Yhtäläisyyksiä Ammoniakki ja Vety
Ammoniakki ja Vety on 24 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Amiinit, Ammoniumioni, Emäs, Haber–Bosch-menetelmä, Happamuus, Hybridisaatio, Hydroksidi, Ioni, Kaasu, Kemianteollisuus, Kiehumispiste, Lannoite, Metaani, Moolimassa, Natrium, Natriumhydroksidi, Palaminen, Rauta, Sulamispiste, Suola, Typpi, Vesi, Vetysidos, Yhdysvallat.
Amiinit
Primäärinen amiini/ Sekundäärinen amiini/ Tertiäärinen amiini Amiinit ovat ammoniakin (NH3) kaltaisia yhdisteitä, joissa on vetyatomin tai -atomien tilalla orgaaninen ryhmä.
Amiinit ja Ammoniakki · Amiinit ja Vety ·
Ammoniumioni
Ammoniumionin rakenne Ammoniumioni on moniatominen positiviinen kompleksi-ioni, jonka kemiallinen kaava on NH4+.
Ammoniakki ja Ammoniumioni · Ammoniumioni ja Vety ·
Emäs
Emäs eli alkali on hapon vastakohta.
Ammoniakki ja Emäs · Emäs ja Vety ·
Haber–Bosch-menetelmä
Haber–Bosch-menetelmä: 1. höyryreformointi, 2. ilman lisäys, 3. CO:n hapetus, 4. CO2 poisto, 5. ammoniakkisynteesi, 6. ammoniakin nesteytys Haber–Bosch-menetelmä on nykyaikainen ja taloudellinen ammoniakin valmistusmenetelmä, jonka kehittivät saksalaiset tiedemiehet Fritz Haber ja Carl Bosch vuonna 1909.
Ammoniakki ja Haber–Bosch-menetelmä · Haber–Bosch-menetelmä ja Vety ·
Happamuus
Happamuus tarkoittaa positiivisten vetyionien (H+) (protonien) aktiivisuutta liuoksessa.
Ammoniakki ja Happamuus · Happamuus ja Vety ·
Hybridisaatio
Hybridisaatio on kahden tai useamman atomiorbitaalin yhdistyminen yhtä moneksi hybridiorbitaaliksi, joilla on jokaisella sama muoto ja energia.
Ammoniakki ja Hybridisaatio · Hybridisaatio ja Vety ·
Hydroksidi
Hydroksidi Hydroksidi-ioni on vedyn ja hapen muodostama anioni, OH-, jonka varaus on -1.
Ammoniakki ja Hydroksidi · Hydroksidi ja Vety ·
Ioni
Ioni on sähköisesti varautunut atomi tai molekyyli.
Ammoniakki ja Ioni · Ioni ja Vety ·
Kaasu
Olomuodot Kaasu on yksi aineen olomuodoista.
Ammoniakki ja Kaasu · Kaasu ja Vety ·
Kemianteollisuus
Kemianteollisuus on teollisuudenala, jossa jalostetaan ja muunnetaan toisiksi kemiallisia yhdisteitä erilaisten kemiallisten reaktioiden kautta.
Ammoniakki ja Kemianteollisuus · Kemianteollisuus ja Vety ·
Kiehumispiste
Kiehuvaa vettä. Kiehumispiste on se lämpötila, jossa nesteen höyrynpaine on yhtä suuri kuin nesteeseen kiehumiskohdassa kohdistuva kokonaispaine.
Ammoniakki ja Kiehumispiste · Kiehumispiste ja Vety ·
Lannoite
Lannoitteet antavat kasveille kasvuvoimaa ja lisäävät satomääriä. Lannoite eli apulanta on ravinneseos, jota lisätään viljelysmaahan viljelykasvien kasvun parantamiseksi.
Ammoniakki ja Lannoite · Lannoite ja Vety ·
Metaani
Metaani (CH4) on yksinkertaisin hiilivety ja alkaani.
Ammoniakki ja Metaani · Metaani ja Vety ·
Moolimassa
Moolimassa (tunnus M, yksikkö g/mol tai kg/mol ISBN 952-5420-93-0) on se massa, joka on yhdellä moolilla atomeita tai molekyylejä. Yhdessä moolissa on Avogadron vakion (NA.
Ammoniakki ja Moolimassa · Moolimassa ja Vety ·
Natrium
Natrium on pehmeä, kevyt ja reaktiivinen alkalimetalli, sähköä johtava elektrolyytti ja makrokivennäisaine, joka on välttämätön aineenvaihdunnan toiminnalle.
Ammoniakki ja Natrium · Natrium ja Vety ·
Natriumhydroksidi
Natriumhydroksidi (NaOH), arkikielessä lipeä tai natronlipeä, on natrium- (Na+) ja hydroksidi-ioneista (OH-) koostuva vahva emäs, joka liuetessaan veteen vapauttaa lämpöä eli reagoi eksotermisesti.
Ammoniakki ja Natriumhydroksidi · Natriumhydroksidi ja Vety ·
Palaminen
Juhannuskokko on näyttävä esimerkki palamisesta. Tuli saadaan aikaan hankaamalla kahta elementtiä. Palaminen on kemiallinen reaktio, jossa palava aine reagoi hapen kanssa.
Ammoniakki ja Palaminen · Palaminen ja Vety ·
Rauta
Rauta on siirtymämetallien ryhmään kuuluva alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Fe.
Ammoniakki ja Rauta · Rauta ja Vety ·
Sulamispiste
Sulamispiste (lyhenne sp.) on jokaiselle aineelle ominainen lämpötila, jossa kyseinen aine muuttuu kiinteästä olomuodosta nestemäiseen olomuotoon.
Ammoniakki ja Sulamispiste · Sulamispiste ja Vety ·
Suola
Suolakiteitä Suola on kemiassa nykyisin käytetyn määritelmän mukaan yhdiste, joka kiinteässä olomuodossa koostuu ionisidosten koossa pitämistä kiteistä.
Ammoniakki ja Suola · Suola ja Vety ·
Typpi
Typpi on alkuaine, joka esiintyy luonnossa kaksiatomisena typpikaasuna, N2.
Ammoniakki ja Typpi · Typpi ja Vety ·
Vesi
Vesi (kemiallinen kaava H2O, kemiallisena yhdisteenä voidaan käyttää myös systemaattisia nimiä; oksidaani, divetymonoksidi tai divetyoksidi) on huoneenlämmössä nesteenä esiintyvä vedyn ja hapen muodostama epäorgaaninen kemiallinen yhdiste ja vedyn palamistuote.
Ammoniakki ja Vesi · Vesi ja Vety ·
Vetysidos
osittaisvaraukset pikkudeltalla. Vetysidos on happi- (O), typpi- (N) tai fluoriatomiin (F) liittyneen vetyatomin (H) ja toisen happi-, typpi- tai fluoriatomin vapaan elektroniparin välinen elektrostaattinen vetovoima.
Ammoniakki ja Vetysidos · Vety ja Vetysidos ·
Yhdysvallat
Amerikan yhdysvallat (lyh. USA) eli Yhdysvallat on pääosin Pohjois-Amerikan keskiosassa sijaitseva perustuslaillinen liittovaltio, joka koostuu 50 osavaltiosta ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta liittopiiristä, Washington (DC):stä, sekä useista erillisalueista.
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Ammoniakki ja Vety
- Mitä heillä on yhteistä Ammoniakki ja Vety
- Yhtäläisyyksiä Ammoniakki ja Vety
Vertailu Ammoniakki ja Vety
Ammoniakki on 85 suhteet, kun taas Vety on 161. niillä on yhteistä 24, Jaccard'in indeksi on 9.76% = 24 / (85 + 161).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Ammoniakki ja Vety. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa: