Arkeologia ja Jean-François Champollion

Pikakuvakkeet: Eroja, Yhtäläisyyksiä, Jaccard samankaltaisuus Kerroin, Viitteet.

Ero Arkeologia ja Jean-François Champollion

Arkeologia vs. Jean-François Champollion

tutkimuskaivaukset ovat arkeologian tärkein tiedonhankkimismenetelmä ja yleisin mielikuva arkeologin työstä. Kuvassa kaivauksia Pirkkalan Tursiannotkon alueella vuonna 2016. Turussa Arkeologia (Arkeologiassa kulttuuri tarkoittaa arkeologisen aineiston tyyppien avulla määriteltävää esihistoriallisen ajan kansaa.Muurimäki, Eero (Halinen et al.) 2007, s. 326. Arkeologi Vere Gordon Childe määritteli arkeologisen kulttuurin tai kulttuuriryhmän monimutkaiseksi kokonaisuudeksi, jossa esiintyy säännönmukaisesti yhdessä piirteitä kuten saviastioita, työvälineitä, koristeita, hautausriittejä ja talon muotoja. Nämä piirteet esiintyvät yhdessä, koska ne ovat yhden kansan luomuksia ja sen kollektiivisen kokemuksen avulla sopeutuneet ympäristöönsä. Arkeologisessa tutkimuksessa selvitetään myös muinaisten ihmisten elintapoja kuten elannon hankkimista, yhteiskunnallista järjestystä ja uskonnollisia käsityksiä heidän käyttämiensä työkalujen, ruukkujen, aseiden, talojen ja muiden jäännösten pohjalta. Tutkimus pyrkii myös selvittämään kulttuurista ja yhteiskunnallista muutosta. Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi siirtyminen maanviljelyyn tai suuren kulttuurin romahdus. Tutkimuksen neljäs päätavoite on menneisyyden aineellisten jäänteiden taltioiminen ja suojeleminen tulevia sukupolvia varten.Fagan 2003, s. 62–66. Arkeologisen tutkimuksen tuloksia sovelletaan opetuksessa, näyttelyissä ja muinaisjäännössuojelussa. ''Jean-François Champollion'', Léon Cogniet'n tekemä muotokuva, 1831. Jean-François Champollion (23. joulukuuta 1790 Figeac, Lot – 4. maaliskuuta 1832 Pariisi) oli ranskalainen orientalisti ja egyptologi.

Egyptologia

Jean-François Champollion, joka tulkitsi hieroglyfit. Egyptologia on muinaisen Egyptin ja egyptiläisten esineiden tutkintaan keskittynyt arkeologian ja historiantutkimuksen alahaara.

Arkeologia ja Egyptologia · Egyptologia ja Jean-François Champollion · Katso lisää »

Hieroglyfit

Hieroglyfikirjoitusta haudassa Assuanissa. Hieroglyfit (Ensimmäiset hieroglyfit kirjoitettiin esidynastisen kauden lopulla noin 3100–3000 eaa. Ne ovat lyhyitä leimatekstejä kivessä ja saviastioissa.Davies 1987, s. 10–11. Kun kursiivinen hieraattinen kirjoitus oli kehitetty, hieroglyfien käyttö rajattiin enenevästi lähinnä uskonnollisiin tarkoituksiin ja monumentteihin, joihin niitä kaiverrettiin kohokirjoituksiksi. Osa perusmerkeistä säilyi samana vuosisatojen ajan, mutta uusia merkkejä kehitettiin tarvittaessa niiden rinnalle muodin muuttuessa ja teknologian kehittyessä. Samalla vanhoja merkkejä jäi pois käytöstä. Kaikkiaan hieroglyfejä tunnetaan yli 6 000 erilaista. Niistä suurin osa on peräisin kreikkalaisroomalaiselta kaudelta, jolloin uusia merkkejä jostain syystä keksittiin runsaasti. Aikaisemmilla kausilla hieroglyfejä oli kerrallaan käytössä korkeintaan 1000, joista vain pieni osa esiintyi useasti. Viimeinen ajoitettu hieroglyfiteksti kaiverrettiin Filain saarella vuonna 394 jaa.

Arkeologia ja Hieroglyfit · Hieroglyfit ja Jean-François Champollion · Katso lisää »

Muinainen Egypti

Muinainen Egypti tärkeimpine kaupunkeineen ja viljelykelpoisine alueineen Niilin varrella. Muinainen Egypti eli faaraoiden Egypti oli Koillis-Afrikassa, pääasiassa nykyisten Egyptin ja Sudanin alueella suunnilleen vuosina 3150–30 eaa.

Arkeologia ja Muinainen Egypti · Jean-François Champollion ja Muinainen Egypti · Katso lisää »

Ranska

Ranskan tasavalta eli Ranska on valtio, joka koostuu Länsi-Euroopassa sijaitsevasta ydinalueesta sekä useista merentakaisista alueista.

Arkeologia ja Ranska · Jean-François Champollion ja Ranska · Katso lisää »

Rosettan kivi

Rosettan kivi on kivipaasi (steela), jossa on sama teksti egyptiksi hieroglyfeilla ja demoottisella kirjoituksella sekä kreikaksi kreikkalaisella kirjoituksella kirjoitettuna.

Arkeologia ja Rosettan kivi · Jean-François Champollion ja Rosettan kivi · Katso lisää »