Yhtäläisyyksiä Antiikva ja Kirjaintyyppi
Antiikva ja Kirjaintyyppi on 10 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Baskerville, Bembo, Bodoni, Didot (kirjaintyyppi), Garamond, Groteski (typografia), Kalligrafia, Piirtokirjoitus, Renessanssi, Rooman valtakunta.
Baskerville
Baskerville Baskerville on John Baskervillen vuonna 1756 suunnittelema siirtymäkauden antiikvakirjaintyyppi.
Antiikva ja Baskerville · Baskerville ja Kirjaintyyppi ·
Bembo
Bembo Bembo on perinteikäs antiikva-kirjaintyyppi.
Antiikva ja Bembo · Bembo ja Kirjaintyyppi ·
Bodoni
ITC Bodoni Bodoni on kirjanpainaja ja kirjainmuotoilija Giambattista Bodonin vuonna 1767 suunnittelema kirjaintyyppi.
Antiikva ja Bodoni · Bodoni ja Kirjaintyyppi ·
Didot (kirjaintyyppi)
Didot Didot on yksi tunnetuimmista uusantiikva-kirjaintyypeistä.
Antiikva ja Didot (kirjaintyyppi) · Didot (kirjaintyyppi) ja Kirjaintyyppi ·
Garamond
Eri versioita Garamond-kirjaintyypistä Garamond on tunnetuin medievaaliantiikvoihin kuuluva kirjainlaji, jonka ranskalainen kirjanpainaja ja kirjasinmuotoilija Claude Garamond suunnitteli Pariisissa noin vuonna 1540.
Antiikva ja Garamond · Garamond ja Kirjaintyyppi ·
Groteski (typografia)
Groteski ('ilman pääteviivaa') on pääteviivattomista eli päätteettömistä kirjaintyypeistä käytetty nimitys (vrt. antiikva).
Antiikva ja Groteski (typografia) · Groteski (typografia) ja Kirjaintyyppi ·
Kalligrafia
Georgialaista kalligrafiaa Kalligrafia eli korutekstaus tai kaunokirjoitustaide (muinaiskreikan sanasta ’kaunokirjoitus’ Airas et al. 1996, s. 13–17. Työtasoksi ihanteellinen on vähintään A2-kokoinen piirustuslauta, jonka voi kallistaa 40–60 asteen kulmaan. Tällöin kirjoittava käsi voi levätä alustalla ja työ saadaan lähelle silmien korkeutta. Kirjoittavan käden alla voi pitää suojapaperia. Istuimen tulee olla oikealla korkeudella lattiaan ja työtasoon nähden, jotta istuma-asento on rento. Valon pitää olla riittävä, mutta ei häikäisevä. Valon suunta on yläviistosta ja tekijän kätisyydestä riippuen sellainen, että käsi ei varjosta tekstiä. Brausen 3-millinen suora tasaterä Kalligrafiassa yleisimmin käytetty kirjoitusväline on tasaterä, joka tuottaa leveitä ja kapeita viivoja vetojen suunnan ja terän asennon mukaisesti. Terä kiinnitetään kynänvarteen. Eri valmistajien terät edellyttävät usein erilaista kirjoitustekniikkaa, sillä niiden leikkaus, jäykkyys ja rakenne eroavat toisistaan. Terä voi olla suora tai viistottu kirjoittajan kätisyyden mukaan. Terän huolellinen puhdistaminen on tärkeää. Siveltimilläkin voi kirjoittaa, ja itämaisessa kalligrafiassa sivellin onkin käytetyin kirjoitusväline. Itämaiset paksut kalligrafiasiveltimet eivät kuitenkaan sovellu länsimaisen kirjaimiston kirjoittamiseen. Myös täytekyniä ja kalligrafeille sopivia huopakyniä käytetään. Kynä tai sivellin kastetaan musteeseen tai tussiin, jotka vaihtelevat peittävyydeltään ja juoksevuudeltaan. Oikeanlainen paperi on valmiin työn kannalta tärkeä, sillä se luo työlle tunnelman värisävyllään, pintarakenteellaan, paksuudellaan, taipuisuudellaan ja läpinäkyvyydellään. Kalligrafiaan parhaiten sopivat paperit ovat käsityönä pellava- tai puuvillalumpusta valmistettuja. Erityyppiset paperit vaihtelevat imukyvyn ja pinnan karheuden suhteen, ja valinta niiden välillä riippuu usein taiteilijan omista mieltymyksistä.
Antiikva ja Kalligrafia · Kalligrafia ja Kirjaintyyppi ·
Piirtokirjoitus
Piirtokirjoitus eli epigrafi (raapustaa, kirjoittaa) tai inskriptio on kovaan materiaaliin kaiverrettu, hakattu tai maalattu kirjoitus tai piirros.
Antiikva ja Piirtokirjoitus · Kirjaintyyppi ja Piirtokirjoitus ·
Renessanssi
Firenze, renessanssin syntypaikka. Renessanssi (’uudelleensyntyminen’ Kirjasampo. Viitattu 5.3.2023 Firenzestä 1400-luvulla alkunsa saanut renessanssi oli taiteessa yksi historian suurimpia kukoistuskausia. Täysrenessanssissa 1500-luvulle tultaessa taiteen keskus siirtyi Firenzestä Roomaan ja osin Venetsiaan. Renessanssi levisi vähitellen myös Alppien pohjoispuolelle, jolloin Italia alkoi jo siirtyä manierismiin. Innoituksena oli antiikin taide, jonka uskottiin syntyvän uudelleen välikautena nähdyn keskiajan jälkeen. Maalauksessa ja kuvanveistossa renessanssi ilmeni ihmisfiguurien aiempaa todenmukaisempana kuvaamisena. Tilan kuvaukseen kehitettiin keskeisperspektiivi, ja tieteet, kuten anatomia ja matematiikka, olivat taiteen välineitä. Tunnettuja renessanssitaiteilijoita ovat Albrecht Dürer, Sandro Botticelli, Giorgione, Rafael, Leonardo da Vinci, Michelangelo ja kuvanveistäjä Donatello. Kuvanveistossa ja arkkitehtuurissa antiikin vaikutteita sovellettiin suorimmin. Arkkitehtuurissa renessanssia edusti selvimmin kupolikattoinen keskeiskirkko. Kirjallisuudessa taas kuvattiin aikakauden elämää novelleissa, kuten Giovanni Boccaccio. Muita tunnettuja renessanssin kirjailijoita ovat Dante, William Shakespeare ja Miguel de Cervantes. Teatterissa pyrittiin herättämään antiikin teatteri, jolloin sivutuotteena luotiin ooppera. Musiikissa taas keskiaikaiset muodot muodot, kuten laulumusiikki, kuten messut, motetit ja madrigaalit nousivat suosioon. Renessanssille oli ominaista taiteilijan uusi asema. Italiassa taiteilijoista laadittiin elämäkertoja ja ajan taiteesta on muutenkin saatavilla enemmän kirjallisia lähteitä kuin keskiajan taiteesta. Parhaimmillaan aiemmasta käsityöläisestä tuli riippumaton, oppinut ja luova intellektuelli. Ihanteena oli uomo universale, elämänmyönteinen ja maailmallinen useita tieteitä ja taiteita hallitseva monilahjakkuus. Keskiajan anonyymiyden korvasi individualismi, jota korostettiin elämäkertakirjallisuudessa. Käytännössä yleisneroja tuli kuitenkin esiin vain harvoja.
Antiikva ja Renessanssi · Kirjaintyyppi ja Renessanssi ·
Rooman valtakunta
Rooman valtakunta (usein myös antiikin Rooma) oli antiikin aikaisen Rooman kaupunkivaltion pohjalta kasvanut laaja imperiumi, joka käsitti koko Välimeren alueen.
Antiikva ja Rooman valtakunta · Kirjaintyyppi ja Rooman valtakunta ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Antiikva ja Kirjaintyyppi
- Mitä heillä on yhteistä Antiikva ja Kirjaintyyppi
- Yhtäläisyyksiä Antiikva ja Kirjaintyyppi
Vertailu Antiikva ja Kirjaintyyppi
Antiikva on 26 suhteet, kun taas Kirjaintyyppi on 66. niillä on yhteistä 10, Jaccard'in indeksi on 10.87% = 10 / (26 + 66).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Antiikva ja Kirjaintyyppi. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa: