Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Aristoteles ja Ksenokrates
Aristoteles ja Ksenokrates on 30 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Antiikin Ateena, Antiikin Kreikka, Antipatros, Dialektiikka, Diogenes Laertios, Etiikka, Filippos II, Filosofi, Fysiikka, Ideaoppi, Ihminen, Ilma, Logiikka, Maaperä, Makedonian valtakunta, Metafysiikka, Ontologia, Organon, Platon, Platonin Akatemia, Plutarkhos, Psykologia, Pythagoralaisuus, Sielu, Sokrates, Speusippos, Stoalaisuus, Teologia, Tuli, Vesi.
Antiikin Ateena
Ateena oli antiikin aikana merkittävä kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Attikan maakunnassa Kreikassa.
Antiikin Ateena ja Aristoteles · Antiikin Ateena ja Ksenokrates ·
Antiikin Kreikka
Antiikin Kreikka on termi, jolla kuvataan antiikin kulttuurin muinaiskreikkaa puhuneita alueita.
Antiikin Kreikka ja Aristoteles · Antiikin Kreikka ja Ksenokrates ·
Antipatros
Antipatros Iolaoksen poika (399/398–319 eaa.) oli makedonialainen sotilas ja Makedonian hallitsija vuosina 334–323 eaa.
Antipatros ja Aristoteles · Antipatros ja Ksenokrates ·
Dialektiikka
Filosofien keskustelua Platonin Akatemiassa (Carl Johan Wahlbom). Dialektiikka on antiikin kreikkalaisten keksimä ja filosofien käyttämä keskustelumuoto, jonka avulla pyrittiin etsimään totuutta, yhteisymmärrystä, kumoamaan ristiriitaisia näkemyksiä tai voittamaan vastapuoli väittelyssä.
Aristoteles ja Dialektiikka · Dialektiikka ja Ksenokrates ·
Diogenes Laertios
Diogenes Laertios (200-luku) kuuluu merkittävimpiin antiikin ajalla eläneisiin filosofien elämäkertojen kirjoittajiin.
Aristoteles ja Diogenes Laertios · Diogenes Laertios ja Ksenokrates ·
Etiikka
Etiikka (sanasta, ēthos, vakiintuneet tavat) on tutkimusala, joka tutkii moraalia ja siihen liittyviä kysymyksiä kuten eettisen toiminnan periaatteita, oikeaa ja väärää, hyvää elämää, sekä arvojen ja eettisten väittämien luonnetta.
Aristoteles ja Etiikka · Etiikka ja Ksenokrates ·
Filippos II
Kreikkalainen maailma 350-luvulla eaa. Filippos II (382–336 eaa.) oli Makedonian kuningas vuosina 359–336 eaa. Filippos yhdisti hajanaisen Makedonian voimakkaaksi kuningaskunnaksi ja uudisti sen armeijan.
Aristoteles ja Filippos II · Filippos II ja Ksenokrates ·
Filosofi
Filosofi on filosofian harjoittaja.
Aristoteles ja Filosofi · Filosofi ja Ksenokrates ·
Fysiikka
Fysiikka (fysis eli luonto) on ainetta, energiaa ja perusluonteisia luonnonlakeja tutkiva tiede.
Aristoteles ja Fysiikka · Fysiikka ja Ksenokrates ·
Ideaoppi
Ideaoppi on Platonin metafysiikan keskeisin teoria.
Aristoteles ja Ideaoppi · Ideaoppi ja Ksenokrates ·
Ihminen
Ihminen (Homo sapiens) on ainoa nykyisin elossa oleva ihmisten (Homo) sukuun kuuluva nisäkäs.
Aristoteles ja Ihminen · Ihminen ja Ksenokrates ·
Ilma
prekambrikauden lopulla. Ilma on useiden eri kaasujen seos, joka muodostaa Maan ilmakehän.
Aristoteles ja Ilma · Ilma ja Ksenokrates ·
Logiikka
Logiikka (kreikan sanasta λογική, johdettu sanasta λόγος, ”sana”, ”järjestys”, ”järki”) on tieteenala, joka tutkii päättelyn ja ajattelun muotoja, erityisesti deduktiivista päättelyä.
Aristoteles ja Logiikka · Ksenokrates ja Logiikka ·
Maaperä
Maaperän poikkileikkaus. Maaperä, lyhyemmin maa, on kallioperää peittävä, irtaimista maalajeista koostuva kerros.
Aristoteles ja Maaperä · Ksenokrates ja Maaperä ·
Makedonian valtakunta
Makedonian valtakunta oli antiikin aikainen helleeninen valtakunta, jonka ydinaluetta oli nykyisen Kreikan pohjoisosa eli Makedonia.
Aristoteles ja Makedonian valtakunta · Ksenokrates ja Makedonian valtakunta ·
Metafysiikka
Metafysiikka (meta- + fysika, ”fysiikan jälkeen”) on olevaisen olemusta ja perussyitä tutkiva filosofian haara.
Aristoteles ja Metafysiikka · Ksenokrates ja Metafysiikka ·
Ontologia
Ontologia (kreikan sanoista ὄν, ὄντος ’oleminen’ ja -λογία ’oppi’) on olevaisen perimmäistä olemusta tutkiva filosofian osa.
Aristoteles ja Ontologia · Ksenokrates ja Ontologia ·
Organon
Organon (”Väline”) on kokoelma Aristoteleen logiikkaa ja metodiikkaa käsitteleviä kirjoituksia.
Aristoteles ja Organon · Ksenokrates ja Organon ·
Platon
Platon (427–347 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja Akatemian perustaja, jota pidetään yhtenä antiikin ja koko historian vaikutusvaltaisimmista filosofeista.
Aristoteles ja Platon · Ksenokrates ja Platon ·
Platonin Akatemia
Platonin Akatemiaa esittävä roomalainen mosaiikki. Pompeji, ensimmäinen vuosisata. Akatemia oli Platonin vuonna 385 eaa. perustama filosofikoulu Ateenassa, antiikin Kreikassa. Se sai nimensä toimintapaikastaan Akademeian lehdosta. Koulu säilyi läpi hellenistisen ajan ja hajaantui Filon Larissalaisen kuoltua vuonna 83 eaa. Akatemia heräsi eloon lyhyeksi aikaa 200-luvulla Kassios Longinoksen aikana, ja perustettiin uudelleen vuonna 410 uusplatonismin keskukseksi. Koulun toiminta lakkasi viimeistään vuonna 529.Tahkokallio 2019, s. 94–95 Platonin Akatemia ei ollut akatemia sanan nykyisessä merkityksessä, vaan lähinnä alue, jonne voitiin kokoontua keskustelemaan sen aikaisen filosofian kiinnostuksen kohteista, kuten totuus, sielu, elämän tarkoitus ja hyvä elämä. Koulussa opetettiin dialektiikan avulla muun muassa ideaoppia ja muita platonistisia ajatuksia. Platonin koulukunnan jäseniä kutsuttiin akatemialaisiksi, akadēmikoi. Platonin Akatemiaa verrataan usein Aristoteleen vastaavaan kouluun, Lykeionissa toimineeseen peripateettiseen kouluun. Aristoteles opiskeli ja opetti Akatemiassa lähes 20 vuotta ennen oman opetustoimintansa aloittamista.
Aristoteles ja Platonin Akatemia · Ksenokrates ja Platonin Akatemia ·
Plutarkhos
Plutarkhos (noin 45/47 Khaironeia – noin 120/125) oli antiikin kreikkalainen keskiplatonilainen filosofi ja elämäkertakirjailija.
Aristoteles ja Plutarkhos · Ksenokrates ja Plutarkhos ·
Psykologia
Psykologia on tieteenala, jonka tutkimuksen kohteiksi katsotaan yleisesti kuuluvan ihmisen mieli ja käyttäytyminen.
Aristoteles ja Psykologia · Ksenokrates ja Psykologia ·
Pythagoralaisuus
Fjodor Bronnikov, ''Pythagoralaiset juhlivat auringonnousua'', 1869. Pythagoralaisuus on nimitys, jota käytetään Pythagoraan ja hänen seuraajiensa eli pythagoralaisten esoteerisista ja metafyysisistä opeista.
Aristoteles ja Pythagoralaisuus · Ksenokrates ja Pythagoralaisuus ·
Sielu
Sielu tarkoittaa ihmisen ja joskus muunkin olennon tajuista, henkisten toimintojen ja ilmiöiden ylläpitäjänä toimivaa aineetonta puolta, joka usein käsitetään itsenäiseksi olioksi ja jonka monissa uskonnoissa ajatellaan lähtevän ruumiista kuolemassa ja jatkavan olemassaoloaan.
Aristoteles ja Sielu · Ksenokrates ja Sielu ·
Sokrates
Sokrates (470/469–399 eaa.)Thesleff & Sihvola 1994, s. 99–102.
Aristoteles ja Sokrates · Ksenokrates ja Sokrates ·
Speusippos
Speusippos (n. 410–340 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi.
Aristoteles ja Speusippos · Ksenokrates ja Speusippos ·
Stoalaisuus
stoa'') Ateenassa. Stoalaisuus oli hellenistisen filosofian koulukunta, joka vaikutti useiden vuosisatojen ajan antiikin Kreikan ja Rooman yläluokan moraaliseen ajatteluun.
Aristoteles ja Stoalaisuus · Ksenokrates ja Stoalaisuus ·
Teologia
Teologia tarkoittaa alun perin jumaluusoppia eli järjestelmällistä jumalan ja jumalaan liittyvien aiheiden tutkimusta (theos, ”jumala”, +, logos, ”sana”, ”järki”, ”keskustelu”, ”oppi”).
Aristoteles ja Teologia · Ksenokrates ja Teologia ·
Tuli
Tulipalo rakennuksessa Tuli on korkeassa lämpötilassa tapahtuvan palamisen yhteydessä esiintyvä ilmiö, jossa palavasta aineesta syntyy kuumien kaasujen muodostamia valaisevia tulenliekkejä.
Aristoteles ja Tuli · Ksenokrates ja Tuli ·
Vesi
Vesi (kemiallinen kaava H2O, kemiallisena yhdisteenä voidaan käyttää myös systemaattisia nimiä; oksidaani, divetymonoksidi tai divetyoksidi) on huoneenlämmössä nesteenä esiintyvä vedyn ja hapen muodostama epäorgaaninen kemiallinen yhdiste ja vedyn palamistuote.
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Aristoteles ja Ksenokrates
- Mitä heillä on yhteistä Aristoteles ja Ksenokrates
- Yhtäläisyyksiä Aristoteles ja Ksenokrates
Vertailu Aristoteles ja Ksenokrates
Aristoteles on 286 suhteet, kun taas Ksenokrates on 67. niillä on yhteistä 30, Jaccard'in indeksi on 8.50% = 30 / (286 + 67).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Aristoteles ja Ksenokrates. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
