Baletti ja Ooppera

Pikakuvakkeet: Eroja, Yhtäläisyyksiä, Jaccard samankaltaisuus Kerroin, Viitteet.

Ero Baletti ja Ooppera

Baletti vs. Ooppera

''Lumihiutaleiden tanssi'' Pjotr Tšaikovskin balettiteoksesta Pähkinänsärkijä. Baletti (italian sanasta balletto ’pieni tanssi’) on musiikin säestyksellä näyttämöllä esitetty tanssimuoto ja -tyyli, jossa käytetään tunnusomaisia kurinalaisia sääntöjä noudattavaa liikekieltä. Georges Bizet’n ''Carmenin'' esitys Salzburger Festspielessä 2012 Ooppera (monikko sanasta opus ’työ, teos’) on näyttämötaidemuoto, jossa yhdistyvät musiikki ja näytelmä.

Jean-Baptiste Lully

Jean-Baptiste Lully (alun perin Giovanni Battista Lulli, 28. marraskuuta 1632 Firenze – 22. maaliskuuta 1687 Pariisi) oli italialaissyntyinen ranskalainen säveltäjä.

Baletti ja Jean-Baptiste Lully · Jean-Baptiste Lully ja Ooppera · Katso lisää »

Libretto

Libretto (’pieni kirja, kirjanen’) on laajamittaisen laulumusiikkiteoksen, kuten oopperan, operetin, oratorion tai passion teksti.

Baletti ja Libretto · Libretto ja Ooppera · Katso lisää »

Musiikki

Jan Mijtens: ''Luuttua soittava nainen'', 1648. Musiikki eli säveltaide on ihmisen kulttuurille ominainen ääneen perustuva taiteen ja viestinnän muoto.

Baletti ja Musiikki · Musiikki ja Ooppera · Katso lisää »

Oopperan historia

Moskovan Bolšoi-teatterin päänäyttämö esitysiltana. Oopperan historia kuvaa oopperan kehitystä ja muotoja länsimaisen musiikin historian alalajina.

Baletti ja Oopperan historia · Ooppera ja Oopperan historia · Katso lisää »

Renessanssi

Firenze, renessanssin syntypaikka. Renessanssi (’uudelleensyntyminen’ Kirjasampo. Viitattu 5.3.2023 Firenzestä 1400-luvulla alkunsa saanut renessanssi oli taiteessa yksi historian suurimpia kukoistuskausia. Täysrenessanssissa 1500-luvulle tultaessa taiteen keskus siirtyi Firenzestä Roomaan ja osin Venetsiaan. Renessanssi levisi vähitellen myös Alppien pohjoispuolelle, jolloin Italia alkoi jo siirtyä manierismiin. Innoituksena oli antiikin taide, jonka uskottiin syntyvän uudelleen välikautena nähdyn keskiajan jälkeen. Maalauksessa ja kuvanveistossa renessanssi ilmeni ihmisfiguurien aiempaa todenmukaisempana kuvaamisena. Tilan kuvaukseen kehitettiin keskeisperspektiivi, ja tieteet, kuten anatomia ja matematiikka, olivat taiteen välineitä. Tunnettuja renessanssitaiteilijoita ovat Albrecht Dürer, Sandro Botticelli, Giorgione, Rafael, Leonardo da Vinci, Michelangelo ja kuvanveistäjä Donatello. Kuvanveistossa ja arkkitehtuurissa antiikin vaikutteita sovellettiin suorimmin. Arkkitehtuurissa renessanssia edusti selvimmin kupolikattoinen keskeiskirkko. Kirjallisuudessa taas kuvattiin aikakauden elämää novelleissa, kuten Giovanni Boccaccio. Muita tunnettuja renessanssin kirjailijoita ovat Dante, William Shakespeare ja Miguel de Cervantes. Teatterissa pyrittiin herättämään antiikin teatteri, jolloin sivutuotteena luotiin ooppera. Musiikissa taas keskiaikaiset muodot muodot, kuten laulumusiikki, kuten messut, motetit ja madrigaalit nousivat suosioon. Renessanssille oli ominaista taiteilijan uusi asema. Italiassa taiteilijoista laadittiin elämäkertoja ja ajan taiteesta on muutenkin saatavilla enemmän kirjallisia lähteitä kuin keskiajan taiteesta. Parhaimmillaan aiemmasta käsityöläisestä tuli riippumaton, oppinut ja luova intellektuelli. Ihanteena oli uomo universale, elämänmyönteinen ja maailmallinen useita tieteitä ja taiteita hallitseva monilahjakkuus. Keskiajan anonyymiyden korvasi individualismi, jota korostettiin elämäkertakirjallisuudessa. Käytännössä yleisneroja tuli kuitenkin esiin vain harvoja.

Baletti ja Renessanssi · Ooppera ja Renessanssi · Katso lisää »

Suomen Kansallisooppera ja -baletti

Suomen kansallisooppera ja -baletti Helsingissä on Suomen ainoa ammattimainen oopperatalo.

Baletti ja Suomen Kansallisooppera ja -baletti · Ooppera ja Suomen Kansallisooppera ja -baletti · Katso lisää »