Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
48 suhteet: Aaltofunktio, Alkeisvaraus, Alkuaine, Atomi, Atomiorbitaali, Baryoni, Bosen–Einsteinin kondensaatti, Elektroni, Ernest Rutherford, Femto, Fermioni, Helium, Hiukkasfysiikka, Isospin, Isotooppi, Jalokaasut, Järjestysluku (kemia), Kemiallinen reaktio, Kuutiojuuri, Kvarkki, Lyijy, Maagiset luvut, Massa, Massaluku, Molekyyli, Neutroni, Nukleoni, Nuklidi, Oktettisääntö, Pintajännitys, Potentiaalikuoppa, Prometium, Protoni, Radioaktiivisuus, Sähkömagnetismi, Sähkövaraus, Schrödingerin yhtälö, Sidosenergia, Spin, Supraneste, Teknetium, Tina, Uraani, Vahva vuorovaikutus, Van der Waalsin voima, Vety, Ydinfysiikka, Ydinreaktio.
Aaltofunktio
Aaltofunktio \psi(x,y,z,t) on kvanttimekaniikan tapa kuvata hiukkasta.
Uusi!!: Atomiydin ja Aaltofunktio · Katso lisää »
Alkeisvaraus
Alkeisvaraus (e tai q) on luonnonvakio, joka vastaa yksittäisen protonin varausta.
Uusi!!: Atomiydin ja Alkeisvaraus · Katso lisää »
Alkuaine
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä. Alkuaine määritellään aineeksi, jonka atomien ytimissä on tietty määrä protoneja.
Uusi!!: Atomiydin ja Alkuaine · Katso lisää »
Atomi
Atomi (jakamaton) on alkuaineen kemiallisesti pienin osa.
Uusi!!: Atomiydin ja Atomi · Katso lisää »
Atomiorbitaali
Elektronien atomi- ja molekyyliorbitaaleja Atomiorbitaali on kvanttimekaanisessa atomimallissa ratkaisu elektronin aaltoyhtälölle.
Uusi!!: Atomiydin ja Atomiorbitaali · Katso lisää »
Baryoni
Baryoni on kolmesta kvarkista koostuva hiukkanen.
Uusi!!: Atomiydin ja Baryoni · Katso lisää »
Bosen–Einsteinin kondensaatti
Rubidiumatomikaasun Bosen-Einsteinin kondensaatin nopeusjakauma Bosen–Einsteinin kondensaatti on kvantti-ilmiö, jossa suuri määrä hiukkasia menettää yksilöllisen luonteensa ja kondensaatti alkaa noudattaa kvanttimekaniikan lakeja kuin kyseessä olisi yksi hiukkanen.
Uusi!!: Atomiydin ja Bosen–Einsteinin kondensaatti · Katso lisää »
Elektroni
Elektroni on alkeishiukkanen, jolla on yhden alkeisvarauksen eli 1,602176634 · 10−19 coulombin suuruinen negatiivinen sähkövaraus.
Uusi!!: Atomiydin ja Elektroni · Katso lisää »
Ernest Rutherford
Ernest Rutherford, Nelsonin ensimmäinen paroni Rutherford, OM, PC, FRS, PRS (30. elokuuta 1871 Spring Grove, Uusi-Seelanti – 19. lokakuuta 1937 Cambridge, Englanti, Yhdistynyt kuningaskunta) oli Uudessa-Seelannissa syntynyt brittiläinen fyysikko.
Uusi!!: Atomiydin ja Ernest Rutherford · Katso lisää »
Femto
Femto (tunnus f) on SI-järjestelmän kerrannaisyksikön etuliite, joka tarkoittaa tuhannesbiljoonasosaa (10-15).
Uusi!!: Atomiydin ja Femto · Katso lisää »
Fermioni
Fermionit ovat hiukkasia, joiden spin on puoliluku.
Uusi!!: Atomiydin ja Fermioni · Katso lisää »
Helium
Helium on alkuaine, joka on väritön ja hajuton jalokaasu.
Uusi!!: Atomiydin ja Helium · Katso lisää »
Hiukkasfysiikka
Hiukkasfysiikka on fysiikan osa-alue, joka tutkii aineen ja säteilyn hienorakennetta ja niiden välisiä vuorovaikutuksia.
Uusi!!: Atomiydin ja Hiukkasfysiikka · Katso lisää »
Isospin
Ydinfysiikassa ja hiukkasfysiikassa Isospin (I, T) on vahvaan vuorovaikutukseen liittyvä kvanttiluku.
Uusi!!: Atomiydin ja Isospin · Katso lisää »
Isotooppi
Luonnossa esiintyy vetyatomin kolmea eri isotooppia: '''protium''': 1 protoni, 0 neutronia '''deuterium''': 1 protoni, 1 neutroni '''tritium''': 1 protoni, 2 neutronia Alkuaineen isotoopit ovat atomeja, joissa on sama määrä protoneja, mutta eri määrä neutroneja.
Uusi!!: Atomiydin ja Isotooppi · Katso lisää »
Jalokaasut
Geisslerin putkessa oranssia valoa. Jalokaasut ovat alkuaineita, joilla on uloimmalla elektronikuorellaan täysi oktetti, pois lukien helium, jonka ainoalle elektronikuorelle sopii vain kaksi elektronia.
Uusi!!: Atomiydin ja Jalokaasut · Katso lisää »
Järjestysluku (kemia)
Nuklideille käytetään oheisen kaavion mukaisia merkintöjä, joissa Z on atomin järjestysluku, A sen massaluku ja X alkuaineen kemiallinen merkki. Esimerkiksi hiili-12 on tämän mukaan 126C. Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä. Jokaisessa ruudussa alkuaineen järjestysluku ja kemiallinen merkki. Alkuaineen järjestysluku (Z) on sama kuin protonien lukumäärä kyseisen alkuaineen atomin ytimessä.
Uusi!!: Atomiydin ja Järjestysluku (kemia) · Katso lisää »
Kemiallinen reaktio
Kemiallinen reaktio on prosessi, jossa aineet muuttuvat toisiksi aineiksi: atomien ja molekyylien elektronijakaumat muuttuvat, ja yleensä sidoksia syntyy tai katkeaa.
Uusi!!: Atomiydin ja Kemiallinen reaktio · Katso lisää »
Kuutiojuuri
y.
Uusi!!: Atomiydin ja Kuutiojuuri · Katso lisää »
Kvarkki
Viitattu.
Uusi!!: Atomiydin ja Kvarkki · Katso lisää »
Lyijy
Lyijy on hiiliryhmään kuuluva metallimainen painava alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Pb ja CAS-numero 7439-92-1.
Uusi!!: Atomiydin ja Lyijy · Katso lisää »
Maagiset luvut
Ydinfysiikassa maagiset luvut ovat luvut, jotka vastaavat protonien tai neutronien lukumäärää sellaisessa atomiytimessä, jossa ytimen kuorimallin kuoret ovat täysiä.
Uusi!!: Atomiydin ja Maagiset luvut · Katso lisää »
Massa
Kilogramman prototyypin yhdysvaltalainen kopio (tunnus K4) Massa (tunnus m) on fysiikan perussuure, joka kuvaa toisaalta kappaleen hitautta voiman vaikuttaessa siihen, toisaalta kappaleen kykyä tuntea ja aiheuttaa gravitaatiovoimia.
Uusi!!: Atomiydin ja Massa · Katso lisää »
Massaluku
Massaluku (tunnus A) on atomin ytimessä olevien nukleonien lukumäärä eli protonien ja neutronien lukumäärien summa.
Uusi!!: Atomiydin ja Massaluku · Katso lisää »
Molekyyli
Vesimolekyylin 3D-malli. Molekyyli on kahden tai useamman atomin muodostama rakenne, jossa atomien välillä on kovalenttinen sidos.
Uusi!!: Atomiydin ja Molekyyli · Katso lisää »
Neutroni
Neutronit ovat sähkövarauksettomia hiukkasia, jotka yhdessä protonien kanssa muodostavat atomiytimet (lukuun ottamatta vedyn yksinkertaisinta isotooppia, protiumia, joka koostuu vain yhdestä protonista).
Uusi!!: Atomiydin ja Neutroni · Katso lisää »
Nukleoni
Nukleoni on yhteisnimitys atomiytimen rakenneosille, protoneille ja neutroneille.
Uusi!!: Atomiydin ja Nukleoni · Katso lisää »
Nuklidi
Nuklidi on atomiydinlaji, jossa on tietty määrä protoneja ja neutroneja.
Uusi!!: Atomiydin ja Nuklidi · Katso lisää »
Oktettisääntö
Oktettisääntö tarkoittaa pääryhmien alkuaineiden taipumusta ympäröityä kahdeksalla valenssielektronilla jalokaasujen (poikkeus He) tyypilliseen valenssielektronitilaan ns2np6.
Uusi!!: Atomiydin ja Oktettisääntö · Katso lisää »
Pintajännitys
Hyönteinen voi kävellä veden päällä pintajännityksen ansiosta. Pintajännitys on fysiikassa nesteen pinnan ilmiö, jonka vuoksi pinta käyttäytyy kuin joustava kalvo.
Uusi!!: Atomiydin ja Pintajännitys · Katso lisää »
Potentiaalikuoppa
Potentiaalienergiaa V(x) kuvastava potentiaalikuoppa Potentiaalikuoppa on kuoppamainen alue, joka ympäröi potentiaalienergian paikallista minimiä.
Uusi!!: Atomiydin ja Potentiaalikuoppa · Katso lisää »
Prometium
Prometium on lantanoideihin kuuluva alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Pm ja sen järjestysluku on 61 sekä CAS-numero 7440-12-2.
Uusi!!: Atomiydin ja Prometium · Katso lisää »
Protoni
Protoni (tunnus p tai p+) on subatominen hiukkanen, jonka sähkövaraus on +1 ''e'' eli positiivinen alkeisvaraus ja massa noin yhden atomimassayksikön verran.
Uusi!!: Atomiydin ja Protoni · Katso lisää »
Radioaktiivisuus
Radioaktiivinen hajoaminen on tapahtuma, jossa rakenteeltaan epävakaa atomiydin ilman ulkoista vaikutusta hajoaa ja menettää energiaa muuttuen kevyemmiksi atomiytimiksi.
Uusi!!: Atomiydin ja Radioaktiivisuus · Katso lisää »
Sähkömagnetismi
Sähkömagnetismi on fysiikan ala, joka tutkii sähkömagneettiseen vuorovaikutukseen liittyviä ilmiöitä.
Uusi!!: Atomiydin ja Sähkömagnetismi · Katso lisää »
Sähkövaraus
Sähkökenttä positiivisen ja negatiivisen pistevarauksen muodostaman systeemin ympärillä. Sähkövaraus eli sähkömäärä (tunnus Q) on aineen tai hiukkasen ominaisuus, joka ilmentää, miten voimakkaasti kappale vuorovaikuttaa sähkökentän kanssa, täten vaikuttaen muihin sähkövarauksen omaaviin kappaleisiin.
Uusi!!: Atomiydin ja Sähkövaraus · Katso lisää »
Schrödingerin yhtälö
Schrödingerin yhtälö on kvanttimekaniikassa käytetty aaltoyhtälö, joka osoittaa, millainen aaltofunktio hiukkaseen liittyy, kun sillä on tietyn suuruinen energia ja se on tietynlaisessa potentiaalissa.
Uusi!!: Atomiydin ja Schrödingerin yhtälö · Katso lisää »
Sidosenergia
Sidosenergia on energiamäärä, joka tarvitaan kokonaisuuden purkamiseksi yksittäisiin osiin.
Uusi!!: Atomiydin ja Sidosenergia · Katso lisää »
Spin
Elektroni on esimerkki spin-½-hiukkasesta. Sillä on kaksi mahdollista spinin arvoa z-akselin suuntaan, +½ ħ ja -½ ħ, jossa ħ on redusoitu Planckin vakio. Spin on alkeishiukkasten ominaisuus, jonka lähin klassinen analogia on sisäinen pyörimismäärä.
Uusi!!: Atomiydin ja Spin · Katso lisää »
Supraneste
Supraneste karkaa astian reunojen yli nuolien osoittamalla tavalla. Huomaa myös astian ulkoreunoilla oleva supraneste. Supraneste eli suprajuokseva neste on nestemäinen aine, jossa ei hyvin alhaisissa lämpötiloissa havaita lainkaan viskositeettia.
Uusi!!: Atomiydin ja Supraneste · Katso lisää »
Teknetium
Teknetium on hopeanharmaa metalli, joka näyttää platinalta.
Uusi!!: Atomiydin ja Teknetium · Katso lisää »
Tina
Tina on hiiliryhmään kuuluva metallinen alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Sn.
Uusi!!: Atomiydin ja Tina · Katso lisää »
Uraani
Uraani on alkuaine ja myrkyllinen raskasmetalli, jonka kaikki luonnossa esiintyvät ja keinotekoiset isotoopit ovat radioaktiivisia, useimmiten alfa-säteilijöitä.
Uusi!!: Atomiydin ja Uraani · Katso lisää »
Vahva vuorovaikutus
Protoni koostuu kahdesta ylös- ja yhdestä alas-kvarkista. Se pysyy koossa vahvan vuorovaikutuksen ansiosta. Aaltoviivat kuvaavat gluoneja. Protonissa kvarkkien värivaraukset ovat punainen, sininen ja vihreä. Vahva vuorovaikutus (värivoima, vahva voima, vahva ydinvoima, joskus myös ydinvoima) on vahvin kolmesta hiukkasfysiikan standardimallin perusvuorovaikutuksesta.
Uusi!!: Atomiydin ja Vahva vuorovaikutus · Katso lisää »
Van der Waalsin voima
Van der Waalsin voimat ovat intermolekulaarisia eli molekyylien välisiä heikkoja voimia, jotka johtuvat dipolivuorovaikutuksista.
Uusi!!: Atomiydin ja Van der Waalsin voima · Katso lisää »
Vety
Vety on jaksollisen järjestelmän ensimmäinen alkuaine.
Uusi!!: Atomiydin ja Vety · Katso lisää »
Ydinfysiikka
Ydinfysiikka tutkii atomin ydintä ja sen reaktioita.Positroniemissiotomografia.Loviisan ydinvoimalaitos. Ydinfysiikka tutkii atomien ytimiä, niiden rakennetta, reaktioita ja rakenteisiin vaikuttavia voimia.
Uusi!!: Atomiydin ja Ydinfysiikka · Katso lisää »
Ydinreaktio
Ydinreaktio on prosessi, jossa atomiydin muuntuu toiseksi törmätessään yhteen toisen ytimen tai alkeishiukkasen kanssa (vrt. kemiallinen reaktio).
Uusi!!: Atomiydin ja Ydinreaktio · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Atomiytimen kuorimalli, Neutroniluku.
