Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Ladata
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Aristotelismi ja Platon

Pikakuvakkeet: Eroja, Yhtäläisyyksiä, Jaccard samankaltaisuus Kerroin, Viitteet.

Ero Aristotelismi ja Platon

Aristotelismi vs. Platon

Aristotelismiksi kutsutaan Aristoteleelle ominaista filosofista ajattelua ja Aristoteleen filosofian myöhempää systematisointia. Platon (427–347 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja Akatemian perustaja, jota pidetään yhtenä antiikin ja koko historian vaikutusvaltaisimmista filosofeista.

Yhtäläisyyksiä Aristotelismi ja Platon

Aristotelismi ja Platon on 27 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Aristoteelinen logiikka, Aristoteles, David Hume, Fysiikka, Georg Wilhelm Friedrich Hegel, Gnostilaisuus, Ideaoppi, Immanuel Kant, Karl Marx, Keskiplatonismi, Kirkkoisä, Kristillinen teologia, Kristinusko, Logiikka, Metafysiikka, Parmenides (dialogi), Peripateettinen koulukunta, Platonin Akatemia, Platonismi, Plotinos, Proklos, Pythagoralaisuus, Skeptikot, Skolastiikka, Teleologia, Timaios (dialogi), Uusplatonismi.

Aristoteelinen logiikka

Aristoteelinen logiikka eli syllogistiikka on yksinkertaista yksipaikkaisten (subjekti-objekti-predikaatti) väitelauseiden logiikkaa, jonka on kehittänyt Aristoteles.

Aristoteelinen logiikka ja Aristotelismi · Aristoteelinen logiikka ja Platon · Katso lisää »

Aristoteles

Aristoteles (384 eaa. Stageira – 322 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja tiedemies.

Aristoteles ja Aristotelismi · Aristoteles ja Platon · Katso lisää »

David Hume

David Hume (7. toukokuuta (J: 26. huhtikuuta) 1711 Edinburgh, Skotlanti – 25. elokuuta 1776 Edinburgh, Skotlanti) oli skotlantilainen filosofi, taloustieteilijä ja historioitsija, joka tunnetaan parhaiten tietoteoreettisen empirismin kehittäjänä sekä Adam Smithin ja Thomas Reidin ohella valistusaatteen tärkeimpinä hahmoina Skotlannissa.

Aristotelismi ja David Hume · David Hume ja Platon · Katso lisää »

Fysiikka

Fysiikka (fysis eli luonto) on ainetta, energiaa ja perusluonteisia luonnonlakeja tutkiva tiede.

Aristotelismi ja Fysiikka · Fysiikka ja Platon · Katso lisää »

Georg Wilhelm Friedrich Hegel

Georg Wilhelm Friedrich Hegel (27. elokuuta 1770 Stuttgart, Württembergin herttuakunta – 14. marraskuuta 1831 Berliini, Preussin kuningaskunta) oli saksalainen filosofi, jonka vaikutus on luultavasti ollut vahvimmillaan metafysiikassa, historianfilosofiassa sekä poliittisessa filosofiassa.

Aristotelismi ja Georg Wilhelm Friedrich Hegel · Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Platon · Katso lisää »

Gnostilaisuus

Gnostilaisuus oli varsinkin 100- ja 200-luvuilla vaikuttanut synkretistinen uskonnollinen liike, jota esiintyi monien ajan uskontojen, muun muassa kristinuskon, yhteydessä Välimeren alueelta Keski-Aasiaan saakka.

Aristotelismi ja Gnostilaisuus · Gnostilaisuus ja Platon · Katso lisää »

Ideaoppi

Ideaoppi on Platonin metafysiikan keskeisin teoria.

Aristotelismi ja Ideaoppi · Ideaoppi ja Platon · Katso lisää »

Immanuel Kant

Immanuel Kant (22. huhtikuuta 1724 Königsberg – 12. helmikuuta 1804 Königsberg) oli vaikutusvaltainen preussilainen filosofi.

Aristotelismi ja Immanuel Kant · Immanuel Kant ja Platon · Katso lisää »

Karl Marx

Karl Heinrich Marx (5. toukokuuta 1818 Trier, Preussin kuningaskunta – 14. maaliskuuta 1883 Lontoo, Englanti, Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta) oli preussilaissyntyinen yhteiskuntafilosofi, materialisti ja kapitalismin päättymisen ennustaja.

Aristotelismi ja Karl Marx · Karl Marx ja Platon · Katso lisää »

Keskiplatonismi

Keskiplatonismiksi kutsutaan platonismin kehitysvaihetta noin vuodesta 130 eaa., Antiokhos Askalonlaisen syntymästä, 200-luvun alkuun Numeniokseen ja uusplatonismin syntyyn.

Aristotelismi ja Keskiplatonismi · Keskiplatonismi ja Platon · Katso lisää »

Kirkkoisä

Kirkkoisiksi kutsutaan kristinuskon alkuvaiheen ensimmäisiä ja vaikutusvaltaisimpia teologeja ja kirjoittajia, jotka ovat luoneet pohjan koko kristinuskon teologialle.

Aristotelismi ja Kirkkoisä · Kirkkoisä ja Platon · Katso lisää »

Kristillinen teologia

Kristillinen teologia tarkoittaa määritelmästä riippuen kahta eri asiaa.

Aristotelismi ja Kristillinen teologia · Kristillinen teologia ja Platon · Katso lisää »

Kristinusko

Kristinusko on monoteistinen uskonto, joka perustuu Raamatun Uudessa testamentissa kuvatun Jeesuksen elämään ja opetuksiin.

Aristotelismi ja Kristinusko · Kristinusko ja Platon · Katso lisää »

Logiikka

Logiikka (kreikan sanasta λογική, johdettu sanasta λόγος, ”sana”, ”järjestys”, ”järki”) on tieteenala, joka tutkii päättelyn ja ajattelun muotoja, erityisesti deduktiivista päättelyä.

Aristotelismi ja Logiikka · Logiikka ja Platon · Katso lisää »

Metafysiikka

Metafysiikka (meta- + fysika, ”fysiikan jälkeen”) on olevaisen olemusta ja perussyitä tutkiva filosofian haara.

Aristotelismi ja Metafysiikka · Metafysiikka ja Platon · Katso lisää »

Parmenides (dialogi)

Parmenides on Platonin kirjoittama dialogi, joka käsittelee ontologiaa ja ideaoppia.

Aristotelismi ja Parmenides (dialogi) · Parmenides (dialogi) ja Platon · Katso lisää »

Peripateettinen koulukunta

Gustav Adolph Spangenberg: ''Aristoteleen koulu'', osa freskosta (1883–1888). Peripateettinen koulukunta oli yksi antiikin Kreikan filosofisista koulukunnista.

Aristotelismi ja Peripateettinen koulukunta · Peripateettinen koulukunta ja Platon · Katso lisää »

Platonin Akatemia

Platonin Akatemiaa esittävä roomalainen mosaiikki. Pompeji, ensimmäinen vuosisata. Akatemia oli Platonin vuonna 385 eaa. perustama filosofikoulu Ateenassa, antiikin Kreikassa. Se sai nimensä toimintapaikastaan Akademeian lehdosta. Koulu säilyi läpi hellenistisen ajan ja hajaantui Filon Larissalaisen kuoltua vuonna 83 eaa. Akatemia heräsi eloon lyhyeksi aikaa 200-luvulla Kassios Longinoksen aikana, ja perustettiin uudelleen vuonna 410 uusplatonismin keskukseksi. Koulun toiminta lakkasi viimeistään vuonna 529.Tahkokallio 2019, s. 94–95 Platonin Akatemia ei ollut akatemia sanan nykyisessä merkityksessä, vaan lähinnä alue, jonne voitiin kokoontua keskustelemaan sen aikaisen filosofian kiinnostuksen kohteista, kuten totuus, sielu, elämän tarkoitus ja hyvä elämä. Koulussa opetettiin dialektiikan avulla muun muassa ideaoppia ja muita platonistisia ajatuksia. Platonin koulukunnan jäseniä kutsuttiin akatemialaisiksi, akadēmikoi. Platonin Akatemiaa verrataan usein Aristoteleen vastaavaan kouluun, Lykeionissa toimineeseen peripateettiseen kouluun. Aristoteles opiskeli ja opetti Akatemiassa lähes 20 vuotta ennen oman opetustoimintansa aloittamista.

Aristotelismi ja Platonin Akatemia · Platon ja Platonin Akatemia · Katso lisää »

Platonismi

Platonismi on antiikin merkittävimmän filosofin, Platonin, ajatuksiin perustuva filosofinen koulukunta.

Aristotelismi ja Platonismi · Platon ja Platonismi · Katso lisää »

Plotinos

Plotinos (noin 204/205 – 270) oli antiikin kreikkalainen filosofi.

Aristotelismi ja Plotinos · Platon ja Plotinos · Katso lisää »

Proklos

Proklos (Proklos Seuraaja;; 8. helmikuuta 412 – 17. huhtikuuta 487) oli antiikin kreikkalainen uusplatonilainen filosofi ja Platonin Akatemian johtaja.

Aristotelismi ja Proklos · Platon ja Proklos · Katso lisää »

Pythagoralaisuus

Fjodor Bronnikov, ''Pythagoralaiset juhlivat auringonnousua'', 1869. Pythagoralaisuus on nimitys, jota käytetään Pythagoraan ja hänen seuraajiensa eli pythagoralaisten esoteerisista ja metafyysisistä opeista.

Aristotelismi ja Pythagoralaisuus · Platon ja Pythagoralaisuus · Katso lisää »

Skeptikot

Skeptikot (sanasta, skepsis, "etsiä") olivat hellenistisen filosofian koulukunta antiikin Kreikassa.

Aristotelismi ja Skeptikot · Platon ja Skeptikot · Katso lisää »

Skolastiikka

Danten ''Paratiisi'', Danten ja Beatricen ympärillä muun muassa skolastikot Tuomas Akvinolainen, Albert Suuri ja Petrus Lombardus (Philipp Veit, maalaus Casino Massimossa Roomassa) Skolastiikka oli filosofinen suuntaus tai menetelmä, jonka mukainen opetus oli vallalla keskiajan oppineiden parissa noin vuosina 1100–1500.

Aristotelismi ja Skolastiikka · Platon ja Skolastiikka · Katso lisää »

Teleologia

Teleologia (kreik. telos, ”lopputulos”; logos, ”oppi”) eli tarkoitusperäisyys tai päämäärähakuisuus on a) filosofinen oppi, jossa pohditaan tarkasteltavan kohteen (esimerkiksi jonkin toiminnan) tavoitetta b) oppi esimerkiksi kaikkeuden rakenteen ja järjestyksen tarkoitusperäisyydestä. Teleologialla tarkoitetaan kuvaus- ja selitystapaa, jossa jonkin tapahtuman tai prosessin olemassaoloa ja luonnetta selitetään viittaamalla sen tulokseen, päämäärään. Teleologia on keskeistä Aristoteleen ajattelussa.

Aristotelismi ja Teleologia · Platon ja Teleologia · Katso lisää »

Timaios (dialogi)

Timaios on Platonin kirjoittama dialogi, joka sisältää Platonin luonnontieteellisen teorian.

Aristotelismi ja Timaios (dialogi) · Platon ja Timaios (dialogi) · Katso lisää »

Uusplatonismi

Uusplatonismi on filosofinen koulukunta, joka syntyi 200-luvulla kreikkalaisen filosofian eri suuntausten, pääosin platonismin ja aristotelismin, yhtymisestä.

Aristotelismi ja Uusplatonismi · Platon ja Uusplatonismi · Katso lisää »

Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin

Vertailu Aristotelismi ja Platon

Aristotelismi on 112 suhteet, kun taas Platon on 254. niillä on yhteistä 27, Jaccard'in indeksi on 7.38% = 27 / (112 + 254).

Viitteet

Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Aristotelismi ja Platon. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:

Hei! Olemme Facebookissa nyt! »