Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Antiikin Ateena ja Olympian kisat
Antiikin Ateena ja Olympian kisat on 41 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Alkibiades, Antiikin Kreikka, Antiikki, Apollon, Argos (kaupunki), Aristoteles, Ateena, Augustus, Demeter, Filippos II, Heeros, Herulit, Isthmian kisat, Kesäolympialaiset 1896, Kesäolympialaiset 2004, Korintti, Kreikan arkaainen kausi, Kreikan pimeät vuosisadat, Kristinusko, Luettelo antiikin Kreikan jumalista, Makedonian valtakunta, Mykeneläinen kulttuuri, Nemean kisat, Panathinaïkó-stadion, Panhelleeniset kisat, Pausanias (maantieteilijä), Peisistratos, Peloponnesolaissota, Poseidon, Pronssikausi, ..., Python kisat, Retoriikka, Simonides Keoslainen, Sparta, Stadion (pituusmitta), Stoa (rakennustyyppi), Sulla, Theodosius I, Theodosius II, Tyranni, Zeus. Laajenna indeksi (11 lisää) »
Alkibiades
Alkibiades (noin 450– noin 404 eaa.Hazel s. 7.) oli ateenalainen poliitikko ja sotilasjohtaja peloponnesolaissodan aikaan.
Alkibiades ja Antiikin Ateena · Alkibiades ja Olympian kisat ·
Antiikin Kreikka
Antiikin Kreikka on termi, jolla kuvataan antiikin kulttuurin muinaiskreikkaa puhuneita alueita.
Antiikin Ateena ja Antiikin Kreikka · Antiikin Kreikka ja Olympian kisat ·
Antiikki
Akropoliilta. Naista esittävät karyatidipylväät kannattelevat Erekhtheion-temppelin kattoa. Antiikki eli vanha aika on aikakausi erityisesti kreikkalaisessa ja roomalaisessa historiassa, noin 800 eaa. – 500 jaa.
Antiikin Ateena ja Antiikki · Antiikki ja Olympian kisat ·
Apollon
Apollon sauroktonos, ensimmäinen tai toinen vuosisata Apollon (roomalaisten Apollo) on jumala kreikkalaisessa ja roomalaisessa mytologiassa.
Antiikin Ateena ja Apollon · Apollon ja Olympian kisat ·
Argos (kaupunki)
Argos (tai Argiorum) oli mykeneläisaikainen kaupunki ja antiikin aikainen kaupunkivaltio (polis) Argoliin maakunnassa Kreikassa.
Antiikin Ateena ja Argos (kaupunki) · Argos (kaupunki) ja Olympian kisat ·
Aristoteles
Aristoteles (384 eaa. Stageira – 322 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja tiedemies.
Antiikin Ateena ja Aristoteles · Aristoteles ja Olympian kisat ·
Ateena
Ateena on Kreikan pääkaupunki ja samalla maan suurin kaupunki.
Antiikin Ateena ja Ateena · Ateena ja Olympian kisat ·
Augustus
Gaius Julius Caesar Augustus (synt. Gaius Octavius Thurinus, myöh. Gaius Julius Caesar, yleisesti Augustus) (23. syyskuuta 63 eaa. – 19. elokuuta 14) oli Rooman ensimmäinen keisari (valtakausi 16. tammikuuta 27 eaa. – 19. elokuuta 14 jaa.). Augustus oli Julius-Claudius-suvun ensimmäinen keisari.
Antiikin Ateena ja Augustus · Augustus ja Olympian kisat ·
Demeter
Demeter Demeter oli kreikkalaisessa mytologiassa sadonkorjuun, viljan ja kaikkien elävien kasvien jumalatarFacta2001, WSOY 1981, 3.
Antiikin Ateena ja Demeter · Demeter ja Olympian kisat ·
Filippos II
Kreikkalainen maailma 350-luvulla eaa. Filippos II (382–336 eaa.) oli Makedonian kuningas vuosina 359–336 eaa. Filippos yhdisti hajanaisen Makedonian voimakkaaksi kuningaskunnaksi ja uudisti sen armeijan.
Antiikin Ateena ja Filippos II · Filippos II ja Olympian kisat ·
Heeros
Heeros tarkoitti antiikin Kreikassa sankaria, jota usein saatettiin pitää puolijumalana. Heerokset olivat joko sotataidoillaan tai muilla uroteoilla ansainneet ihmisten kunnioituksen, ja he saattoivat olla jo syntyjään osaksi jumalaista alkuperää. Todellisia henkilöitä saatettiin korottaa heerokseksi, mutta useat heerosmyytit ovat niin vanhoja, ettei voida enää tietää, mistä ne ovat saaneet alkunsa. Antiikin Kreikassa tunnettuja heeroksia olivat muun muassa Herakles, Kastor ja Polydeukes, Peleus, Pelops, Kadmos, Akhilleus, Aineias, Sarpedon ja Theseus, Roomassa puolestaan esimerkiksi Rooman kaupungin myyttiset perustajat Romulus ja Remus. Jollekin heerokselle omistettua pyhäkköä kutsutaan herooniksi. Termillä eponyymi heeros tarkoitetaan jollekin paikalle tai muulle asialle nimensä antanutta heerosta. Esimerkiksi najadi Euboian katsottiin antaneen nimensä Euboian saarelle. Attikassa eli Ateenan kaupunkivaltion muodostaneella alueella eponyymeillä heeroksilla viitattiin fyleille eli ”heimoille" nimensä antaneisiin heeroksiin. Esimerkiksi Erekhtheis-fylen eponyymi heeros oli Ateenan myyttinen kuningas Erekhtheus. Termillä kulttuuriheeros tarkoitetaan usein luojajumalan rinnalla esiintyvää ja ikään kuin hänen työtään jatkavaa olentoa, joka keksii monet kulttuurin yksityiskohdat. Suomalaisessa muinaisuskossa kulttuuriheeroksia ovat esimerkiksi Väinämöinen, joka valmistaa kanteleen, sekä Ilmarinen, joka takoo Sammon. Kulttuuriheerokseen liittyy usein myös ajatus heeroksen kerran tapahtuvasta paluusta kansansa keskuuteen. Kulttuuriheerosta ei useinkaan palvota, koska myytit säilyttävät muiston hänen teoistaan. Jeesus ja pyhimykset esiintyvät usein kulttuuriheeroksen asemassa nimenomaan kansanomaisessa uskonnollisessa elämässä, mikä osoittaa tämän jumalatyypin produktiivisuutta.
Antiikin Ateena ja Heeros · Heeros ja Olympian kisat ·
Herulit
Herulit olivat germaaniheimo, joka oli luultavasti alun perin lähtöisin Itämeren rannoilta.
Antiikin Ateena ja Herulit · Herulit ja Olympian kisat ·
Isthmian kisat
Isthmian kisat olivat antiikin kreikkalaiset Poseidon-jumalan kunniaksi järjestetyt urheilukilpailut.
Antiikin Ateena ja Isthmian kisat · Isthmian kisat ja Olympian kisat ·
Kesäolympialaiset 1896
I olympiadin kisat olivat huhtikuussa 1896 Ateenassa järjestetyt ensimmäiset nykyaikaiset olympiakisat.
Antiikin Ateena ja Kesäolympialaiset 1896 · Kesäolympialaiset 1896 ja Olympian kisat ·
Kesäolympialaiset 2004
Vuoden 2004 kesäolympialaiset järjestettiin 13.–29.
Antiikin Ateena ja Kesäolympialaiset 2004 · Kesäolympialaiset 2004 ja Olympian kisat ·
Korintti
Korintti (suomeksi joskus myös Korintto, Korintos) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Korinthiassa Peloponnesoksen niemimaan koillisosassa Kreikassa.
Antiikin Ateena ja Korintti · Korintti ja Olympian kisat ·
Kreikan arkaainen kausi
Kreikan arkaainen kausi käsittää antiikin Kreikan historiassa ajan kreikkalaisten polisten eli kaupunkivaltioiden synnystä persialaissotiin eli noin 700 eaa.–480 eaa.
Antiikin Ateena ja Kreikan arkaainen kausi · Kreikan arkaainen kausi ja Olympian kisat ·
Kreikan pimeät vuosisadat
Kreikan pimeät vuosisadat ovat mykeneläisen kulttuurin tuhoutumisen ja antiikin kreikkalaisen kulttuurin muotoutumisen välinen aikakausi noin 1100–900/800 eaa.
Antiikin Ateena ja Kreikan pimeät vuosisadat · Kreikan pimeät vuosisadat ja Olympian kisat ·
Kristinusko
Kristinusko on monoteistinen uskonto, joka perustuu Raamatun Uudessa testamentissa kuvatun Jeesuksen elämään ja opetuksiin.
Antiikin Ateena ja Kristinusko · Kristinusko ja Olympian kisat ·
Luettelo antiikin Kreikan jumalista
Tämä on luettelo antiikin Kreikan jumalista.
Antiikin Ateena ja Luettelo antiikin Kreikan jumalista · Luettelo antiikin Kreikan jumalista ja Olympian kisat ·
Makedonian valtakunta
Makedonian valtakunta oli antiikin aikainen helleeninen valtakunta, jonka ydinaluetta oli nykyisen Kreikan pohjoisosa eli Makedonia.
Antiikin Ateena ja Makedonian valtakunta · Makedonian valtakunta ja Olympian kisat ·
Mykeneläinen kulttuuri
Mykeneläinen kulttuuri oli Kreikan mantereella ja Egeanmeren alueella noin vuosina 1700–1050 eaa.
Antiikin Ateena ja Mykeneläinen kulttuuri · Mykeneläinen kulttuuri ja Olympian kisat ·
Nemean kisat
Nemean kisat (tai, ta Nemeia) olivat antiikin kreikkalaiset Zeus-jumalan kunniaksi järjestetyt urheilukilpailut.
Antiikin Ateena ja Nemean kisat · Nemean kisat ja Olympian kisat ·
Panathinaïkó-stadion
Panathinaïkó-stadion (Panateenalainen stadion, ”Kaikkien ateenalaisten stadion”) eli Kallimármaro (Καλλιμάρμαρο, ”Kaunismarmorinen”) on urheilustadion Ateenassa Kreikassa.
Antiikin Ateena ja Panathinaïkó-stadion · Olympian kisat ja Panathinaïkó-stadion ·
Panhelleeniset kisat
Panhelleeniset kisat eli yleiskreikkalaiset kisat oli yhteisnimitys neljälle antiikin Kreikassa järjestetylle suurelle urheilutapahtumalle.
Antiikin Ateena ja Panhelleeniset kisat · Olympian kisat ja Panhelleeniset kisat ·
Pausanias (maantieteilijä)
Pausanias (100-luku) oli antiikin kreikkalainen maantieteilijä, joka eli Rooman vallan aikana.
Antiikin Ateena ja Pausanias (maantieteilijä) · Olympian kisat ja Pausanias (maantieteilijä) ·
Peisistratos
Peisistratos Peisistratos (n. 607–528 eaa.) oli antiikin kreikkalainen valtiomies, josta tuli Ateenan tyrannian perustaja suosion saaneen vallankaappauksen seurauksena.
Antiikin Ateena ja Peisistratos · Olympian kisat ja Peisistratos ·
Peloponnesolaissota
Peloponnesolaissota käytiin pääasiassa Ateenan ja Spartan johtamien liittojen välillä vuosina 431–404 eaa. Persialaissotien jälkeen Ateenan valta oli kasvanut valtavasti, ja muut kaupunkivaltiot pelkäsivät, että Ateenasta tulisi liian voimakas.
Antiikin Ateena ja Peloponnesolaissota · Olympian kisat ja Peloponnesolaissota ·
Poseidon
Poseidonin patsas Kööpenhaminan satamassa. Aiaan. Poseidon on kreikkalaisessa mytologiassa meren jumala.
Antiikin Ateena ja Poseidon · Olympian kisat ja Poseidon ·
Pronssikausi
Kansallismuseon tunnus KM 72:1a,b. Pronssikausi oli esihistorian aikakausi, jolloin pääasiallinen metalli aseiden ja työkalujen valmistamisessa oli pronssi.
Antiikin Ateena ja Pronssikausi · Olympian kisat ja Pronssikausi ·
Python kisat
Python kisat olivat antiikin kreikkalaiset Apollon-jumalan kunniaksi järjestetyt musiikki- ja urheilukilpailut.
Antiikin Ateena ja Python kisat · Olympian kisat ja Python kisat ·
Retoriikka
Retoriikka eli puhetaito on oppi menestyksekkäästä ja vakuuttavasta puhumisesta.
Antiikin Ateena ja Retoriikka · Olympian kisat ja Retoriikka ·
Simonides Keoslainen
Simonides Keoslainen (noin 556–468/467 eaa.) oli antiikin kreikkalainen lyyrinen ja elegiarunoilija, joka oli kotoisin Keoksen saarelta.
Antiikin Ateena ja Simonides Keoslainen · Olympian kisat ja Simonides Keoslainen ·
Sparta
Sparta klassisella kaudella. Paksu viiva: Sparta ja valloitetut alueet, ohut viiva: varsinaisen Spartan kaupungin arvioitu alue. Kartan esittämän alueen leveys luonnossa on noin 150 km. Sparta eli Lakedaimon oli antiikin kreikkalainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis).
Antiikin Ateena ja Sparta · Olympian kisat ja Sparta ·
Stadion (pituusmitta)
Olympian stadion Stadion eli stadionmitta oli antiikin kreikkalainen pituusmitta, joka vastasi 600 pusta eli jalkaa, nykymitoissa yleensä noin 177–192 metriä.
Antiikin Ateena ja Stadion (pituusmitta) · Olympian kisat ja Stadion (pituusmitta) ·
Stoa (rakennustyyppi)
Uudelleenrakennettu Attaloksen stoa Ateenassa. Attaloksen stoan pylväikköä sisältä. Stoa tarkoitti antiikin kreikkalaisessa arkkitehtuurissa vapaasti seisovaa avointa pylväshallia tai rakennukseen liittyvää katettua pylväshallia, joka oli yleensä tarkoitettu julkiseen käyttöön.
Antiikin Ateena ja Stoa (rakennustyyppi) · Olympian kisat ja Stoa (rakennustyyppi) ·
Sulla
Sullan rintakuva. Lucius Cornelius Sulla lisänimeltään Felix (Onnekas) (noin 138 eaa. – 78 eaa.), usein pelkkä "Sulla", oli roomalainen sotapäällikkö ja diktaattori.
Antiikin Ateena ja Sulla · Olympian kisat ja Sulla ·
Theodosius I
Keisari Theodosius Rooman valtakunta Theodosius I:n kuoleman aikaan vuonna 395 Theodosius I Suuri (11. tammikuuta 347 – 17. tammikuuta 395) oli Rooman keisari vuosina 379–395.
Antiikin Ateena ja Theodosius I · Olympian kisat ja Theodosius I ·
Theodosius II
Theodosius II:n rintakuva Louvressa Theodosius II (huhtikuu 401 – 28. heinäkuuta 450), hallitsi 408–450) Itä-Rooman keisari vuodesta 408. Hänen vanhempansa olivat Arcadius ja Aelia Eudoxia. Kun Arcadius kuoli vuonna 408 tuli Theodosiuksesta keisari. Hänen siskonsa Pulcheria painosti häntä uskonnollisissa asioissa ja hänellä oli todellinen valta valtaistuimen takana. Vuonna 421 hän meni naimisiin runoilijattaren Aelia Eudocian kanssa. Heidän tyttärensä Licinia Eudoxia meni naimisiin Länsi-Rooman keisarin Valentinianus III:n kanssa. Theodosius kuoli vuonna 450 ratsastusonnettomuudessa. Vuonna 429 Theodosius määräsi koottavaksi kaikki Konstantinus Suuren jälkeen säädetyt lait. Codex Theodosianus valmistui vuonna 438 ja tuli olemaan perusta keisari Justinianus I:n lakikokoelmalle Codex Iustinianus. Luokka:Bysantin keisarit Luokka:Vuonna 401 syntyneet Luokka:Vuonna 450 kuolleet.
Antiikin Ateena ja Theodosius II · Olympian kisat ja Theodosius II ·
Tyranni
Tyranni eli hirmuhallitsija on nykykielenkäytössä hallitsija, joka harjoittaa väkivaltaisiin keinoihin perustuvaa, kauhua herättävää vallankäyttöä.
Antiikin Ateena ja Tyranni · Olympian kisat ja Tyranni ·
Zeus
Zeuksen patsas British Museumissa. Zeus on kreikkalaisen mytologian ylijumala ja taivaanjumala sekä Olympoksen valtias ja jumalten dynastian perustaja.
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Antiikin Ateena ja Olympian kisat
- Mitä heillä on yhteistä Antiikin Ateena ja Olympian kisat
- Yhtäläisyyksiä Antiikin Ateena ja Olympian kisat
Vertailu Antiikin Ateena ja Olympian kisat
Antiikin Ateena on 453 suhteet, kun taas Olympian kisat on 164. niillä on yhteistä 41, Jaccard'in indeksi on 6.65% = 41 / (453 + 164).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Antiikin Ateena ja Olympian kisat. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
