Arkkitraavi ja Pylväsjärjestelmät

Pikakuvakkeet: Eroja, Yhtäläisyyksiä, Jaccard samankaltaisuus Kerroin, Viitteet.

Ero Arkkitraavi ja Pylväsjärjestelmät

Arkkitraavi vs. Pylväsjärjestelmät

Arkkitraavi (’pääpalkki’) eli epistyyli on antiikin kreikkalaisessa arkkitehtuurissa ja yleisesti klassista arkkitehtuuria edustavissa rakennuksissa kannatinpalkki, joka lepää pylväiden kapiteelien päällä ja kannattaa kattorakenteita. komposita. Pylväsjärjestelmät ovat klassisessa arkitehtuurissa pylväiden ja palkistojen käytön ja koristelun järjestelmiä tiettyjen tyylisuuntien mukaisesti.

Antiikin Kreikan arkkitehtuuri

Parthenonin temppeli Ateenassa. Antiikin Kreikan arkkitehtuuri on rakennuskulttuuri, joka kukoisti antiikin Kreikan klassisella kaudella 480–330 eaa.

Antiikin Kreikan arkkitehtuuri ja Arkkitraavi · Antiikin Kreikan arkkitehtuuri ja Pylväsjärjestelmät · Katso lisää »

Doorilainen pylväsjärjestelmä

pylväänvarsi 18. kanneluuri 19. stylobaatti Doorilainen pylväsjärjestelmä tai doorilainen tyyli on yksi kolmesta klassisesta pylväsjärjestelmästä, jotka ovat peräisin antiikin kreikkalaisesta arkkitehtuurista.

Arkkitraavi ja Doorilainen pylväsjärjestelmä · Doorilainen pylväsjärjestelmä ja Pylväsjärjestelmät · Katso lisää »

Entablementti

Entablementti (Entablementtiin kuuluivat käytännössä lähes kaikki pylväiden päällä ja katon alapuolella olleet osat lukuun ottamatta rakennuksen päätyjen päätykolmioita. Jokaisessa pylväsjärjestelmässä oli omanlaisensa entablementti, jossa sen osien mittasuhteet olivat suhteessa pylväiden mittasuhteisiin kyseisessä pylväsjärjestelmässä.

Arkkitraavi ja Entablementti · Entablementti ja Pylväsjärjestelmät · Katso lisää »

Friisi (arkkitehtuuri)

Doorilainen friisi (merkitty vihreällä) osana entablementtia. Friisi on antiikin kreikkalaisessa arkkitehtuurissa ja yleisesti klassista arkkitehtuuria edustavissa rakennuksissa entablementin eli palkiston keskimmäinen osa, joka on usein koristeltu reliefein.

Arkkitraavi ja Friisi (arkkitehtuuri) · Friisi (arkkitehtuuri) ja Pylväsjärjestelmät · Katso lisää »

Joonialainen pylväsjärjestelmä

torus Joonialainen pylväsjärjestelmä tai joonialainen tyyli on yksi kolmesta klassisesta pylväsjärjestelmästä, jotka ovat peräisin antiikin kreikkalaisesta arkkitehtuurista.

Arkkitraavi ja Joonialainen pylväsjärjestelmä · Joonialainen pylväsjärjestelmä ja Pylväsjärjestelmät · Katso lisää »

Kapiteeli (arkkitehtuuri)

komposita. Kapiteeli (Varhaisimmat kapiteelit ovat peräisin Egyptistä, ja niiden pohjana olivat kasviaiheet. Kapiteelilla oli huomattava merkitys antiikin kreikkalaisen arkkitehtuurin ja sittemmin roomalaisen arkkitehtuurin klassisissa pylväsjärjestelmissä, ja pylväsjärjestelmät erottaakin toisistaan helpoimmin erilaisten kapiteelien perusteella. Kreikassa käytettiin useimmiten doorilaisen ja joonialaisen pylväsjärjestelmän mukaisia kapiteeleja, ja Roomassa korinttilaisen pylväsjärjestelmän mukaisia kapiteeleja. Kapiteeli koostui doorilaisessa ja joonialaisessa pylväsjärjestelmässä ulospäin kaartuvasta ekinuksesta ja korinttilaisessa pylväsjärjestelmässä korimaisesta kalathoksesta, sekä näiden yläpuolella kaikissa pylväsjärjestelmissä olleesta abakus-laatasta.

Arkkitraavi ja Kapiteeli (arkkitehtuuri) · Kapiteeli (arkkitehtuuri) ja Pylväsjärjestelmät · Katso lisää »

Klassinen arkkitehtuuri

Klassinen arkkitehtuuri, katso.

Arkkitraavi ja Klassinen arkkitehtuuri · Klassinen arkkitehtuuri ja Pylväsjärjestelmät · Katso lisää »

Korinttilainen pylväsjärjestelmä

torus Korinttilainen pylväsjärjestelmä tai korinttilainen tyyli on yksi kolmesta klassisesta pylväsjärjestelmästä, jotka ovat peräisin antiikin kreikkalaisesta arkkitehtuurista.

Arkkitraavi ja Korinttilainen pylväsjärjestelmä · Korinttilainen pylväsjärjestelmä ja Pylväsjärjestelmät · Katso lisää »

Korniisi

Korniisi (merkitty kirjaimella ''c'') osana entablementtia. Korniisi (eli kattolista on antiikin kreikkalaisessa arkkitehtuurissa ja yleisesti klassista arkkitehtuuria edustavissa rakennuksissa entablementin eli palkiston ylin, ulkoneva osa. Se sijaitsee friisin yläpuolella ja muodostaa vesikaton alareunan tai päätykolmion ylä- ja alareunan. Nykyarkkitehtuurissa korniisiksi kutsutaan mitä tahansa huomattavan ulkonevaa räystästä tai kattolistaa. doorilaiseen temppeliin. Korniisin tehtävänä oli toimia räystäänä, joka heittää sadeveden kauemmaksi rakennuksesta. Korniisiin kuului kolme osaa, alimpana ollut aluslista, keskellä ollut varsinainen geison eli korona (corona) sekä sen päällä ollut sima eli räystäskouru. Usein korniisilla tarkoitetaan kuitenkin vain geisonia. Korniisissa oli samassa rakennuksessa sekä vaakasuoria että vinoja osia. Vaakasuorat osat kulkivat rakennuksen pitkien sivujen yläreunassa sekä lyhyillä sivuilla päätykolmion alapuolella. Vinot osat seurasivat päätykolmion yläreunoja. Jokaisessa pylväsjärjestelmässä oli omanlaisensa korniisi. Doorilaisessa pylväsjärjestelmässä päätyjen vinot korniisit olivat alun perin yleensä eri korkuisia ja näköisiä kuin pitkien sivujen vaakasuorat korniisit, kun taas joonialaisessa pylväsjärjestelmässä kummatkin olivat yleensä samannäköisiä. Joskus ja varsinkin korinttilaisessa pylväsjärjestelmässä korniisissa saattoi olla vaakasuoran geisonin alapuolella hammaslista.

Arkkitraavi ja Korniisi · Korniisi ja Pylväsjärjestelmät · Katso lisää »

Pylväs

korinttilainen. Pylväs eli kolonni (Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Pylväs”. Teoksessa Castrén & Pietilä-Castrén 2000, s. 473. Rakennusteknisesti todellista painoa kantava pystysuora rakenneosa on pilari. Pylväiksi sanotaan myös muistopylväitä, jotka ovat irrallisia muistomerkkejä, eivät rakenteen osia. Varsinaisissa pylväissä on tavallisesti erotettavissa kolme osaa, baasi eli jalusta, varsi sekä kapiteeli eli pylvään pää. Vanhimmat tunnetut pylväät ovat arkkitehti Imhotepin käsialaa Egyptissä noin vuodelta 2600 eaa. Muinaisen Persian pääkaupungissa Persepoliissa ovat antiikin ajan kenties komeimmat pylväät. Nykyisin pylväitä käytetään usein tukemaan kaaria tai parvekkeita.

Arkkitraavi ja Pylväs · Pylväs ja Pylväsjärjestelmät · Katso lisää »