Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
40 suhteet: Ahvenanmaan maakuntapäivät, Aleksanteri I, Aleksanteri II (Venäjä), Aleksanteri III (Venäjä), Asetus, Eduskunta, Hallituksen esitys, Keisari, Kirkkolainsäädäntö, Kirkolliskokous, Kuningas, Kunnanvaltuusto Suomessa, Kustaa III, Lainvalmistelu, Laki, Lakialoite, Lakiehdotus, Ministeriö, Oikeus, Perustuslaki, Porvaristo, Ruotsin vallan aika Suomessa, Ruotsin valtaneuvosto, Säädös, Sääty, Suomen evankelis-luterilainen kirkko, Suomen kansanedustaja, Suomen ortodoksinen kirkko, Suomen senaatti, Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät, Suomen suuriruhtinaskunta, Suomen tasavallan presidentti, Suomen valtioneuvosto, Talollinen, Talousarvio, Toimivalta, Vuoden 1772 hallitusmuoto, Vuoden 1869 valtiopäiväjärjestys, Vuoden 1919 hallitusmuoto, Yhdistys- ja vakuuskirja.
Ahvenanmaan maakuntapäivät
Ahvenanmaan maakuntapäivät on Ahvenanmaan lakiasäätävä elin eli "parlamentti".
Uusi!!: Aloiteoikeus ja Ahvenanmaan maakuntapäivät · Katso lisää »
Aleksanteri I
Aleksanteri I ratsailla Franz Krügerin maalaamassa muotokuvassa vuodelta 1837. Aleksanteri I:n keisarillinen monogrammi. Nuori suuriruhtinas Aleksandr Pavlovitš, Jean-Louis Voille 1792 Nuori suuriruhtinas Aleksandr Pavlovitš, Vladimir Borovikovski 1800 Aleksanteri I (23. joulukuuta (J: 12. joulukuuta) 1777 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta – 1. joulukuuta (J: 19. marraskuuta) 1825 Taganrog, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisari, Suomen suuriruhtinas ja Puolanmaan kuningas.
Uusi!!: Aloiteoikeus ja Aleksanteri I · Katso lisää »
Aleksanteri II (Venäjä)
Keisari Aleksanteri II:n hallitsijanvakuutus. Aleksanteri II (29. huhtikuuta (J: 17. huhtikuuta) 1818 Moskovan Kreml, Moskova – 13. maaliskuuta (J: 1. maaliskuuta) 1881 Talvipalatsi, Pietari) oli Venäjän keisari, Puolan tsaari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1855–1881.
Uusi!!: Aloiteoikeus ja Aleksanteri II (Venäjä) · Katso lisää »
Aleksanteri III (Venäjä)
Aleksanteri III, Aleksandr Aleksandrovitš Romanov (10. maaliskuuta (J: 26. helmikuuta) 1845 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta – 1. marraskuuta (J: 20. lokakuuta) 1894 Livadijan palatsi, Jalta, Krim, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1881–1894.
Uusi!!: Aloiteoikeus ja Aleksanteri III (Venäjä) · Katso lisää »
Asetus
Asetus on Suomen lakia täsmentävä tai täydentävä säädös, joka annetaan lain antaman asetuksenantovaltuutuksen nojalla.
Uusi!!: Aloiteoikeus ja Asetus · Katso lisää »
Eduskunta
Eduskunta (eli valtiopäivät) on Suomen parlamentti eli valtion lainsäädäntövaltaa ja budjettivaltaa käyttävä elin.
Uusi!!: Aloiteoikeus ja Eduskunta · Katso lisää »
Hallituksen esitys
Hallituksen esitys (lyhenne HE) on Suomen Perustuslain 70 §:n mukaan kansanedustajan aloitteen rinnalla toinen tapa, jolla lain säätäminen voi tulla eduskunnassa vireille.
Uusi!!: Aloiteoikeus ja Hallituksen esitys · Katso lisää »
Keisari
Japanin keisari Naruhito ja keisarinna Masako Keisari tai keisarinna on hallitsijan arvonimi keisarikunnassa.
Uusi!!: Aloiteoikeus ja Keisari · Katso lisää »
Kirkkolainsäädäntö
Kirkkolainsäädäntö tarkoittaa Suomessa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon säädettyä järjestysmuotoa.
Uusi!!: Aloiteoikeus ja Kirkkolainsäädäntö · Katso lisää »
Kirkolliskokous
Kirkolliskokous eli konsiili on kristillisen kirkon ylin päättävä elin, joka päättää kirkon opista.
Uusi!!: Aloiteoikeus ja Kirkolliskokous · Katso lisää »
Kuningas
Lombardian rautakruunu, Italian keskiaikaisen kuningaskunnan kuninkaiden käyttämä kruunu. valtikan ja kärpännahkaviitan kanssa. Hyacinthe Rigaudin maalaama muotokuva. Kaarle XVI Kustaa, Ruotsin kuningas vuodesta 1973. Kuningas on kuningaskunnan miespuolinen monarkki.
Uusi!!: Aloiteoikeus ja Kuningas · Katso lisää »
Kunnanvaltuusto Suomessa
Kunnanvaltuusto on Suomen kunnissa kuntalain mukainen ylintä päätösvaltaa käyttävä elin, jonka jäsenet eli valtuutetut valitaan neljän vuoden välein kuntavaaleilla.
Uusi!!: Aloiteoikeus ja Kunnanvaltuusto Suomessa · Katso lisää »
Kustaa III
Kustaa III (24. tammikuuta (J: 13. tammikuuta) 1746 Tukholma – 29. maaliskuuta 1792 Tukholma) oli Ruotsin kuningas vuosina 1771–1792.
Uusi!!: Aloiteoikeus ja Kustaa III · Katso lisää »
Lainvalmistelu
Lainvalmistelu on lain säätämisen vaihe, jossa kerätään asiaan liittyvää aineistoa ja lausuntoja.
Uusi!!: Aloiteoikeus ja Lainvalmistelu · Katso lisää »
Laki
Auringonjumala Šamaš antaa lain kuningas Hammurabille. Basalttisteela Iranista. Laki on suvereenin lainsäätäjän hyväksymä säädös.
Uusi!!: Aloiteoikeus ja Laki · Katso lisää »
Lakialoite
Lakialoite tarkoittaa ehdotusta uudeksi laiksi tai ehdotusta jo olemassa olevan lain muuttamisesta.
Uusi!!: Aloiteoikeus ja Lakialoite · Katso lisää »
Lakiehdotus
Lakiehdotus on lain muotoon kirjoitettu eduskunnan käsiteltäväksi jätetty ehdotus, josta tulee laki, jos eduskunta ehdotuksen hyväksyy.
Uusi!!: Aloiteoikeus ja Lakiehdotus · Katso lisää »
Ministeriö
Ministeriö on yleisesti valtion hallituksen tietyn hallinnonhaaran osasto.
Uusi!!: Aloiteoikeus ja Ministeriö · Katso lisää »
Oikeus
Oikeus tarkoittaa ainakin seuraavia asioita.
Uusi!!: Aloiteoikeus ja Oikeus · Katso lisää »
Perustuslaki
Henrik III:n aikainen laitos vuodelta 1215). Yhdysvaltain perustuslaki on vanhin yhä voimassa oleva kirjoitettu perustuslaki. (ensimmäinen sivu) Perustuslaki on muodolliselta asemaltaan kansallisen oikeusjärjestyksen normihierarkian ylimmänasteinen säädös, joka määrittelee oikeus- ja yhteiskuntajärjestelmän perusteet.
Uusi!!: Aloiteoikeus ja Perustuslaki · Katso lisää »
Porvaristo
Humoristinen näkemys porvarista Porvaristo oli yksi sääty-yhteiskunnan säädyistä.
Uusi!!: Aloiteoikeus ja Porvaristo · Katso lisää »
Ruotsin vallan aika Suomessa
Ruotsin valtakunnan vaiheita 1560–1815. Ruotsin vallan aika Suomessa on historian ajanjakso, jolloin nykyisen Suomen valtion alue oli osa Ruotsin kuningaskuntaa.
Uusi!!: Aloiteoikeus ja Ruotsin vallan aika Suomessa · Katso lisää »
Ruotsin valtaneuvosto
Ruotsin valtaneuvosto tai valtakunnanneuvosto oli Ruotsissa hallitusasioissa kuninkaan apuna toiminut monijäseninen elin, neuvoskunta.
Uusi!!: Aloiteoikeus ja Ruotsin valtaneuvosto · Katso lisää »
Säädös
Säädös on oikeusohjeita sisältävä tekstikokonaisuus.
Uusi!!: Aloiteoikeus ja Säädös · Katso lisää »
Sääty
Sääty on nimitys, jota käytetään etenkin antiikin aikana ja keskiajalla yhteiskunnalliseen työnjakoon perustuneista erioikeuksia nauttineista yhteiskuntaluokista.
Uusi!!: Aloiteoikeus ja Sääty · Katso lisää »
Suomen evankelis-luterilainen kirkko
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon logo. Suomen evankelis-luterilainen kirkko on evankelis-luterilaista kristinuskon haaraa tunnustava kirkkokunta Suomessa.
Uusi!!: Aloiteoikeus ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko · Katso lisää »
Suomen kansanedustaja
Kansanedustaja (lyhenne kansaned.) on parlamentaarikko eli kansalaisten valitsema edustaja eduskunnassa, Suomen parlamentissa.
Uusi!!: Aloiteoikeus ja Suomen kansanedustaja · Katso lisää »
Suomen ortodoksinen kirkko
Suomen ortodoksinen kirkko on Suomessa toimiva autonominen osa maailmanlaajuista ortodoksista kirkkoa.
Uusi!!: Aloiteoikeus ja Suomen ortodoksinen kirkko · Katso lisää »
Suomen senaatti
Keisarillinen Suomen senaatti oli vuosina 1809–1918 toiminut Suomen suuriruhtinaskunnan korkein siviilihallintoelin ja tuomioistuin.
Uusi!!: Aloiteoikeus ja Suomen senaatti · Katso lisää »
Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät
Emanuel Thelningin maalaus ''Porvoon valtiopäivien avajaiset 1809'' vuodelta 1812. Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät olivat Suomen suuriruhtinaskunnan lakia säätävä elin.
Uusi!!: Aloiteoikeus ja Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät · Katso lisää »
Suomen suuriruhtinaskunta
Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.
Uusi!!: Aloiteoikeus ja Suomen suuriruhtinaskunta · Katso lisää »
Suomen tasavallan presidentti
Suomen tasavallan presidentti on Suomen kansan valitsema valtionpäämies.
Uusi!!: Aloiteoikeus ja Suomen tasavallan presidentti · Katso lisää »
Suomen valtioneuvosto
Valtioneuvoston logo. Helsingissä Senaatintorin laidalla Valtioneuvosto (kansanomaisesti hallitus) on Suomen ylintä toimeenpanovaltaa käyttävä elin.
Uusi!!: Aloiteoikeus ja Suomen valtioneuvosto · Katso lisää »
Talollinen
Severin Falkman, ''Talollisia Ruokolahdelta'', 1882. Talollinen eli tilallinen eli talokas on historiallinen, sääty-yhteiskuntaan liittyvä termi, joka tarkoittaa maatilansa omistavaa maanviljelijää tai muuta ammattikuntaa, joka omisti maatilan.
Uusi!!: Aloiteoikeus ja Talollinen · Katso lisää »
Talousarvio
Talousarvio eli budjetti (ruotsiksi budget) on yrityksen tai muun talousyksikön lyhyen tähtäimen taloussuunnitelma.
Uusi!!: Aloiteoikeus ja Talousarvio · Katso lisää »
Toimivalta
Toimivalta tarkoittaa oikeudellista valtaa päättää jostain asiasta.
Uusi!!: Aloiteoikeus ja Toimivalta · Katso lisää »
Vuoden 1772 hallitusmuoto
Vuoden 1772 hallitusmuoto oli Ruotsin valtion yksinvaltainen hallitusmuoto, jonka Ruotsin kuningas Kustaa III esitteli ja säädyt yksimielisesti huutoäänestyksellä hyväksyivät 21. elokuuta 1772.
Uusi!!: Aloiteoikeus ja Vuoden 1772 hallitusmuoto · Katso lisää »
Vuoden 1869 valtiopäiväjärjestys
Vuoden 1869 valtiopäiväjärjestys eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Valtiopäiväjärjestys Suomen Suuriruhtinanmaalle (AsK 11/1869) oli perustuslaillinen säädös, joka oli Suomen säätyvaltiopäivien toiminnan pohjana vuoteen 1906.
Uusi!!: Aloiteoikeus ja Vuoden 1869 valtiopäiväjärjestys · Katso lisää »
Vuoden 1919 hallitusmuoto
Vuoden 1919 hallitusmuoto eli Suomen Hallitusmuoto oli vuosina 1919–2000 voimassa ollut Suomen hallitusmuoto (AsK 94/1919).
Uusi!!: Aloiteoikeus ja Vuoden 1919 hallitusmuoto · Katso lisää »
Yhdistys- ja vakuuskirja
Yhdistys- ja vakuuskirja vuodelta 1789 oli perustuslain tasoinen säädös, joka muutti vuoden 1772 hallitusmuotoa ja siten laajensi Ruotsin kuninkaan Kustaa III:n valtaoikeuksia.
Uusi!!: Aloiteoikeus ja Yhdistys- ja vakuuskirja · Katso lisää »
