Yhtäläisyyksiä Antiikin Kreikan kirjallisuus ja Homeros
Antiikin Kreikan kirjallisuus ja Homeros on 24 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Antiikin Aleksandria, Antiikin Ateena, Aristoteles, Bysantin valtakunta, Eratosthenes, Heeros, Hellenismi, Herodotos, Hesiodos, Historiateos, Ilias, Kaanon, Lineaari-B-kirjoitus, Lukianos, Muinaiskreikka, Odysseia, Odysseus, Peloponnesolaissota (Thukydides), Runousoppi, Semonides Amorgoslainen, Strabon, Thukydides, Troijan sota, Työt ja päivät.
Antiikin Aleksandria
Aleksandreia (yleensä Aleksandria) oli antiikin aikainen kaupunki Egyptissä.
Antiikin Aleksandria ja Antiikin Kreikan kirjallisuus · Antiikin Aleksandria ja Homeros ·
Antiikin Ateena
Ateena oli antiikin aikana merkittävä kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Attikan maakunnassa Kreikassa.
Antiikin Ateena ja Antiikin Kreikan kirjallisuus · Antiikin Ateena ja Homeros ·
Aristoteles
Aristoteles (384 eaa. Stageira – 322 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja tiedemies.
Antiikin Kreikan kirjallisuus ja Aristoteles · Aristoteles ja Homeros ·
Bysantin valtakunta
Bysantin valtakunta eli Itä-Rooma (tai, Politeia tōn Rhōmaiōn;; ’Rooman valtakunta’) oli Rooman valtakunnan itäosa, joka säilyi länsiosan romahdettua 400-luvulla ja jonka valtakausi kesti yli tuhat vuotta aina vuoteen 1453 saakka.
Antiikin Kreikan kirjallisuus ja Bysantin valtakunta · Bysantin valtakunta ja Homeros ·
Eratosthenes
Eratosthenes Kyreneläinen (276–194 eaa.) oli antiikin kreikkalainen matemaatikko, maantieteilijä, tähtitieteilijä, filosofi, runoilija, historioitsija ja filologi.
Antiikin Kreikan kirjallisuus ja Eratosthenes · Eratosthenes ja Homeros ·
Heeros
Heeros tarkoitti antiikin Kreikassa sankaria, jota usein saatettiin pitää puolijumalana. Heerokset olivat joko sotataidoillaan tai muilla uroteoilla ansainneet ihmisten kunnioituksen, ja he saattoivat olla jo syntyjään osaksi jumalaista alkuperää. Todellisia henkilöitä saatettiin korottaa heerokseksi, mutta useat heerosmyytit ovat niin vanhoja, ettei voida enää tietää, mistä ne ovat saaneet alkunsa. Antiikin Kreikassa tunnettuja heeroksia olivat muun muassa Herakles, Kastor ja Polydeukes, Peleus, Pelops, Kadmos, Akhilleus, Aineias, Sarpedon ja Theseus, Roomassa puolestaan esimerkiksi Rooman kaupungin myyttiset perustajat Romulus ja Remus. Jollekin heerokselle omistettua pyhäkköä kutsutaan herooniksi. Termillä eponyymi heeros tarkoitetaan jollekin paikalle tai muulle asialle nimensä antanutta heerosta. Esimerkiksi najadi Euboian katsottiin antaneen nimensä Euboian saarelle. Attikassa eli Ateenan kaupunkivaltion muodostaneella alueella eponyymeillä heeroksilla viitattiin fyleille eli ”heimoille" nimensä antaneisiin heeroksiin. Esimerkiksi Erekhtheis-fylen eponyymi heeros oli Ateenan myyttinen kuningas Erekhtheus. Termillä kulttuuriheeros tarkoitetaan usein luojajumalan rinnalla esiintyvää ja ikään kuin hänen työtään jatkavaa olentoa, joka keksii monet kulttuurin yksityiskohdat. Suomalaisessa muinaisuskossa kulttuuriheeroksia ovat esimerkiksi Väinämöinen, joka valmistaa kanteleen, sekä Ilmarinen, joka takoo Sammon. Kulttuuriheerokseen liittyy usein myös ajatus heeroksen kerran tapahtuvasta paluusta kansansa keskuuteen. Kulttuuriheerosta ei useinkaan palvota, koska myytit säilyttävät muiston hänen teoistaan. Jeesus ja pyhimykset esiintyvät usein kulttuuriheeroksen asemassa nimenomaan kansanomaisessa uskonnollisessa elämässä, mikä osoittaa tämän jumalatyypin produktiivisuutta.
Antiikin Kreikan kirjallisuus ja Heeros · Heeros ja Homeros ·
Hellenismi
Hellenismi tarkoittaa Aleksanteri Suuren valtakunnan raunioille syntynyttä, useiden eri etnisten ryhmien yhteistä kreikankielistä kulttuuripiiriä.
Antiikin Kreikan kirjallisuus ja Hellenismi · Hellenismi ja Homeros ·
Herodotos
Herodotos (noin 484–425 eaa.) oli antiikin kreikkalainen historioitsija.
Antiikin Kreikan kirjallisuus ja Herodotos · Herodotos ja Homeros ·
Hesiodos
Hesiodos (n. 700 eaa.) oli muinaiskreikkalainen runonlaulaja ja eeppinen runoilija.
Antiikin Kreikan kirjallisuus ja Hesiodos · Hesiodos ja Homeros ·
Historiateos
Historiateos (’Historiat’) on Herodotoksen noin vuosina 450–420 eaa.
Antiikin Kreikan kirjallisuus ja Historiateos · Historiateos ja Homeros ·
Ilias
Ilias (”Laulu Ilionista”) on Homeroksen nimiin laitettu muinaiskreikkalainen eeppinen runoelma, joka on maailmankirjallisuuden tunnetuimpia teoksia.
Antiikin Kreikan kirjallisuus ja Ilias · Homeros ja Ilias ·
Kaanon
Kaanon voi tarkoittaa seuraavia.
Antiikin Kreikan kirjallisuus ja Kaanon · Homeros ja Kaanon ·
Lineaari-B-kirjoitus
Kansallinen arkeologinen museo, Ateena. Lineaari-B-kirjoitus on Kreikan mantereella ja Kreetan saarella kukoistaneen mykeneläisen kulttuurin noin 1400-luvulta 1100-luvulle eaa. käyttämä lineaarikirjoitusjärjestelmä.
Antiikin Kreikan kirjallisuus ja Lineaari-B-kirjoitus · Homeros ja Lineaari-B-kirjoitus ·
Lukianos
Lukianos Samosatalainen (n. 125 – n. 180) oli syyrialainen reettori ja kirjailija, joka tunnetaan satiireistaan.
Antiikin Kreikan kirjallisuus ja Lukianos · Homeros ja Lukianos ·
Muinaiskreikka
Muinaiskreikka on indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluvan kreikan kielen historiallinen kehitysvaihe.
Antiikin Kreikan kirjallisuus ja Muinaiskreikka · Homeros ja Muinaiskreikka ·
Odysseia
Odysseia (”Laulu Odysseuksesta”) on Homeroksen nimiin pantu muinaiskreikkalainen eeppinen runoelma, joka on maailmankirjallisuuden tunnetuimpia teoksia.
Antiikin Kreikan kirjallisuus ja Odysseia · Homeros ja Odysseia ·
Odysseus
Christian Gottlob Heyne: Odysseus ja Eurykleia. piirros. Odysseus oli kreikkalainen tarusankari ja Ithakan saaren myyttinen kuningas, Laerteen ja Antikleian poika.
Antiikin Kreikan kirjallisuus ja Odysseus · Homeros ja Odysseus ·
Peloponnesolaissota (Thukydides)
Peloponnesolaissota (”(Peloponnesolaissotien) historia”) on antiikin kreikkalaisen historioitsija Thukydideen kirjoittama selonteko peloponnesolaissodan (431–404 eaa.) vaiheista ja sotaan liittyneestä Kreikan kaupunkivaltioiden välisestä politiikasta.
Antiikin Kreikan kirjallisuus ja Peloponnesolaissota (Thukydides) · Homeros ja Peloponnesolaissota (Thukydides) ·
Runousoppi
Runousoppi on Aristoteleen poetiikkaa käsittelevä teos.
Antiikin Kreikan kirjallisuus ja Runousoppi · Homeros ja Runousoppi ·
Semonides Amorgoslainen
Semonides Amorgoslainen (600-luku eaa.) oli antiikin kreikkalainen jambirunoilija.
Antiikin Kreikan kirjallisuus ja Semonides Amorgoslainen · Homeros ja Semonides Amorgoslainen ·
Strabon
Strabon Strabon (n. 63 eaa. – 24 jaa.) oli antiikin kreikkalainen maantieteilijä, historioitsija ja filosofi.
Antiikin Kreikan kirjallisuus ja Strabon · Homeros ja Strabon ·
Thukydides
Thukydides (n. 460/455–401/396 eaa.) oli antiikin kreikkalainen historioitsija, joka tunnetaan teoksestaan Peloponnesolaissota.
Antiikin Kreikan kirjallisuus ja Thukydides · Homeros ja Thukydides ·
Troijan sota
Johann Georg Trautmannin maalaus Troijan tuhosta. Troijan sota oli antiikin Kreikassa myyttinen sota useiden kreikkalaisten heimojen ja Troijan kaupungin välillä.
Antiikin Kreikan kirjallisuus ja Troijan sota · Homeros ja Troijan sota ·
Työt ja päivät
Työt ja päivät (Erga kai hēmerai) on Hesiodoksen kirjoittama noin 800 säettä käsittävä eeppinen runoelma.
Antiikin Kreikan kirjallisuus ja Työt ja päivät · Homeros ja Työt ja päivät ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Antiikin Kreikan kirjallisuus ja Homeros
- Mitä heillä on yhteistä Antiikin Kreikan kirjallisuus ja Homeros
- Yhtäläisyyksiä Antiikin Kreikan kirjallisuus ja Homeros
Vertailu Antiikin Kreikan kirjallisuus ja Homeros
Antiikin Kreikan kirjallisuus on 339 suhteet, kun taas Homeros on 100. niillä on yhteistä 24, Jaccard'in indeksi on 5.47% = 24 / (339 + 100).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Antiikin Kreikan kirjallisuus ja Homeros. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa: