Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
113 suhteet: Aleksandrian kirjasto, Aleksanteri Suuri, Alkmaion, Anaksagoras, Anaksimandros, Anaksimenes, Antigonidien hallitsijasuku, Antigonos I, Antiikin Aleksandria, Antiikin Ateena, Antiikin filosofia, Antiikin Kreikan tekniikka, Antiikin Rooman tekniikka, Apenniinien niemimaa, Apollonios, Apollonios Pergeläinen, Appius Claudius Caecus, Aristarkhos Samoslainen, Aristoteelinen logiikka, Aristoteleen biologia, Aristoteleen matematiikka, Aristoteleen painovoimateoria, Aristoteleen psykologia, Aristoteles, Arkhe, Arkhimedes, Astrologia, Atomi, Atomismi, Bysantin valtakunta, Colosseum, Deloksen meriliitto, Demeter, Demetrios I, Demokritos, Eetteri (alkuaine), Ekliptika, Elealaiset, Empedokles, Eratosthenes, Esisokraatikot, Eudoksos, Eukleides, Filippos II, Filolaos, Filosofia, Hellenismi, Herakleitos, Hipparkhos Nikaialainen, Hippokrateen vala, ..., Hippokrates, Homeros, Hypoteesi, Impetusteoria, Induktiivinen päättely, Intia, Isis, Johannes Filoponos, Johannes Kepler, Joonialainen luonnonfilosofia, Justinianus I, Kansainvaellusaika, Keskiajan tiede, Keskipronssikausi, Kiina, Klaudios Ptolemaios, Kreikan pimeät vuosisadat, Kreikan seitsemän viisasta, Kristinusko, Kyyros Suuri, Lähi-itä, Leukippos, Lucretius, Luonnonfilosofia, Luonnontiede, Maailmankaikkeudesta (Lucretius), Miletoslainen koulukunta, Moraalinen relativismi, Museion (Aleksandria), Mytologia, Naturalis historia, Palmyran valtakunta, Pantheon (Rooma), Peloponnesolaissota, Pergamon, Pergamonin kirjasto, Peripateettinen koulukunta, Platon, Platonin Akatemia, Platonin kappale, Platonismi, Plinius vanhempi, Pohjantähti, Protagoras, Ptolemaiosten hallitsijasuku, Pythagoraan lause, Pythagoralaisuus, Pythagoras, Rooma, Rooman valtakunta, Seleukidit, Seleukos I Nikator, Seneca nuorempi, Sokrates, Straton, Thales, Theofrastos, Uskonto, Välimeri, Via Appia, Zarathustra, Zenon Elealainen, Zenonin paradoksit. Laajenna indeksi (63 lisää) »
Aleksandrian kirjasto
Aleksandrian kirjasto oli antiikin aikainen kirjasto Aleksandriassa Egyptissä.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Aleksandrian kirjasto · Katso lisää »
Aleksanteri Suuri
Aleksanteri Suuri eli Aleksanteri III (noin 20. heinäkuuta 356 eaa. –10. kesäkuuta 323 eaa.) oli Makedonian kuningas 336–323 eaa.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Aleksanteri Suuri · Katso lisää »
Alkmaion
Alkmaion Krotonlainen (400-luku eaa.) oli pythagoralainen esisokraatikkoihin kuulunut lääkäri ja filosofi.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Alkmaion · Katso lisää »
Anaksagoras
Anaksagoras (noin 500 — 428 eaa.) oli antiikin Kreikan esisokraattisia filosofeja.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Anaksagoras · Katso lisää »
Anaksimandros
Anaksimandros Rafaelin maalauksessa ''Ateenan koulu''. Anaksimandros (610/609 – n. 546 eaa.) oli eräs antiikin Kreikan esisokraattisista filosofeista.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Anaksimandros · Katso lisää »
Anaksimenes
Anaksimenes. Anaksimenes (n. 585–525 eaa.) oli antiikin kreikkalainen esisokraattinen filosofi.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Anaksimenes · Katso lisää »
Antigonidien hallitsijasuku
Antigonidien hallitsijasuku oli makedonialainen kuningassuku, jonka perusti Aleksanteri Suuren kenraali Antigonos Monofthalmos.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Antigonidien hallitsijasuku · Katso lisää »
Antigonos I
Antigonos kuvattuna kolikkoon Lysimakhoksen kuningaskunnat. Antigonos I Monofthalmos (Yksisilmäinen) (noin 382–301 eaa.) oli makedonialainen sotapäällikkö.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Antigonos I · Katso lisää »
Antiikin Aleksandria
Aleksandreia (yleensä Aleksandria) oli antiikin aikainen kaupunki Egyptissä.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Antiikin Aleksandria · Katso lisää »
Antiikin Ateena
Ateena oli antiikin aikana merkittävä kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Attikan maakunnassa Kreikassa.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Antiikin Ateena · Katso lisää »
Antiikin filosofia
Antiikin filosofialla tarkoitetaan antiikin Kreikassa ja Roomassa harjoitettua filosofiaa.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Antiikin filosofia · Katso lisää »
Antiikin Kreikan tekniikka
hammasrattaineen kehittynyttä mekaniikkaa. Antiikin Kreikan tekniikka viittaa antiikin aikaisen Kreikan ja sen vaikutuspiirissä olleen hellenistisen maailman tekniikkaan ajanjaksolla alkaen noin 500 eaa.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Antiikin Kreikan tekniikka · Katso lisää »
Antiikin Rooman tekniikka
Antiikin Rooman tekniikka tarkoittaa Rooman valtakunnassa aikakaudella alkaen noin vuonna 300 ennen ajanlaskun alkua päättyen vuoteen 476, jolloin Länsi-Rooman valloittivat germaanit.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Antiikin Rooman tekniikka · Katso lisää »
Apenniinien niemimaa
Apenniinien niemimaa eli Italian niemimaa on Välimeren pohjoisrannalla, Alppien eteläpuolella sijaitseva niemimaa.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Apenniinien niemimaa · Katso lisää »
Apollonios
Apollonios voi viitata seuraaviin antiikin aikaisiin henkilöihin.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Apollonios · Katso lisää »
Apollonios Pergeläinen
Apollonios Pergeläinen (200-luku eaa.) oli antiikin kreikkalainen matemaatikko ja tähtitieteilijä, joka oli kotoisin Pergestä Pamfyliasta.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Apollonios Pergeläinen · Katso lisää »
Appius Claudius Caecus
Appius Claudius Caecus ('sokea') oli roomalainen poliitikko.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Appius Claudius Caecus · Katso lisää »
Aristarkhos Samoslainen
Aristarkus Samoslainen, veistos Thessalonikin Aristoteles-yliopistossa, Kreikassa. Aristarkhos Samoslainen (noin 310–230 eaa.) oli antiikin kreikkalainen tähtitieteilijä, joka oli kotoisin Samoksesta.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Aristarkhos Samoslainen · Katso lisää »
Aristoteelinen logiikka
Aristoteelinen logiikka eli syllogistiikka on yksinkertaista yksipaikkaisten (subjekti-objekti-predikaatti) väitelauseiden logiikkaa, jonka on kehittänyt Aristoteles.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Aristoteelinen logiikka · Katso lisää »
Aristoteleen biologia
Aristoteleella biologia liittyy läheisesti filosofiaan sekä muihin luonnontieteisiin.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Aristoteleen biologia · Katso lisää »
Aristoteleen matematiikka
Aristoteleen matematiikan filosofia voidaan nähdä kaikkien eksaktien tai matemaattisten tieteiden filosofiana ja monella tavalla vastakkaisena platonismille.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Aristoteleen matematiikka · Katso lisää »
Aristoteleen painovoimateoria
Aristoteleen painovoimateoria oli painovoimaa käsittelevä teoria, jonka mukaan kaikki kappaleet liikkuvat kohti niiden luonnollista paikkaa.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Aristoteleen painovoimateoria · Katso lisää »
Aristoteleen psykologia
Aristoteles määritteli psykologian tieteeksi, joka tutkii sielua (kreik. psykhe, lat. anima) ja sen ominaisuuksia.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Aristoteleen psykologia · Katso lisää »
Aristoteles
Aristoteles (384 eaa. Stageira – 322 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja tiedemies.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Aristoteles · Katso lisää »
Arkhe
Arkhē tarkoitti antiikin kreikkalaisessa filosofiassa alkua tai alkuperustetta, kaikkein ensimmäistä prinsiippiä, jollaisen etsiminen oli tyypillistä erityisesti useille esisokraattisille filosofeille.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Arkhe · Katso lisää »
Arkhimedes
Arkhimedes Syrakusalainen (noin 287 – 212/211 eaa.) oli kreikkalainen filosofi, fyysikko, tähtitieteilijä, keksijä ja matemaatikko.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Arkhimedes · Katso lisää »
Astrologia
Keskiaikaisen rukouskirjan ja kalenterin ''Les Très Riches Heures du Duc de Berryn'' sivulla näkyvät eläinradan horoskooppimerkit kuvan reunoilla. Astrologia (tähti ja λόγος, logos, oppi) eli tähdistäennustaminen on oppi, jonka mukaan taivaankappaleiden suhteellisista asemista ja välisistä kulmista voidaan päätellä Maan tapahtumien yksityiskohtia kuten ihmissuhteita ja ihmisten kohtaloita sekä tulkita luonteita.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Astrologia · Katso lisää »
Atomi
Atomi (jakamaton) on alkuaineen kemiallisesti pienin osa.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Atomi · Katso lisää »
Atomismi
Atomismi on filosofinen oppi, jonka mukaan kaikki aine koostuu jakamattomista osista.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Atomismi · Katso lisää »
Bysantin valtakunta
Bysantin valtakunta eli Itä-Rooma (tai, Politeia tōn Rhōmaiōn;; ’Rooman valtakunta’) oli Rooman valtakunnan itäosa, joka säilyi länsiosan romahdettua 400-luvulla ja jonka valtakausi kesti yli tuhat vuotta aina vuoteen 1453 saakka.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Bysantin valtakunta · Katso lisää »
Colosseum
Colosseum on antiikin Rooman aikainen amfiteatteri Roomassa Italiassa.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Colosseum · Katso lisää »
Deloksen meriliitto
Deloksen meriliitto oli antiikin kreikkalaisten polisten eli kaupunkivaltioiden vuonna 478 eaa.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Deloksen meriliitto · Katso lisää »
Demeter
Demeter Demeter oli kreikkalaisessa mytologiassa sadonkorjuun, viljan ja kaikkien elävien kasvien jumalatarFacta2001, WSOY 1981, 3.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Demeter · Katso lisää »
Demetrios I
Napolin arkeologisessa museossa. Demetrios I Poliorketes (n. 336–283 eaa.) oli makedonialainen sotilas ja Makedonian kuningas vuodesta 294 eaa. vuoteen 288 eaa. Hän oli Aleksanteri Suuren sotapäällikön Antigonoksen poika.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Demetrios I · Katso lisää »
Demokritos
Demokritos (n. 460–370 eaa.) oli antiikin kreikkalainen esisokraatikkoihin lukeutunut filosofi, joka oli kotoisin Abderasta, Traakiasta.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Demokritos · Katso lisää »
Eetteri (alkuaine)
Eetteri oli antiikin ja keskiajan luonnontieteissä aine, jonka katsottiin täyttävän kuunylisen kaikkeuden.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Eetteri (alkuaine) · Katso lisää »
Ekliptika
Akselikallistuma ja ekliptikan taso. Ekliptika on näennäisesti ajateltuna Auringon keskimäärin kulkema vuotuinen rata taivaankannen ympäri.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Ekliptika · Katso lisää »
Elealaiset
Elealaiset oli esisokraattinen filosofinen koulukunta antiikin Kreikassa.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Elealaiset · Katso lisää »
Empedokles
Empedokles Empedokles (n. 492–432 eaa.) oli antiikin kreikkalainen esisokraattinen filosofi.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Empedokles · Katso lisää »
Eratosthenes
Eratosthenes Kyreneläinen (276–194 eaa.) oli antiikin kreikkalainen matemaatikko, maantieteilijä, tähtitieteilijä, filosofi, runoilija, historioitsija ja filologi.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Eratosthenes · Katso lisää »
Esisokraatikot
Esisokraatikoiksi kutsutaan niitä antiikin Kreikan filosofeja, jotka vaikuttivat 600–400-luvuilla eaa. Suurin osa heistä eli ennen Sokratesta, josta varsinaisen filosofian usein katsotaan alkaneen.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Esisokraatikot · Katso lisää »
Eudoksos
Eudoksos Knidoslainen (410/408 eaa. – 355/347 eaa.) oli kreikkalainen tähtitieteilijä, matemaatikko, lääkäri ja filosofi.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Eudoksos · Katso lisää »
Eukleides
Eukleides Aleksandrialainen (n. 300 eaa.) oli antiikin kreikkalainen matemaatikko, joka kirjoitti muun muassa antiikin geometrian kokonaisesityksen Alkeet (Stoikheia, latinaksi Elementa).
Uusi!!: Antiikin tiede ja Eukleides · Katso lisää »
Filippos II
Kreikkalainen maailma 350-luvulla eaa. Filippos II (382–336 eaa.) oli Makedonian kuningas vuosina 359–336 eaa. Filippos yhdisti hajanaisen Makedonian voimakkaaksi kuningaskunnaksi ja uudisti sen armeijan.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Filippos II · Katso lisää »
Filolaos
Filolaos (n. 480 – 405 eaa.) oli kreikkalainen pythagoralainen esisokraatikkoihin lukeutunut filosofi ja matemaatikko.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Filolaos · Katso lisää »
Filosofia
Filosofia on noin 600–400 eaa.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Filosofia · Katso lisää »
Hellenismi
Hellenismi tarkoittaa Aleksanteri Suuren valtakunnan raunioille syntynyttä, useiden eri etnisten ryhmien yhteistä kreikankielistä kulttuuripiiriä.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Hellenismi · Katso lisää »
Herakleitos
Rafael, ''Ateenan koulu'', 1510, yksityiskohta Herakleitos. Herakleitos (noin 535–475 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja merkittävimpiä esisokraatikkoja.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Herakleitos · Katso lisää »
Hipparkhos Nikaialainen
Hipparkhos Nikaialainen. Hipparkhos Nikaialainen (n. 190–127 eaa.) oli antiikin kreikkalainen tähtitieteilijä ja matemaatikko, joka oli kotoisin Nikaiasta ja vaikutti Rhodoksella.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Hipparkhos Nikaialainen · Katso lisää »
Hippokrateen vala
Hippokrateen vala tai vain Vala on antiikin Kreikasta periytyvä vala, joka on tarkoitettu lääkärin ammattiin ryhtyville henkilöille.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Hippokrateen vala · Katso lisää »
Hippokrates
Hippokrates Koslainen (460–377 eaa.) oli antiikin kreikkalainen lääkäri.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Hippokrates · Katso lisää »
Homeros
Homeros oli mahdollisesti myyttinen runoilija antiikin Kreikan muinaisajalla, todennäköisesti 700-luvulla eaa.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Homeros · Katso lisää »
Hypoteesi
Hypoteesi (’olettamus; neuvo; puheenaihe’) on ehdotettu selitys ilmiölle.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Hypoteesi · Katso lisää »
Impetusteoria
Impetusteoria oli keskiaikainen fysikaalinen teoria liikkeestä.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Impetusteoria · Katso lisää »
Induktiivinen päättely
Induktiivinen päättely eli induktio on päättelymuoto, joka lähtee liikkeelle yksittäisestä havaintojoukosta ja muodostaa niistä yleistyksen tai teorian.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Induktiivinen päättely · Katso lisää »
Intia
Intian tasavalta eli Intia on liittovaltio Etelä-Aasiassa.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Intia · Katso lisää »
Isis
Isis on muinaisegyptiläinen jumalatar, jota palvottiin muinaisen Egyptin uskonnossa ja myöhemmin läpi koko Rooman valtakunnan ja suuren kreikkalais-roomalaisen maailman.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Isis · Katso lisää »
Johannes Filoponos
Johannes Filoponos (tunnetaan myös nimillä Joannes Filoponos sekä Johannes Aleksandrialainen) oli merkittävä 500-luvun kristitty filosofi, joka eli noin vuosina 490–570.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Johannes Filoponos · Katso lisää »
Johannes Kepler
Johannes Kepler (27. joulukuuta 1571 Weil der Stadt – 15. marraskuuta 1630 Regensburg) oli saksalainen tähtitieteilijä, joka laati planeettojen liikkeitä koskevia teorioita.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Johannes Kepler · Katso lisää »
Joonialainen luonnonfilosofia
Muinaisen Joonian alue. Joonialaiseksi luonnonfilosofiaksi kutsutaan antiikin Kreikan esisokraattisen filosofian haaraa, joka alkaa Thaleesta, Anaksimandroksesta ja Anaksimeneesta.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Joonialainen luonnonfilosofia · Katso lisää »
Justinianus I
Justinianuksen aikainen ''solidus''-kolikko Justinianus I eli Justinianus Suuri (11. toukokuuta 483 Tauresium – 13./14. marraskuuta 565) oli Itä-Rooman keisari 1. elokuuta 527 lähtien aina kuolemaansa saakka.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Justinianus I · Katso lisää »
Kansainvaellusaika
Itä-Rooman valtakuntien alueella 100–700-luvuilla Kansainvaellusaika on keskiaikaa edeltänyt ajanjakso, jolloin useat kansat lähtivät liikkeelle asuinsijoiltaan.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Kansainvaellusaika · Katso lisää »
Keskiajan tiede
Keskiajan tieteellä tarkoitetaan Euroopassa ja Lähi-idän alueella noin vuosien 500–1500 aikana harjoitettua tiedettä.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Keskiajan tiede · Katso lisää »
Keskipronssikausi
Keskipronssikausi oli Lähi-idässä noin 2000 eaa.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Keskipronssikausi · Katso lisää »
Kiina
Kiinan kansantasavalta, josta yleensä käytetään nimitystä Kiina, on maa Itä-Aasiassa.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Kiina · Katso lisää »
Klaudios Ptolemaios
Keskiaikaisen taiteilijan näkemys Klaudios Ptolemaioksesta. Klaudios Ptolemaios (n. 85 – n. 165) oli antiikin kreikkalainen matemaatikko, tähtitieteilijä, maantieteilijä ja astrologi.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Klaudios Ptolemaios · Katso lisää »
Kreikan pimeät vuosisadat
Kreikan pimeät vuosisadat ovat mykeneläisen kulttuurin tuhoutumisen ja antiikin kreikkalaisen kulttuurin muotoutumisen välinen aikakausi noin 1100–900/800 eaa.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Kreikan pimeät vuosisadat · Katso lisää »
Kreikan seitsemän viisasta
Seitsemän viisasta. Kuvitusta keskiaikaisessa teoksessa ''Liber Chronicarum''. Kreikan seitsemäksi viisaaksi kutsutaan antiikin Kreikan arkaaisen kauden seitsemää merkittävintä miestä, jotka vaikuttivat noin vuosina 620–550 eaa. Nämä viisaat olivat arvostettuja filosofeja, puhujia, valtiomiehiä ja lainsäätäjiä, tai vain yleisesti oikeamielisyydestään tunnettuja miehiä yhteisössään.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Kreikan seitsemän viisasta · Katso lisää »
Kristinusko
Kristinusko on monoteistinen uskonto, joka perustuu Raamatun Uudessa testamentissa kuvatun Jeesuksen elämään ja opetuksiin.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Kristinusko · Katso lisää »
Kyyros Suuri
Kyyros II eli Kyyros Suuri (noin 576–529 eaa.) oli Persian kuningas.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Kyyros Suuri · Katso lisää »
Lähi-itä
Lähi-idän valtiot. Joissain määritelmissä Turkkia ei lueta Lähi-itään. Lähi-idän kartta. Lähi-itä on alue, johon kuuluvat lounaisen Aasian maat ja Egypti.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Lähi-itä · Katso lisää »
Leukippos
Leukippos Leukippos (400-luku eaa.) oli kreikkalainen esisokraatikkoihin lukeutunut filosofi.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Leukippos · Katso lisää »
Lucretius
Titus Lucretius Carus (n. 99–55 eaa.) oli roomalainen runoilija ja epikurolaiseen koulukuntaan kuulunut filosofi.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Lucretius · Katso lisää »
Luonnonfilosofia
Luonnonfilosofialla voidaan tarkoittaa seuraavia asioita.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Luonnonfilosofia · Katso lisää »
Luonnontiede
Kuun kääntöpuoli Apollo 11:stä nähtynä. Luonnontiede eli luonnontieteet on luontoa tutkivien tieteiden yhteisnimitys.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Luonnontiede · Katso lisää »
Maailmankaikkeudesta (Lucretius)
Maailmankaikkeudesta (sananmukaisesti ”Asioiden luonteesta”) on roomalaisen filosofin ja runoilijan Lucretiuksen kirjoittama eeppinen runoelma.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Maailmankaikkeudesta (Lucretius) · Katso lisää »
Miletoslainen koulukunta
Miletoslainen koulukunta (”miletoslaiset (filosofit)”) oli antiikin kreikkalaisen esisokraattisen filosofian koulukunta, joka vaikutti 500-luvulla eaa. Sen merkittävimpiin edustajiin kuuluivat kolme filosofia, jotka olivat kaikki kotoisin joonialaisesta Miletoksen kaupungista: Thales, Anaksimandros ja Anaksimenes.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Miletoslainen koulukunta · Katso lisää »
Moraalinen relativismi
Moraalinen relativismi eli moraalirelativismi viittaa etiikassa erilaisiin käsityksiin, joissa moraalin luonne on suhteellinen eli relativistinen, riippuvainen yhteisöstä tai yksilöstä.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Moraalinen relativismi · Katso lisää »
Museion (Aleksandria)
Museion (tai Mouseion) eli Muusien pyhäkkö oli antiikin aikainen pyhäkkö ja oppineisuuden keskus Aleksandriassa Egyptissä.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Museion (Aleksandria) · Katso lisää »
Mytologia
Mytologia eli jumalaistarusto on kansan tai heimon myyttien järjestelmä, yhteinen tarusto ja uskomusten kokonaisuus.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Mytologia · Katso lisää »
Naturalis historia
Naturalis historia on Plinius vanhemman ainoa säilynyt teos.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Naturalis historia · Katso lisää »
Palmyran valtakunta
Palmyran valtakunta oli 200-luvulla Roomasta eronnut alue, joka kattoi Syyrian, Palestiinan, Egyptin ja suuria osia Vähästä-Aasiasta.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Palmyran valtakunta · Katso lisää »
Pantheon (Rooma)
Santa Maria della Rotonda eli Pantheon Roomassa. Berninin kellotornit, jotka on myöhemmässä restauroinnissa poistettu. Pantheon (kaikkien jumalien temppeli) on parhaiten säilynyt antiikinaikainen monumentti Roomassa.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Pantheon (Rooma) · Katso lisää »
Peloponnesolaissota
Peloponnesolaissota käytiin pääasiassa Ateenan ja Spartan johtamien liittojen välillä vuosina 431–404 eaa. Persialaissotien jälkeen Ateenan valta oli kasvanut valtavasti, ja muut kaupunkivaltiot pelkäsivät, että Ateenasta tulisi liian voimakas.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Peloponnesolaissota · Katso lisää »
Pergamon
Pergamon (myös Pergamos) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Myysiassa Vähän-Aasian länsiosassa nykyisen Turkin alueella.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Pergamon · Katso lisää »
Pergamonin kirjasto
Pergamonin kirjasto oli antiikin aikainen kirjasto Pergamonissa Vähässä-Aasiassa, nykyisessä Turkissa.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Pergamonin kirjasto · Katso lisää »
Peripateettinen koulukunta
Gustav Adolph Spangenberg: ''Aristoteleen koulu'', osa freskosta (1883–1888). Peripateettinen koulukunta oli yksi antiikin Kreikan filosofisista koulukunnista.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Peripateettinen koulukunta · Katso lisää »
Platon
Platon (427–347 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja Akatemian perustaja, jota pidetään yhtenä antiikin ja koko historian vaikutusvaltaisimmista filosofeista.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Platon · Katso lisää »
Platonin Akatemia
Platonin Akatemiaa esittävä roomalainen mosaiikki. Pompeji, ensimmäinen vuosisata. Akatemia oli Platonin vuonna 385 eaa. perustama filosofikoulu Ateenassa, antiikin Kreikassa. Se sai nimensä toimintapaikastaan Akademeian lehdosta. Koulu säilyi läpi hellenistisen ajan ja hajaantui Filon Larissalaisen kuoltua vuonna 83 eaa. Akatemia heräsi eloon lyhyeksi aikaa 200-luvulla Kassios Longinoksen aikana, ja perustettiin uudelleen vuonna 410 uusplatonismin keskukseksi. Koulun toiminta lakkasi viimeistään vuonna 529.Tahkokallio 2019, s. 94–95 Platonin Akatemia ei ollut akatemia sanan nykyisessä merkityksessä, vaan lähinnä alue, jonne voitiin kokoontua keskustelemaan sen aikaisen filosofian kiinnostuksen kohteista, kuten totuus, sielu, elämän tarkoitus ja hyvä elämä. Koulussa opetettiin dialektiikan avulla muun muassa ideaoppia ja muita platonistisia ajatuksia. Platonin koulukunnan jäseniä kutsuttiin akatemialaisiksi, akadēmikoi. Platonin Akatemiaa verrataan usein Aristoteleen vastaavaan kouluun, Lykeionissa toimineeseen peripateettiseen kouluun. Aristoteles opiskeli ja opetti Akatemiassa lähes 20 vuotta ennen oman opetustoimintansa aloittamista.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Platonin Akatemia · Katso lisää »
Platonin kappale
Platonin kappale on säännöllinen monitahokas, jonka tahkot ovat keskenään yhteneviä säännöllisiä monikulmioita ja jonka jokaisesta kärjestä lähtee yhtä monta särmää.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Platonin kappale · Katso lisää »
Platonismi
Platonismi on antiikin merkittävimmän filosofin, Platonin, ajatuksiin perustuva filosofinen koulukunta.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Platonismi · Katso lisää »
Plinius vanhempi
Plinius vanhemman patsas Comon tuomiokirkossa. Gaius Plinius Secundus (23 jaa. – syksy 79), joka tunnetaan paremmin nimellä Plinius vanhempi, oli roomalainen sotilas, kirjailija, oppinut ja luonnontutkija.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Plinius vanhempi · Katso lisää »
Pohjantähti
Pohjantähti (α UMi tai α Ursae Minoris), myös Polaris, on Pienen karhun tähdistön kirkkain tähti.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Pohjantähti · Katso lisää »
Protagoras
Protagoras (481–420 eaa.) oli kreikkalainen esisokraattinen filosofi ja Platonin mukaan yksi sofisteista.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Protagoras · Katso lisää »
Ptolemaiosten hallitsijasuku
Ptolemaiosten hallitsijasuku hallitsi Egyptiä vuodesta 305 eaa. vuoteen 30 eaa., jolloin Rooma valtasi Egyptin.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Ptolemaiosten hallitsijasuku · Katso lisää »
Pythagoraan lause
Hypotenuusalle piirretyn vihreän neliön pinta-ala (C2) on sama kuin kateeteille piirrettyjen neliöiden yhteenlaskettu pinta-ala (A2 + B2). Pythagoraan lause on matemaattinen teoreema, yksi kaikkein tunnetuimmista.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Pythagoraan lause · Katso lisää »
Pythagoralaisuus
Fjodor Bronnikov, ''Pythagoralaiset juhlivat auringonnousua'', 1869. Pythagoralaisuus on nimitys, jota käytetään Pythagoraan ja hänen seuraajiensa eli pythagoralaisten esoteerisista ja metafyysisistä opeista.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Pythagoralaisuus · Katso lisää »
Pythagoras
Pythagoras Samoslainen (582–496 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi, joka oli kotoisin Samoksesta.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Pythagoras · Katso lisää »
Rooma
Rooma (ital.) on Italian pääkaupunki ja väkiluvultaan Italian suurin kaupunki.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Rooma · Katso lisää »
Rooman valtakunta
Rooman valtakunta (usein myös antiikin Rooma) oli antiikin aikaisen Rooman kaupunkivaltion pohjalta kasvanut laaja imperiumi, joka käsitti koko Välimeren alueen.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Rooman valtakunta · Katso lisää »
Seleukidit
Seleukos I Nikator. Antiokhos I Soter. Seleukidien hallitsijasuku oli Aleksanteri Suuren sotapäällikön Seleukos I:n perustama hallitsijasuku, joka hallitsi Persiaa vuodesta 312 eaa. aina siihen asti kun parthialaiset valtasivat Persian noin vuonna 164 eaa. Sen jälkeen seleukidien valta heikkeni ja lopuksi he hallitsivat vain pientä osaa Syyriasta.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Seleukidit · Katso lisää »
Seleukos I Nikator
Seleukos I Nikator (”Voittaja”, noin 358–281 eaa.) oli makedonialainen sotilas, Aleksanteri Suuren upseeri ja yksi diadokeista.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Seleukos I Nikator · Katso lisää »
Seneca nuorempi
Lucius Annaeus Seneca (yleensä tunnettu lyhyesti nimellä Seneca tai Seneca nuorempi; noin 4 eaa. Corduba – 65 jaa. Rooma) oli roomalainen valtiomies, konsuli, kirjailija ja stoalainen filosofi.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Seneca nuorempi · Katso lisää »
Sokrates
Sokrates (470/469–399 eaa.)Thesleff & Sihvola 1994, s. 99–102.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Sokrates · Katso lisää »
Straton
Straton (n. 330–270 eaa.) oli antiikin kreikkalainen peripateettiseen koulukuntaan kuulunut filosofi.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Straton · Katso lisää »
Thales
Thales Miletoslainen (noin 636–546 eaa.) oli antiikin kreikkalainen esisokraattinen filosofi, matemaatikko ja tähtitieteilijä.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Thales · Katso lisää »
Theofrastos
Theofrastos Theofrastos (n. 371–287 eaa.) oli antiikin kreikkalainen peripateettiseen kouluun kuulunut filosofi.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Theofrastos · Katso lisää »
Uskonto
Uskontojen tunnuksia.Ylhäältä alas, vasemmalta oikealle: Rivi 1. kristinusko, juutalaisuus, hindulaisuus.Rivi 2. islam, buddhalaisuus, šintolaisuus Rivi 3. sikhiläisyys, Bahá'í, jainalaisuus. Uskonto tarkoittaa uskoa ja siihen liittyvää pyhyyden kokemusta, joka on muotoutunut oppijärjestelmäksi ja ilmenee erilaisina (yhteisöllisinä) tapoina ja (palvonta)menoina.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Uskonto · Katso lisää »
Välimeri
Välimeri on Atlantista itään työntyvä, Euroopan, Aasian ja Afrikan välissä sijaitseva meri.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Välimeri · Katso lisää »
Via Appia
Via Appia oli roomalainen tie, joka kulki Italian eteläosassa ja johti Roomasta Brundisiumiin.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Via Appia · Katso lisää »
Zarathustra
Zarathustra tai Zoroaster (nykypersiaksi Zardošt) oli persialainen profeetta ja zarathustralaisuuden perustaja.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Zarathustra · Katso lisää »
Zenon Elealainen
Zenon Elealainen (n. 490–420 eaa.) oli antiikin kreikkalainen esisokraattinen filosofi ja Parmenideen perustaman elealaisen koulukunnan jäsen.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Zenon Elealainen · Katso lisää »
Zenonin paradoksit
elealaiseen koulukuntaan. Zenonin paradoksit ovat Zenon Elealaisen ja hänen oppilaidensa kehittämiä paradokseja, jotka perustuvat liikkeen, moneuden, jatkuvuuden ja äärettömyyden käsitteisiin.
Uusi!!: Antiikin tiede ja Zenonin paradoksit · Katso lisää »
