavallinen z-äänne, joka esiintyy useimmissa kielissä.
Bretoni ja Soinnillinen alveolaarinen sibilantti · Korni ja Soinnillinen alveolaarinen sibilantti ·
Soinnillinen bilabiaalinen klusiili
Soinnillinen bilabiaalinen klusiili on useimmissa kielissä esiintyvä labiaalinen äänne, jota niin suomessa kuin monissa muissakin kielissä vastaa kirjain B. Kansainvälinen foneettinen aakkosto käyttää äänteestä merkkiä.
Bretoni ja Soinnillinen bilabiaalinen klusiili · Korni ja Soinnillinen bilabiaalinen klusiili ·
Soinnillinen postalveolaarinen frikatiivi
Soinnillinen postalveolaarinen frikatiivi (myös soinnillinen palatoalveolaarinen frikatiivi tai soinnillinen postalveolaarinen sibilantti) on konsonanttiäänne, joka tunnetaan kansanomaisesti nimellä ”suhu-z”.
Bretoni ja Soinnillinen postalveolaarinen frikatiivi · Korni ja Soinnillinen postalveolaarinen frikatiivi ·
Soinnillinen velaariklusiili
Soinnillinen velaariklusiili on monessa kielessä esiintyvä konsonanttiäänne.
Bretoni ja Soinnillinen velaariklusiili · Korni ja Soinnillinen velaariklusiili ·
Soinniton alveolaarinen klusiili
Soinniton alveolaarinen klusiili on monessa kielessä yleinen konsonanttiäänne, joka kirjoitetaan latinalaisin kirjaimin tyypillisesti T-kirjaimella, kuten suomen kielessä.
Bretoni ja Soinniton alveolaarinen klusiili · Korni ja Soinniton alveolaarinen klusiili ·
Soinniton alveolaarinen sibilantti
Soinniton alveolaarinen sibilantti on niin sanottu tavallinen s-äänne, joka esiintyy useimmissa kielissä.
Bretoni ja Soinniton alveolaarinen sibilantti · Korni ja Soinniton alveolaarinen sibilantti ·
Soinniton bilabiaalinen klusiili
Soinniton bilabiaalinen klusiili on monessa kielessä esiintyvä konsonanttiäänne, joka merkitään P-kirjaimella niin suomen kielessä kuin monissa muissakin kielissä.
Bretoni ja Soinniton bilabiaalinen klusiili · Korni ja Soinniton bilabiaalinen klusiili ·
Soinniton postalveolaarinen frikatiivi
Soinniton postalveolaarinen frikatiivi (myös soinniton palato-alveolaarinen frikatiivi tai soinniton postalveolaarinen sibilantti) on monessa kielessä esiintyvä konsonanttiäänne, joka tunnetaan kansanomaisesti nimellä "suhu-s".
Bretoni ja Soinniton postalveolaarinen frikatiivi · Korni ja Soinniton postalveolaarinen frikatiivi ·
Soinniton velaariklusiili
Soinniton velaariklusiili on monessa kielessä esiintyvä konsonanttiäänne.
Bretoni ja Soinniton velaariklusiili · Korni ja Soinniton velaariklusiili ·
Soinniton velaarinen frikatiivi
Soinniton velaarinen frikatiivi eli soinniton velaarifrikatiivi on konsonanttiäänne.
Bretoni ja Soinniton velaarinen frikatiivi · Korni ja Soinniton velaarinen frikatiivi ·
Tremulantti
Tremulantti eli täryäänne on konsonanttiäänne (kontoidi), joka tuotetaan päästämällä ilmaa suusta sellaisella voimakkuudella, että jokin osa ääntöväylästä alkaa tehdä nopeaa edestakaisliikettä Bernoullin efektin seurauksena.
Bretoni ja Tremulantti · Korni ja Tremulantti ·
Velaari
Velaarit ovat kielitieteessä äänteitä, jotka artikuloidaan kielen takaosan sekä kitalaen pehmeän osan eli kitapurjeen välissä.
Bretoni ja Velaari · Korni ja Velaari ·
Vokaali
ɑ – jota vastaa suomen A/a-kirjain. Vokaali eli ääntiö on foneettisen määritelmän mukaan äänne, jota muodostettaessa ääntöväylä on avoin, niin että keuhkoista tuleva ilmavirta pääsee kulkemaan jatkuvasti ja esteettä suun kautta ulos, eikä ilmanpainetta keräänny ääniraon yläpuolelle.
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Bretoni ja Korni
- Mitä heillä on yhteistä Bretoni ja Korni
- Yhtäläisyyksiä Bretoni ja Korni
Vertailu Bretoni ja Korni
Bretoni on 56 suhteet, kun taas Korni on 64. niillä on yhteistä 38, Jaccard'in indeksi on 31.67% = 38 / (56 + 64).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Bretoni ja Korni. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
