Sisällysluettelo
31 suhteet: Aitotumaiset, Alvari, Öölanti, Carl von Linné, Gotlanti, Kaksisirkkaiset, Kalkkimaannos, Kasvit, Koppisiemeniset, Kukka, Kukkaperä, Lehdykkä, Lehtilapa, Leinikkikasvit, Monivuotinen kasvi, Ota (kasvitiede), Pähkylä, Perenna, Putkilokasvit, Ranska, Ranunculales, Rönsy, Ruotsi, Saksa, Siemen, Siemenkasvit, Siperia, Teriö, Varsi, Viro, Vuokot.
Aitotumaiset
Solun rakenne. Aitotumaiset (Eucarya) eli tumalliset, eukaryootit tai aitotumalliset ovat yksi eliöiden kolmesta domeenista.
Katsoa Arovuokko ja Aitotumaiset
Alvari
Öölannin saarella Österplana hed, Kinnekullessa, Länsi-Götanmaalla. Alvarikasvillisuutta ja paljasta kalkkikivikalliota, jonka kasvillisuus rajoittuu usein kallion halkeamiin, esimerkiksi sikoangervo, keltamatara, valkomaksaruoho ja ruusut. Alvari on luontotyyppi, jossa vain ohut kasvillisuuskerros peittää kalkkikiveä.
Katsoa Arovuokko ja Alvari
Öölanti
Öölanninpäivännouto on Öölannin maakuntakukka. Satakieli on Öölannin maakuntaeläin. Borgholmin linna. Öölannin alvarimaisemaa. Öölanti on saari Ruotsissa Smålandin rannikolla ja yksi Ruotsin maakunnista.
Katsoa Arovuokko ja Öölanti
Carl von Linné
Carl Linnaeus, myöhemmin Carl von Linné,, (23. toukokuuta 1707 – 10. tammikuuta 1778) oli ruotsalainen luonnontutkija, joka kehitti nykyaikaisen taksonomian perusteet.
Katsoa Arovuokko ja Carl von Linné
Gotlanti
Gotlanti on Ruotsin ja varsinaisen Itämeren suurin saari.
Katsoa Arovuokko ja Gotlanti
Kaksisirkkaiset
Kaksisirkkaiset (vanh. Magnoliopsida tai Dicotyledonae) ovat koppisiemenisiä kasveja, joilla on tasan kaksi sirkkalehteä eli alkeislehteä.
Katsoa Arovuokko ja Kaksisirkkaiset
Kalkkimaannos
Englannissa. Kalkkimaannos on maannos, jossa on keskimääräistä enemmän kalkkia.
Katsoa Arovuokko ja Kalkkimaannos
Kasvit
Kasvit ovat monisoluisia, pääasiassa yhteyttämällä ravintonsa saavia eliöitä.
Katsoa Arovuokko ja Kasvit
Koppisiemeniset
Koppisiemeniset (Angiospermae) ovat siemenkasveja (Spermatophyta) ja putkilokasveja (Tracheophyta), joiden siemeniä suojaa emilehden umpinainen tyviosa eli "koppi".
Katsoa Arovuokko ja Koppisiemeniset
Kukka
Liljan kukkia. Kukka on koppisiemenisillä kasveilla lisääntymiseen erilaistunut kasvinosa, jossa kehittyy kasvin hedelmä.
Katsoa Arovuokko ja Kukka
Kukkaperä
Kukkaperä, kaaviokuva, musta osa kukan ja tukilehden hangan välillä. Syylälinnunherne (''Lathyrus linifolius'') kukkaperineen. Nätkelmävirna (''Vicia lathyroides''), kukkaperineen. Kukkaperä on kukkaa kannattava varren osa, kukan ja sen tukilehden hangan välillä.
Katsoa Arovuokko ja Kukkaperä
Lehdykkä
Lehdykkä on kasvin lehden osa.
Katsoa Arovuokko ja Lehdykkä
Lehtilapa
Vuorivaahteran (''Acer pseudoplatanus'') lehti, jossa lehtiruoti ja liuskoittunut, yksinkertainen lehtilapa Lehtosaarnen (''Fraxinus excelsior'') lehti, jossa lehtiruoti ja lehdyköiksi jakautunut, kerrannainen lehtilapa Lehtilapa eli lapa on kasvin lehden yhteyttävä rakenneosa.
Katsoa Arovuokko ja Lehtilapa
Leinikkikasvit
Leinikkikasvit (Ranunculaceae) on Ranunculales-lahkoon kuuluva heimo, johon kuuluu noin 50 sukua ja 1 750 lajia.
Katsoa Arovuokko ja Leinikkikasvit
Monivuotinen kasvi
Monivuotinen kasvi Monivuotinen kasvi on mikä tahansa kasvi, joka elää ja kasvaa yli kaksi vuotta.
Katsoa Arovuokko ja Monivuotinen kasvi
Ota (kasvitiede)
Kierumataran (''Galium aparine'') otakärkinen lehti. Ota on kasvin lehdessä tai hedelmässä oleva pienikokoinen piikki tai piikkimäinen rakenne.
Katsoa Arovuokko ja Ota (kasvitiede)
Pähkylä
Pähkylän poikkileikkaus. Poikkileikkaus pähkylästä, jossa on lenninhaivenia, siemen tummanruskea Pähkylä on kuivien hedelmien tyyppi, joka kehittyy sikiäimestä, jossa on yksi ainoa siemenaihe.
Katsoa Arovuokko ja Pähkylä
Perenna
Perennaryhmä Utahissa, Yhdysvalloissa Perenna on ruohovartinen, monivuotinen koristekasvi, joita kasvatetaan puutarhoissa ja julkisilla paikoilla.
Katsoa Arovuokko ja Perenna
Putkilokasvit
Putkilokasvit (Tracheophyta) ovat kasveja, joiden solukot muodostavat erilaistuneita johtosolukoita eli putkiloita veden ja ravinteiden kuljettamiseen.
Katsoa Arovuokko ja Putkilokasvit
Ranska
Ranskan tasavalta eli Ranska on valtio, joka koostuu Länsi-Euroopassa sijaitsevasta ydinalueesta sekä useista merentakaisista alueista.
Katsoa Arovuokko ja Ranska
Ranunculales
Ranunculales on kaksisirkkaisten kasvien lahko.
Katsoa Arovuokko ja Ranunculales
Rönsy
Puutarhamansikan punaisia pintarönsyjä hiekalla Laidunviuhkaheinän esiin kaivettu rönsy ja rametti Rönsy on kasvin ohut, pitkänivelvälinen ja tavallisesti vaakasuora verso, joka edistää kasvin lisääntymistä ja leviämistä.
Katsoa Arovuokko ja Rönsy
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Katsoa Arovuokko ja Ruotsi
Saksa
Saksan liittotasavalta eli Saksa on liittovaltio Keski-Euroopassa.
Katsoa Arovuokko ja Saksa
Siemen
ravintovarasto ja osa ohuesta kuoresta. Siemen on suvullisesti lisääntyvän siemenkasvin lisääntymiselin.
Katsoa Arovuokko ja Siemen
Siemenkasvit
Siemenkasvit eli spermatofyytit (Spermatophyta), toisinaan myös fanerogaamit (Phanerogamae) ovat putkilokasveja (Tracheophyta), jotka nimensä mukaisesti lisääntyvät siemenistä.
Katsoa Arovuokko ja Siemenkasvit
Siperia
       Siperian federaatiopiiri        Maantieteellinen Siperia        Historiallinen Siperia (Siperia laajassa mielessä) Siperia on pääosin Venäjällä sijaitseva suuri maantieteellinen alue, joka käsittää lähes koko Aasian pohjoisosan.
Katsoa Arovuokko ja Siperia
Teriö
Teriö on kukan osa, tarkemmin kehälehtien osa, joka muodostuu terälehdistä.
Katsoa Arovuokko ja Teriö
Varsi
Kookospalmulla saattaa olla jopa 20 metrin pituinen varsi. Varsi on tavallisesti kasvin maanpäällinen osa eli ilmaverso, joka kannattelee lehtiä ja kukkia, eli toimii kasvin tukirankana.
Katsoa Arovuokko ja Varsi
Viro
Viron tasavalta eli Viro on valtio, joka sijaitsee Pohjois-Euroopassa Itämeren itärannalla Suomenlahden eteläpuolella Baltiassa.
Katsoa Arovuokko ja Viro
Vuokot
Vuokot eli metsävuokot (Anemone) on leinikkikasvisuku, johon kuuluu noin 120 lähinnä ruohovartista matalahkoa lajia.
Katsoa Arovuokko ja Vuokot
Tunnetaan myös nimellä Anemone sylvestris.