Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
34 suhteet: Aasia, Ampiaiset, Eläimet, Eurooppa, Giovanni Antonio Scopoli, Hankoniemi, Hämähäkit, Hämähäkkieläimet, Heinäsirkat, Hepokatit, Hirvensalmi, Huhtala, Hyönteiset, Kangasala, Kärpäset, Leukakoukulliset, Niveljalkaiset, Norja, Perhoset, Pohjois-Afrikka, Pohjoismaat, Ristihämähäkit, Ruotsi, Seinäjoki, Suo, Suomenlahti, Suomi, Tanska, Tarhahämähäkit, Vantaa, Varsova, Välimeri, Vesi, Viro.
Aasia
Aasia on maapallon suurin maanosa niin väestöltään kuin pinta-alaltaankin.
Uusi!!: Ampiaishämähäkki ja Aasia · Katso lisää »
Ampiaiset
Ampiaiset (Vespidae) on myrkkypistiäisiin (Aculeata) kuuluva pistiäisheimo.
Uusi!!: Ampiaishämähäkki ja Ampiaiset · Katso lisää »
Eläimet
Eläimet eli eläinkunta (Animalia, syn. Metazoa) on laaja monisoluisista aitotumallisista eliöistä muodostuva taksonominen kunta.
Uusi!!: Ampiaishämähäkki ja Eläimet · Katso lisää »
Eurooppa
Eurooppa on maanosa pohjoisella pallonpuoliskolla Euraasian mantereen läntisessä viidenneksessä.
Uusi!!: Ampiaishämähäkki ja Eurooppa · Katso lisää »
Giovanni Antonio Scopoli
Giovanni Antonio Scopoli, latinaksi Johannes Antonius Scopoli, (3. kesäkuuta 1723, Cavalese Val di Fiemme – 8. toukokuuta 1788, Pavia) oli italialais-itävaltalainen lääkäri ja luonnontieteilijä. Giovannin isä oli lakimies. Lääketieteen oppiarvon Giovanni suoritti Innsbruckin yliopistossa, ja hoiti praktiikkaa Cavalesessa ja Venetsiassa. Hän kulutti paljon aikaa keräämällä kasveja ja hyönteisiä Alpeilla. Hän vietti 2 vuotta Seckanin herttuan yksityissihteerinä, kunnes sai lääkärin viran elohopeakaivoksilta Idrijasta, läntisessä Sloveniassa. Täällä hän vietti seuraavat 16 vuotta. 1761 hän julkaisi tutkimuksen De Hydroargyro Idriensi Tentamina, jossa käsitteli elohopeamyrkytysoireiden esiintymistä kaivosmiehissä. Idrijassa Scopoli tutki paikallista luontoa, julkaisten 1760 Flora Carniolica tutkielman ja laajan tutkimuksen hyönteisistä. 1769–72 hän julkaisi Anni-Historico Naturales tutkimuksen, jossa kuvaili uusia lintulajeja lukuisista kokoelmista. 1769 Scopoli osoitettiin Saksaan Chemnitzin Kaivosakatemian lehtorin virkaan. 1777 hän siirtyi Pavian yliopistoon. Hänen viimeiseksi työkseen jäi Deliciae Flora et Fauna Insubricae (1786-88), missä hän esitti tieteelliset nimet Pierre Sonneratin matkoillaan löytämille ja kuvailemille linnuille ja nisäkkäille. Scopoli kuvaili tieteelle lukuisia kasveja, hyönteisiä, ja linnuista muun muassa rääkkähaikara, tundrahanhi, pikkuhuitti, pikkutylli, tornipöllö, minervanpöllö, alppirautiainen ja mustapääsirkku ovat hänen nimeämiään. Scopolin nimeämien kasvien tieteellisen nimen perässä käytetään auktorilyhennettä Scop..
Uusi!!: Ampiaishämähäkki ja Giovanni Antonio Scopoli · Katso lisää »
Hankoniemi
Hankoniemen sijainti Suomen kartalla. Nykyisten Hangon ja Raaseporin kaupunkien kuntajako 1960-luvulla. Vuonna 1977 Hankoon (oranssilla) liitettiin Hankoniemellä sijaitsevat osat Bromarvista ja Tammisaaren maalaiskunnasta sekä osa Tenholasta. Hankoniemi on niemimaa Manner-Suomen lounaiskolkassa, Suomenlahden rannikon länsipäässä.
Uusi!!: Ampiaishämähäkki ja Hankoniemi · Katso lisää »
Hämähäkit
Hämähäkit (Araneae) ovat niveljalkaisiin kuuluvien hämähäkkieläinten lahko.
Uusi!!: Ampiaishämähäkki ja Hämähäkit · Katso lisää »
Hämähäkkieläimet
Hämähäkkieläimet (Arachnida) on niveljalkaisten (Arthropoda) luokka.
Uusi!!: Ampiaishämähäkki ja Hämähäkkieläimet · Katso lisää »
Heinäsirkat
Heinäsirkat (Acrididae) on suorasiipisten hyönteisten heimo.
Uusi!!: Ampiaishämähäkki ja Heinäsirkat · Katso lisää »
Hepokatit
Hepokatit (Tettigoniidae) on suorasiipisten heimo, johon kuuluu keskikokoisia tai suurehkoja hyppiviä hyönteisiä.
Uusi!!: Ampiaishämähäkki ja Hepokatit · Katso lisää »
Hirvensalmi
Hirvensalmi on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa Mikkelin länsipuolella.
Uusi!!: Ampiaishämähäkki ja Hirvensalmi · Katso lisää »
Huhtala
Huhtala on Seinäjoen 14.
Uusi!!: Ampiaishämähäkki ja Huhtala · Katso lisää »
Hyönteiset
Hyönteiset (Insecta) on lajimäärältään suurin biologinen luokka.
Uusi!!: Ampiaishämähäkki ja Hyönteiset · Katso lisää »
Kangasala
Kangasala on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Tampereen itäpuolella Pirkanmaan maakunnassa.
Uusi!!: Ampiaishämähäkki ja Kangasala · Katso lisää »
Kärpäset
Kärpäset (Brachycera) ovat kaksisiipisiä hyönteisiä.
Uusi!!: Ampiaishämähäkki ja Kärpäset · Katso lisää »
Leukakoukulliset
Leukakoukulliset (Chelicerata) on niveljalkaisten pääjakson alajakso.
Uusi!!: Ampiaishämähäkki ja Leukakoukulliset · Katso lisää »
Niveljalkaiset
Niveljalkaiset (Arthropoda) on ylivoimaisesti suurin eläinkunnan pääjakso.
Uusi!!: Ampiaishämähäkki ja Niveljalkaiset · Katso lisää »
Norja
Norjan kuningaskunta (kirjanorjaksi Kongeriket Norge,, pohjoissaameksi Norgga gonagasriika) eli Norja on perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Ampiaishämähäkki ja Norja · Katso lisää »
Perhoset
Perhoset (Lepidoptera) ovat hyönteisten lahko.
Uusi!!: Ampiaishämähäkki ja Perhoset · Katso lisää »
Pohjois-Afrikka
Pohjois-Afrikkaan kuuluvat alueet YK:n määritelmän mukaan. Pohjois-Afrikka on Afrikan pohjoisin osa.
Uusi!!: Ampiaishämähäkki ja Pohjois-Afrikka · Katso lisää »
Pohjoismaat
Pohjoismaiden liput vasemmalta oikealle: Suomi, Islanti, Norja, Ruotsi ja Tanska. Pohjoismaat (joskus myös Pohjola) muodostavat maantieteellisen ja kulttuurisen alueen Euroopan pohjoisosassa.
Uusi!!: Ampiaishämähäkki ja Pohjoismaat · Katso lisää »
Ristihämähäkit
Ristihämähäkit eli verkkohämähäkit (Araneidae) on hämähäkkiheimo, jonka lajit ovat hämähäkeistä tunnetuimpia suuren kokonsa ja taidokkaiden hämähäkinverkkojensa ansiosta. Suomessa ristihämähäkkejä on 33 lajia. Nimensä heimo on saanut ristihämähäkistä (Araneus diadematus), joka kansanomaisesti tunnetaan ristilukkina. Ristihämähäkkien kutomat verkot ovat muodoltaan symmetrisiä ratasverkkoja. Verkon kutomiseen hämähäkiltä kuluu aikaa pari tuntia. Ristihämähäkeille on tyypillistä, että ne rakentavat ja myös purkavat verkkonsa joka päivä. Syynä tähän on se, että tahmeat pyyntilangat menettävät kuivuessaan pyyntitehoaan. Purkaessaan verkon ristihämähäkit syövät seitin ja käyttävät materiaalin uudelleen langan rakennusaineeksi.
Uusi!!: Ampiaishämähäkki ja Ristihämähäkit · Katso lisää »
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Ampiaishämähäkki ja Ruotsi · Katso lisää »
Seinäjoki
Seinäjoki on Suomen kaupunki ja Etelä-Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee samannimisen joen molemmin puolin.
Uusi!!: Ampiaishämähäkki ja Seinäjoki · Katso lisää »
Suo
Näkymä suolta. Suo on kostea ekosysteemi, jossa haihdunta on sadantaa pienempi, ja jonka kasvien jäännöksistä muodostuu turvetta.
Uusi!!: Ampiaishämähäkki ja Suo · Katso lisää »
Suomenlahti
Suomenlahti on Itämeren itäisin lahti Suomen ja Viron välissä.
Uusi!!: Ampiaishämähäkki ja Suomenlahti · Katso lisää »
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Ampiaishämähäkki ja Suomi · Katso lisää »
Tanska
Tanskan kuningaskunta eli Tanska (Danmark) on parlamentaarinen perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Ampiaishämähäkki ja Tanska · Katso lisää »
Tarhahämähäkit
Tarhahämähäkit (Argiope) on ristihämähäkkien heimoon kuuluva suku.
Uusi!!: Ampiaishämähäkki ja Tarhahämähäkit · Katso lisää »
Vantaa
Vantaa (vuoteen 1972 Helsingin maalaiskunta, ruots. Helsinge) on kaupunki Uudellamaalla.
Uusi!!: Ampiaishämähäkki ja Vantaa · Katso lisää »
Varsova
Varsova on Puolan pääkaupunki.
Uusi!!: Ampiaishämähäkki ja Varsova · Katso lisää »
Välimeri
Välimeri on Atlantista itään työntyvä, Euroopan, Aasian ja Afrikan välissä sijaitseva meri.
Uusi!!: Ampiaishämähäkki ja Välimeri · Katso lisää »
Vesi
Vesi (kemiallinen kaava H2O, kemiallisena yhdisteenä voidaan käyttää myös systemaattisia nimiä; oksidaani, divetymonoksidi tai divetyoksidi) on huoneenlämmössä nesteenä esiintyvä vedyn ja hapen muodostama epäorgaaninen kemiallinen yhdiste ja vedyn palamistuote.
Uusi!!: Ampiaishämähäkki ja Vesi · Katso lisää »
Viro
Viron tasavalta eli Viro on valtio, joka sijaitsee Pohjois-Euroopassa Itämeren itärannalla Suomenlahden eteläpuolella Baltiassa.
Uusi!!: Ampiaishämähäkki ja Viro · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Aranea brünnichii, Aranea caspia, Aranea fasciata, Aranea formosa, Aranea phragmitis, Aranea pulchra, Aranea speciosa, Aranea zebra, Argiope bruennichi, Argiope bruennichii, Argiope brünnichi, Argiope brünnichii, Epeira speciosa, Miranda transalpina, Miranda zabonica, Nephila transalpina, Segestria pulchra.
