Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Livvinkarjala ja Suojärvi
Livvinkarjala ja Suojärvi on 9 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Hyrsylä, Impilahti, Karjalan kieli, Luovutetut alueet, Petroskoi, Raja-Karjala, Salmi (kunta), Talvisota, Varsinaiskarjala.
Hyrsylä
Hyrsylä on kylä Karjalan tasavallan Suojärven piirin Veskelyksen kunnassa, ennen sotia Suomelle kuuluneessa Raja-Karjalassa.
Hyrsylä ja Livvinkarjala · Hyrsylä ja Suojärvi ·
Impilahti
Impilahden perinnevaakuna. Impilahti on entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Raja-Karjalassa, Laatokan rannalla, Neuvostoliitolle vuonna 1944 luovutetulla alueella.
Impilahti ja Livvinkarjala · Impilahti ja Suojärvi ·
Karjalan kieli
Puhuttua tverinkarjalaa Karjala on uralilainen kieli, joka kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisten kielten pohjoisryhmään. Se on suomen läheisin sukukieli inkeroisen ohella. Karjalan kaikkien murteiden puhujia arvioidaan olevan yhteensä noin 60 000 – 95 000, joten se on puhujamäärältään itämerensuomalaisista kielistä suomen ja viron jälkeen kolmanneksi suurin. Karjalaa puhutaan Venäjällä Karjalan tasavallassa eli Itä-Karjalassa sekä Tverin karjalaisalueilla, jossa sitä puhuvat karjalaiset. Suomessa sitä puhuvat suomen karjalankieliset, joista osa identifioituu edellä mainittuun karjalaisten kansaan, kun taas osa kokee kuuluvansa suomalaisiin lukeutuvaan karjalaisten heimoon. Se on samaa jatkumoa karjalaisten kansan kanssa. Karjalan kieli on sekä Venäjällä että Suomessa vakavasti uhanalainen. Karjalan kielen sisäiset murre-erot ovat suuret, eikä yhteisen kirjakielen luominen kaikille karjalaisille ole vielä onnistunut. Tavallisesti karjalan kielessä erotetaan kaksi päämuotoa: varsinaiskarjala ja livvinkarjala eli aunuksenkarjala. Aiemmin karjalan muotona pidetty lyydi luetaan nykyään yleensä omaksi kielekseen. Varsinaiskarjalassa erottuvat edelleen pohjoiset vienalaismurteet ja eteläisempi karjala, johon kuuluu myös Tverin karjalaissaarekkeiden kieli.
Karjalan kieli ja Livvinkarjala · Karjalan kieli ja Suojärvi ·
Luovutetut alueet
Luovutetut alueet (myös pakkoluovutetut alueet tai menetetyt alueet) tarkoittavat alueita, jotka Suomi joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle talvisodan päättäneessä rauhanteossa vuonna 1940 ja liittyen jatkosodan päättäneeseen rauhantekoon vuonna 1944.
Livvinkarjala ja Luovutetut alueet · Luovutetut alueet ja Suojärvi ·
Petroskoi
Petroskoi (myös Zavod, vuosina 1941–1944 suomalaismiehityksen aikana Äänislinna) on Karjalan tasavallan pääkaupunki Luoteis-Venäjällä, Äänisjärven länsirannalla.
Livvinkarjala ja Petroskoi · Petroskoi ja Suojärvi ·
Raja-Karjala
Raja-Karjala korostettu punaisella Korpiselän kirkonkylä Raja-Karjalassa Raja-Karjala oli historiallinen alue, joka käsitti Laatokan Karjalan pohjoisimman osan Laatokan pohjoispuolelta luovutetussa Karjalassa.
Livvinkarjala ja Raja-Karjala · Raja-Karjala ja Suojärvi ·
Salmi (kunta)
Salmi on entinen Suomen kunta luovutetussa Karjalassa.
Livvinkarjala ja Salmi (kunta) · Salmi (kunta) ja Suojärvi ·
Talvisota
Neuvostoliiton sotilastukikohtia Talvisota oli 30. marraskuuta 1939 – 13. maaliskuuta 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä käyty sota.
Livvinkarjala ja Talvisota · Suojärvi ja Talvisota ·
Varsinaiskarjala
Varsinaiskarjala on uralilaisen kielikunnan itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli tai murre. Se muodostaa yhdessä livvin- eli aunuksenkarjalan ja lyydin kanssa karjalan kielen murrejatkumon, jossa alueelliset erot ovat hyvin suuret. Varsinaiskarjala polveutuu muinaiskarjalasta.
Livvinkarjala ja Varsinaiskarjala · Suojärvi ja Varsinaiskarjala ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Livvinkarjala ja Suojärvi
- Mitä heillä on yhteistä Livvinkarjala ja Suojärvi
- Yhtäläisyyksiä Livvinkarjala ja Suojärvi
Vertailu Livvinkarjala ja Suojärvi
Livvinkarjala on 55 suhteet, kun taas Suojärvi on 66. niillä on yhteistä 9, Jaccard'in indeksi on 7.44% = 9 / (55 + 66).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Livvinkarjala ja Suojärvi. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
