Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
23 suhteet: Arete, Aristoteles, Eläinten liikkeestä, Elämän tarkoitus, Ensimmäinen analytiikka, Etiikka, Eudemoksen etiikka, Eudemos Rhodoslainen, Hyve, Käytännöllinen syllogismi, Käytäntö, Kultainen keskitie, Nikomakhoksen etiikka, Nikomakhos (Aristoteleen poika), Onnellisuus, Polis, Politiikka, Sielusta, Sokrates, Suuri moraalioppi, Syllogismi, Teleologia, Toiminta.
Arete
Aretē ("hyve") oli keskeinen käsite antiikin kreikkalaisessa kulttuurissa ja filosofiassa.
Uusi!!: Aristoteleen etiikka ja Arete · Katso lisää »
Aristoteles
Aristoteles (384 eaa. Stageira – 322 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja tiedemies.
Uusi!!: Aristoteleen etiikka ja Aristoteles · Katso lisää »
Eläinten liikkeestä
Eläinten liikkeestä on Aristoteleen eläinoppia käsittelevä tutkielma.
Uusi!!: Aristoteleen etiikka ja Eläinten liikkeestä · Katso lisää »
Elämän tarkoitus
Henry Courtney Selous: ''Hamlet ja pääkallo'' Elämän tarkoitus on yleensä nimitys filosofiselle kysymykselle, miksi ihmiset elävät, mikä on heidän elämänsä tavoite tai miksi koko maailma on olemassa.
Uusi!!: Aristoteleen etiikka ja Elämän tarkoitus · Katso lisää »
Ensimmäinen analytiikka
Ensimmäinen analytiikka on Aristoteleen logiikan alan Organon-kokoelmaan kuuluva teos, joka käsittelee syllogistista logiikkaa.
Uusi!!: Aristoteleen etiikka ja Ensimmäinen analytiikka · Katso lisää »
Etiikka
Etiikka (sanasta, ēthos, vakiintuneet tavat) on tutkimusala, joka tutkii moraalia ja siihen liittyviä kysymyksiä kuten eettisen toiminnan periaatteita, oikeaa ja väärää, hyvää elämää, sekä arvojen ja eettisten väittämien luonnetta.
Uusi!!: Aristoteleen etiikka ja Etiikka · Katso lisää »
Eudemoksen etiikka
Eudemoksen etiikka on yksi Aristoteleen etiikan alan teoksista.
Uusi!!: Aristoteleen etiikka ja Eudemoksen etiikka · Katso lisää »
Eudemos Rhodoslainen
Eudemos Rhodoslainen (350–290 eaa.) oli antiikin kreikkalainen peripateettiseen koulukuntaan kuulunut filosofi.
Uusi!!: Aristoteleen etiikka ja Eudemos Rhodoslainen · Katso lisää »
Hyve
Hyve (aretē) on eettisesti ja moraalisesti arvokas luonteenpiirre.
Uusi!!: Aristoteleen etiikka ja Hyve · Katso lisää »
Käytännöllinen syllogismi
Käytännöllinen eli praktinen syllogismi on käytännöllinen päätelmä, joka on esitetty syllogismin muodossa.
Uusi!!: Aristoteleen etiikka ja Käytännöllinen syllogismi · Katso lisää »
Käytäntö
Käytäntö voi tarkoittaa yleisessä kielenkäytössä käytännöllistä elämää, todellisuutta (teorian vastakohtana) tai käytössä olevia menettelytapoja.
Uusi!!: Aristoteleen etiikka ja Käytäntö · Katso lisää »
Kultainen keskitie
Kultainen keskitie tarkoittaa filosofiassa tavoiteltua puoliväliä kahden ääripään, joista toinen edustaa liiallisuutta ja toinen puutteellisuutta, välillä.
Uusi!!: Aristoteleen etiikka ja Kultainen keskitie · Katso lisää »
Nikomakhoksen etiikka
Nikomakhoksen etiikka on Aristoteleen eettinen pääteos, joka keskittyy hyveisiin.
Uusi!!: Aristoteleen etiikka ja Nikomakhoksen etiikka · Katso lisää »
Nikomakhos (Aristoteleen poika)
Nikomakhos (n. 325 eaa.) oli Aristoteleen poika.
Uusi!!: Aristoteleen etiikka ja Nikomakhos (Aristoteleen poika) · Katso lisää »
Onnellisuus
''Onnen hetki''. James Goodwyn Clonney, 1847. Onnellisuus on tunne, johon liittyy tyytyväisyys omaan elämään, subjektiivinen hyvinvointi, elämänlaatu ja erilaiset positiiviset tunteet kuten ilo, mielihyvä ja kiitollisuus sekä negatiivisten tunteiden kuten masentuneisuuden ja stressin vähyys.
Uusi!!: Aristoteleen etiikka ja Onnellisuus · Katso lisää »
Polis
Akropolis. Ateena oli klassisen kauden merkittävimpiä kaupunkivaltioita. Polis (monikossa poleis) tarkoitti antiikin Kreikassa kaupunkia.
Uusi!!: Aristoteleen etiikka ja Polis · Katso lisää »
Politiikka
Euroopan parlamentin istuntosali. Politiikka (kreikk. Πολιτικά, politiká, ’kaupunkien asiat’) on toimintaa, jolla pyritään vaikuttamaan valtiollisiin, valtioiden välisiin tai yhteiskunnallisiin asioihin, tai toimintaa, jolla hoidetaan niitä.
Uusi!!: Aristoteleen etiikka ja Politiikka · Katso lisää »
Sielusta
Sielusta on Aristoteleen psykologiaa käsittelevä teos.
Uusi!!: Aristoteleen etiikka ja Sielusta · Katso lisää »
Sokrates
Sokrates (470/469–399 eaa.)Thesleff & Sihvola 1994, s. 99–102.
Uusi!!: Aristoteleen etiikka ja Sokrates · Katso lisää »
Suuri moraalioppi
Suuri moraalioppi on etiikkaa käsittelevä teos, joka on yleisesti pantu Aristoteleen nimiin.
Uusi!!: Aristoteleen etiikka ja Suuri moraalioppi · Katso lisää »
Syllogismi
Syllogismi (’johtopäätös, päätelmä’) on loogisen argumentin tyyppi, jossa kahdesta tai useammasta, todeksi oletetusta lauseesta johdetaan deduktiivisen päättelyn avulla niistä loogisesti seuraava johtopäätös.
Uusi!!: Aristoteleen etiikka ja Syllogismi · Katso lisää »
Teleologia
Teleologia (kreik. telos, ”lopputulos”; logos, ”oppi”) eli tarkoitusperäisyys tai päämäärähakuisuus on a) filosofinen oppi, jossa pohditaan tarkasteltavan kohteen (esimerkiksi jonkin toiminnan) tavoitetta b) oppi esimerkiksi kaikkeuden rakenteen ja järjestyksen tarkoitusperäisyydestä. Teleologialla tarkoitetaan kuvaus- ja selitystapaa, jossa jonkin tapahtuman tai prosessin olemassaoloa ja luonnetta selitetään viittaamalla sen tulokseen, päämäärään. Teleologia on keskeistä Aristoteleen ajattelussa.
Uusi!!: Aristoteleen etiikka ja Teleologia · Katso lisää »
Toiminta
Toiminta voi tarkoittaa ainakin seuraavia asioita.
Uusi!!: Aristoteleen etiikka ja Toiminta · Katso lisää »
