74 suhteet: Aleksandra Iosifovna, Aleksandra Petrovna, Aleksanteri I, Aleksanteri II (Venäjä), Aleksanterin palatsi, Berliini, Charlottenburg, Charlottenburgin linna, Dekabristikapina, Elisabet Aleksejevna, Eremitaaši, Fredrik Suuri, Fredrik Vilhelm III, Fredrik Vilhelm IV, Höyrylaiva, Helsingin tuomiokirkko, Hohenzollern, Itä-Preussi, Jekaterina Dolgorukova, Jenan–Auerstedtin taistelu, Juliaaninen kalenteri, Kaarle I (Württemberg), Katariinan palatsi, Kauppatori (Helsinki), Keisarinnankivi, Keuhkokuume, Klaipėda, Konstantin Nikolajevitš Romanov, Konstantin Pavlovitš Romanov, Kraassela, Krimin sota, Luise von Mecklenburg-Strelitz, Luterilaisuus, Maria Aleksandrovna, Maria Fjodorovna (Sofia Dorotea), Masurkka, Mihail Lermontov, Mihail Nikolajevitš Romanov, Mihail Pavlovitš Romanov, Morganaattinen avioliitto, Moskovan Kreml, Napoleonin sodat, Nikolai I, Nikolai Nikolajevitš (vanhempi), Olga Fjodorovna, Olga Konstantinovna, Pietarhovin palatsi, Pietari (kaupunki), Pietari-Paavalin linnoitus, Pompejilaiset maalaustyylit, ..., Preussi, Preussin kuningaskunta, Puškin (kaupunki), Senaatintori, Talvipalatsi, Tic-liike, Uspenskin katedraali (Moskova), Vasili Žukovski, Venäjä, Venäjän keisari, Venäjän keisarikunta, Venäjän kieli, Venäjän ortodoksinen kirkko, Vilhelm I (Saksa), 1. joulukuuta, 1. marraskuuta, 13. heinäkuuta, 1798, 1825, 1826, 1855, 1860, 2. maaliskuuta, 3. syyskuuta. Laajenna indeksi (24 lisää) »
Aleksandra Iosifovna
Suuriruhtinatar Aleksandra Iosifovna; (8. heinäkuuta 1830 Altenburg – 6. heinäkuuta 1911 Pietari) oli suuriruhtinas Konstantin Nikolajevitš Romanovin puoliso.
Uusi!!: Aleksandra Fjodorovna (Charlotte) ja Aleksandra Iosifovna · Katso lisää »
Aleksandra Petrovna
267x267px Suuriruhtinatar Aleksandra Petrovna Oldenburskaja Romanova; (2. kesäkuuta 1838 Pietari, Venäjän keisarikunta – 25. huhtikuuta 1900 Kiova, Venäjän keisarikunta) oli suuriruhtinas Nikolai Nikolajevitš Romanovin puoliso.
Uusi!!: Aleksandra Fjodorovna (Charlotte) ja Aleksandra Petrovna · Katso lisää »
Aleksanteri I
Aleksanteri I ratsailla Franz Krügerin maalaamassa muotokuvassa vuodelta 1837. Aleksanteri I:n keisarillinen monogrammi. Nuori suuriruhtinas Aleksandr Pavlovitš, Jean-Louis Voille 1792 Nuori suuriruhtinas Aleksandr Pavlovitš, Vladimir Borovikovski 1800 Aleksanteri I (23. joulukuuta (J: 12. joulukuuta) 1777 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta – 1. joulukuuta (J: 19. marraskuuta) 1825 Taganrog, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisari, Suomen suuriruhtinas ja Puolanmaan kuningas.
Uusi!!: Aleksandra Fjodorovna (Charlotte) ja Aleksanteri I · Katso lisää »
Aleksanteri II (Venäjä)
Keisari Aleksanteri II:n hallitsijanvakuutus. Aleksanteri II (29. huhtikuuta (J: 17. huhtikuuta) 1818 Moskovan Kreml, Moskova – 13. maaliskuuta (J: 1. maaliskuuta) 1881 Talvipalatsi, Pietari) oli Venäjän keisari, Puolan tsaari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1855–1881.
Uusi!!: Aleksandra Fjodorovna (Charlotte) ja Aleksanteri II (Venäjä) · Katso lisää »
Aleksanterin palatsi
Aleksanterin palatsi (vuoteen 1843 asti Uusi palatsi (ven. Новый дворец, Novij dvoretsMedvedeva, Nadežda: Александровский дворец в Царском селе. Работы по сохранению или вандализм? (Alexander Palace in Tsarskoje Selo. Conservation work or vandalism? City protection Petersburg) 10.4.2018.) on palladiolaista uusklassista arkkitehtuuria edustava keisarillinen palatsi Tsarskoje Selossa (nyk. Puškin). Sen suunnitteli arkkitehti Giacomo Quarenghi vuosina 1792–1796 keisarinna Katariina Suuren käskystä pojanpoikansa, suuriruhtinas Aleksandr Pavlovitšin (tuleva keisari Aleksanteri I) ja suuriruhtinatar Elisabet Aleksejevnan avioitumisen kunniaksi.Plaude, V. F.: tzar.ru Rakennustyöt suoritettiin hoviarkkitehti Ilja Vasiljevitš Nejolovin (1745-1793) ja arkkitehti Pjotr Vasiljevitš Nejolovin (1749-1846) valvonnassa Giacomo Quarenghin suunnitelmien mukaan. Petrov, A. N. & Petrova, E. N. & Raskin, A. G. & Arhipov, N. I. & Krašeninnikov, A. F. & Kremševskaja, N. D.: Monuments of architecture of the city of Puskin. Alexander Palace. Monuments of architecture of the suburbs of Leningrad / Toim. Vasiljeva, M. E. Strojizdat, Leningrad 1985 Veljesten isä Vasili Ivanovitš Nejolov (1722-1782) oli ensimmäinen venäläissyntyiinen arkkitehti, ja oli myös Tsarskojen Selon palatsialueen arkkitehti sekä maisemapuistojen suunnittelun uranuurtaja Venäjällä. Aleksanterin puistossa sijaitseva palatsi on pitkänomainen, symmetrisen U-kirjaimen muotoinen kaksikerroksinen rakennus, jonka sivuilla ovat kaksikerroksiset siipirakennukset. Pohjoisen pääjulkisivun keskellä kaksi riviä korinttilaisia pylväitä muodostavat läpikuljettavan pylväikön. Aleksanterin puiston muotopuutarhan puolelta rakennuksen julkisivu on suunniteltu puolipyöreäksi, ja sitä peittää puolipallomainen kupoli. Leskikeisarinna Aleksandra Fjodorovna vietti viimeiset vuotensa Aleksanterin palatsissa, jossa hän kuoli vuonna 1860. 1900-luvun alussa keisari Nikolai II:n aikana Aleksanterin palatsista tuli keisarillisen perheen pääasiallinen asunto ja hovielämän keskus: siellä otettiin vastaan suurlähettiläitä ja vietettiin Romanovien dynastian 300-vuotispäivää ja Tsarskoje Selon 200-vuotispäivää.
Uusi!!: Aleksandra Fjodorovna (Charlotte) ja Aleksanterin palatsi · Katso lisää »
Berliini
Berliini on Saksan pääkaupunki ja yksi Saksan osavaltioista.
Uusi!!: Aleksandra Fjodorovna (Charlotte) ja Berliini · Katso lisää »
Charlottenburg
Charlottenburgin sijainti Charlottenburg-Wilmersdorfissa (iso kuva) ja Charlottenburg-Wilmersdorfin sijainti Berliinissä (pieni kuva) Charlottenburgin kaupunginosan kartta Charlottenburg on yksi Berliinin kaupunginosista.
Uusi!!: Aleksandra Fjodorovna (Charlotte) ja Charlottenburg · Katso lisää »
Charlottenburgin linna
Charlottenburgin linna Berliinissä. Fredrik Vilhelmin ratsastajapatsas Charlottenburgin linnan edustalla. Charlottenburgin linna on Saksan pääkaupungin Berliinin jäljellä olevista linnoista suurin ja ainoa Preussin kuninkaiden hovilinna Berliinissä.
Uusi!!: Aleksandra Fjodorovna (Charlotte) ja Charlottenburgin linna · Katso lisää »
Dekabristikapina
Dekabristikapina on jälkimaailman antama nimitys Pietarissa ja Venäjän keisarikunnan eteläosissa 14.
Uusi!!: Aleksandra Fjodorovna (Charlotte) ja Dekabristikapina · Katso lisää »
Elisabet Aleksejevna
Elisabet Aleksejevna (ven. Елизавета Алексеевна), syntyjään Louise Marie Auguste Prinzessin von Baden, Badenin prinsessa (24. tammikuuta 1779 Karlsruhe, Baden – 16. toukokuuta (J: 4. toukokuuta) 1826 Beljov, Tulan kuvernementti, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisarinna, Suomen suuriruhtinatar ja Venäjän keisarin, Suomen suuriruhtinas Aleksanteri I:n puoliso.
Uusi!!: Aleksandra Fjodorovna (Charlotte) ja Elisabet Aleksejevna · Katso lisää »
Eremitaaši
Eremitaaši on Pietarissa Venäjällä sijaitseva maailman suurimpiin kuuluva taide- ja kulttuurihistoriallinen museo.
Uusi!!: Aleksandra Fjodorovna (Charlotte) ja Eremitaaši · Katso lisää »
Fredrik Suuri
Fredrik Suuri eli Fredrik II (24. tammikuuta 1712 Berliini, Preussin kuningaskunta – 17. elokuuta 1786 Potsdam, Preussin kuningaskunta) oli Hohenzollern-sukuun kuulunut Preussin kuningas, joka hallitsi vuosina 1740–1786.
Uusi!!: Aleksandra Fjodorovna (Charlotte) ja Fredrik Suuri · Katso lisää »
Fredrik Vilhelm III
Fredrik Vilhelm III (3. elokuuta 1770 Potsdam – 7. kesäkuuta 1840 Berliini) oli Preussin kuningas vuodesta 1797 kuolemaansa saakka.
Uusi!!: Aleksandra Fjodorovna (Charlotte) ja Fredrik Vilhelm III · Katso lisää »
Fredrik Vilhelm IV
Fredrik Vilhelm IV työhuoneessaan. Franz Krügerin maalaama muotokuva vuodelta 1846. Fredrik Vilhelm IV (15. lokakuuta 1795 – 2. tammikuuta 1861) oli Preussin kuningas vuosina 1840–1861.
Uusi!!: Aleksandra Fjodorovna (Charlotte) ja Fredrik Vilhelm IV · Katso lisää »
Höyrylaiva
USS ''Marbleheadissa'' oli monille alkuaikojen höyrylaivoille tyypilliseen tapaan myös mastot purjeille. heinäveteläinen Heinäveden Höyryvenhe Osuuskunta. ''Heinävesi I'' on vuodelta 1906 ja ''Heinävesi II'' 1907. Höyrylaiva on höyrykoneen voimalla liikkuva laiva.
Uusi!!: Aleksandra Fjodorovna (Charlotte) ja Höyrylaiva · Katso lisää »
Helsingin tuomiokirkko
Helsingin tuomiokirkko (alun perin Nikolainkirkko, 1917–1959 Suurkirkko) on Helsingin Tuomiokirkkoseurakunnan ja Helsingin hiippakunnan pääkirkko.
Uusi!!: Aleksandra Fjodorovna (Charlotte) ja Helsingin tuomiokirkko · Katso lisää »
Hohenzollern
Hohenzollern-suvun vaakuna Hohenzollernin linna on lähellä Hechingenia Baden-Württembergissä. Vilhelm II (1859–1941) hallitsi vuosina 1888–1918. Hohenzollern on Svaabiasta kotoisin oleva saksalainen ruhtinassuku, jonka eri jäsenet hallitsivat Brandenburgia, Preussia ja Saksan keisarikuntaa sekä Romaniaa.
Uusi!!: Aleksandra Fjodorovna (Charlotte) ja Hohenzollern · Katso lisää »
Itä-Preussi
Itä-Preussin sijainti (punainen) osana Saksan keisarikuntaa (1871) Itä-Preussi oli vuosina 1871–1945 Saksan valtioalueen koillisin osa.
Uusi!!: Aleksandra Fjodorovna (Charlotte) ja Itä-Preussi · Katso lisää »
Jekaterina Dolgorukova
Ruhtinatar Jekaterina Mihailovna Dolgorukova (14. marraskuuta (J: 2. marraskuuta) 1847 Volhynia, Venäjä, nyk. Ukraina – 15. helmikuuta 1922 Nizza, Ranska) myöhemmin ruhtinatar Jurjevskaja, oli keisari Aleksanteri II:n rakastajatar ja myöhemmin lyhytaikainen toinen puoliso.
Uusi!!: Aleksandra Fjodorovna (Charlotte) ja Jekaterina Dolgorukova · Katso lisää »
Jenan–Auerstedtin taistelu
Horace Vernet’n maalaus vuodelta 1836. Jenan–Auerstedtin taistelu (myös Jenan taistelu) oli 14. lokakuuta 1806 käyty Napoleonin sotien taistelu, jossa Preussin armeija kärsi ratkaisevan tappion Napoleonin komentamalle Ranskan armeijalle.
Uusi!!: Aleksandra Fjodorovna (Charlotte) ja Jenan–Auerstedtin taistelu · Katso lisää »
Juliaaninen kalenteri
Juliaaninen kalenteri, vanhojen suomalaisten kielessä vanha luku, on ollut käytössä Euroopassa antiikin ajoista saakka.
Uusi!!: Aleksandra Fjodorovna (Charlotte) ja Juliaaninen kalenteri · Katso lisää »
Kaarle I (Württemberg)
Kaarle I (6. maaliskuuta 1823 Stuttgart – 6. lokakuuta 1891 Stuttgart) oli Württembergin kuningas vuosina 1864–1891.
Uusi!!: Aleksandra Fjodorovna (Charlotte) ja Kaarle I (Württemberg) · Katso lisää »
Katariinan palatsi
Katariinan palatsi (myös Suuri Katariinan palatsi) on Puškinin esikaupunkialueella, noin 25 km Pietarista kaakkoon, entisessä Tsarskoje Selossa eli Tsaarin kylässä sijaitseva venäläis-italialaista barokkityyliä edustava palatsi.
Uusi!!: Aleksandra Fjodorovna (Charlotte) ja Katariinan palatsi · Katso lisää »
Kauppatori (Helsinki)
Kauppatori on yksi Helsingin merkittävimmistä toreista.
Uusi!!: Aleksandra Fjodorovna (Charlotte) ja Kauppatori (Helsinki) · Katso lisää »
Keisarinnankivi
Lähikuva veistoksesta. Keisarinnankivi on Helsingin Kauppatorilla, Kaartinkaupungissa sijaitseva Carl Ludvig Engelin suunnittelema Helsingin vanhin julkinen muistomerkki.
Uusi!!: Aleksandra Fjodorovna (Charlotte) ja Keisarinnankivi · Katso lisää »
Keuhkokuume
Keuhkokuume eli pneumonia on infektion aiheuttama keuhkokudoksen tulehdus.
Uusi!!: Aleksandra Fjodorovna (Charlotte) ja Keuhkokuume · Katso lisää »
Klaipėda
Klaipėdan sataman kautta kulkee noin 20 miljoonaa tonnia lastia joka vuosi. Klaipėda on Liettuan kolmanneksi suurin kaupunki ja samalla maan suurin rannikkokaupunki.
Uusi!!: Aleksandra Fjodorovna (Charlotte) ja Klaipėda · Katso lisää »
Konstantin Nikolajevitš Romanov
Konstantin Nikolajevitš Romanov (9. syyskuuta (J: 21. syyskuuta) 1827 Pietari – 13. tammikuuta (J: 25. tammikuuta) 1892 Pauluskoi) oli venäläinen amiraali ja Romanov-suvun suuriruhtinas.
Uusi!!: Aleksandra Fjodorovna (Charlotte) ja Konstantin Nikolajevitš Romanov · Katso lisää »
Konstantin Pavlovitš Romanov
Konstantin Pavlovitš Romanov (8. toukokuuta (J: 27. huhtikuuta) 1779 Tsarskoje Selo – 27. kesäkuuta (J: 15. kesäkuuta) 1831 Vitebsk) oli venäläinen suuriruhtinas ja keisari Paavali I:n poika.
Uusi!!: Aleksandra Fjodorovna (Charlotte) ja Konstantin Pavlovitš Romanov · Katso lisää »
Kraassela
Krasnoje Selon sijainti Pietarissa. Kraassela eli Krasnoje Selo on kaupunki ja kunnallishallintoalue Pietarin kaupungin Kraasselan piirissä Venäjällä.
Uusi!!: Aleksandra Fjodorovna (Charlotte) ja Kraassela · Katso lisää »
Krimin sota
Krimin sota eli itämainen sota käytiin Venäjän sekä Osmanivaltakunnan, Britannian, Ranskan ja Sardinian muodostaman liittouman välillä vuosina 1853–1856.
Uusi!!: Aleksandra Fjodorovna (Charlotte) ja Krimin sota · Katso lisää »
Luise von Mecklenburg-Strelitz
Luise Auguste Wilhelmine Amalie von Mecklenburg-Strelitz (10. maaliskuuta 1776 Hannover – 19. heinäkuuta 1810 Hohenzieritz, Neustrelitz) oli Preussin kuningas Fredrik Vilhelm III:n puoliso.
Uusi!!: Aleksandra Fjodorovna (Charlotte) ja Luise von Mecklenburg-Strelitz · Katso lisää »
Luterilaisuus
Luterilaisuus on protestanttinen kristinuskon suuntaus, jonka juuret ovat saksalaisen Martti Lutherin opetuksissa ja 1500-luvun uskonpuhdistuksessa eli reformaatiossa.
Uusi!!: Aleksandra Fjodorovna (Charlotte) ja Luterilaisuus · Katso lisää »
Maria Aleksandrovna
Maria Aleksandrovna (ven. Мария Александровна), prinsessa Marie Maximilianne Wilhelmine Auguste Sophie von Hessen-Darmstadt, (8. elokuuta 1824 Darmstadt, Hessenin suurherttuakunta – 3. kesäkuuta (J: 22. toukokuuta) 1880 Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisarinna ja keisari Aleksanteri II:n ensimmäinen puoliso vuodesta 1841 lähtien.
Uusi!!: Aleksandra Fjodorovna (Charlotte) ja Maria Aleksandrovna · Katso lisää »
Maria Fjodorovna (Sofia Dorotea)
Maria Fjodorovna, alunp. prinsessa Sofia Dorotea Augusta Luise von Württemberg (25. lokakuuta 1759 Stettin Preussin kuningaskunta – 5. marraskuuta 1828 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisari Paavali I:n toinen puoliso, keisari Aleksanteri I:n ja keisari Nikolai I:n äiti.
Uusi!!: Aleksandra Fjodorovna (Charlotte) ja Maria Fjodorovna (Sofia Dorotea) · Katso lisää »
Masurkka
Masurkka on puolalaisperäinen kansantanssi, jonka tahtilaji on 3/4.
Uusi!!: Aleksandra Fjodorovna (Charlotte) ja Masurkka · Katso lisää »
Mihail Lermontov
Mihail Jurjevitš Lermontov (15. lokakuuta (J: 3. lokakuuta) 1814 Moskova, Venäjän keisarikunta – 27. heinäkuuta (J: 15. heinäkuuta) 1841 Pjatigorsk, Venäjän keisarikunta) oli venäläinen kirjailija, Aleksandr Puškinin rinnalla venäläisen romantiikan ja Venäjän runouden kultakauden merkittävin edustaja.
Uusi!!: Aleksandra Fjodorovna (Charlotte) ja Mihail Lermontov · Katso lisää »
Mihail Nikolajevitš Romanov
Mihail Nikolajevitš (25. lokakuuta (J: 13 lokakuuta) 1832 Pietarhovi, Venäjän keisarikunta – 18. joulukuuta 1909 Cannes, Ranska) oli Romanov-hallitsijasukuun kuulunut venäläinen suuriruhtinas, kenraalikuvernööri ja sotamarsalkka.
Uusi!!: Aleksandra Fjodorovna (Charlotte) ja Mihail Nikolajevitš Romanov · Katso lisää »
Mihail Pavlovitš Romanov
Suuriruhtinas Mihail Pavlovitš Romanov, George Dawe 1829 Mihail Pavlovitš Romanov (ven. Михаи́л Па́влович); (8. helmikuuta (J: 28. tammikuuta) 1798 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta – 9. syyskuuta (J: 28. elokuuta) 1849 Belvederen palatsi, Varsova, Kongressi-Puola) oli venäläinen suuriruhtinas ja keisariperheen jäsen.
Uusi!!: Aleksandra Fjodorovna (Charlotte) ja Mihail Pavlovitš Romanov · Katso lisää »
Morganaattinen avioliitto
Morganaattinen avioliitto (keskiajan latinasta matrimonium ad morganaticam) on keskiajalla käyttöön otettu avioliiton muoto, jossa kuninkaallisen perheen tai aatelissuvun jäsen avioituu alempaan säätyyn kuuluvan henkilön kanssa.
Uusi!!: Aleksandra Fjodorovna (Charlotte) ja Morganaattinen avioliitto · Katso lisää »
Moskovan Kreml
Kreml yläviistosta. Moskovan Kreml on Moskovan keskustassa sijaitseva historiallinen linnoitus, kreml, jossa sijaitsevat merkittävimmät Venäjän hallintoelimet.
Uusi!!: Aleksandra Fjodorovna (Charlotte) ja Moskovan Kreml · Katso lisää »
Napoleonin sodat
Napoleon Bonapartesta vuodelta 1800. Napoleonin sodat tarkoittavat Napoleon I:n johtaman Ranskan ja muiden Euroopan maiden muodostamien liittokuntien välillä vuosina 1803–1815 käytyjä sotia.
Uusi!!: Aleksandra Fjodorovna (Charlotte) ja Napoleonin sodat · Katso lisää »
Nikolai I
Nikolai I, suuriruhtinas Nikolai Pavlovitš Romanov (ven. Николай Павлович Романов); (6. heinäkuuta (J: 25. kesäkuuta) 1796 Hatsinan palatsi, Tsarskoje Selo, Venäjän keisarikunta – 2. maaliskuuta (J: 18. helmikuuta) 1855 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Romanovien hallitsijasukuun kuulunut Venäjän keisari, Puolanmaan tsaari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1825–1855.
Uusi!!: Aleksandra Fjodorovna (Charlotte) ja Nikolai I · Katso lisää »
Nikolai Nikolajevitš (vanhempi)
Suuriruhtinas Nikolai Nikolajevitš Romanov vanhempi Nikolai Nikolajevitš Romanov; (8. elokuuta (J: 27. heinäkuuta) 1831 Tsarskoje Selo, Venäjän keisarikunta – 25. huhtikuuta (J: 13. huhtikuuta) 1891 Alupka, Krimin niemimaa, Venäjän keisarikunta) oli venäläinen suuriruhtinas ja sotamarsalkka. Hän oli keisari Nikolai I:n ja keisarinna Aleksandra Fjodorovnan kolmas poika. Häntä kutsutaan Nikolai Nikolajevitš vanhemmaksi erotuksena pojastaan Nikolai Nikolajevitš nuoremmasta. Nikolai Nikolajevitš sai sotilaskoulutuksen ja komensi Venäjän Tonavan-armeijaa vuosien 1877–1878 Turkin sodassa.
Uusi!!: Aleksandra Fjodorovna (Charlotte) ja Nikolai Nikolajevitš (vanhempi) · Katso lisää »
Olga Fjodorovna
Suuriruhtinatar Olga Fjodorovna vuonna 1879 Suuriruhtinatar Olga Fjodorovna Romanova (ven. Ольга Фёдоровна) (20. syyskuuta 1839 Karlsruhe, Badenin suurherttuakunta – 12. huhtikuuta (J: 31. maaliskuuta) 1891 Harkova, Venäjän keisarikunta), syntyjään prinsessa ja maakreivitär Cäcilie Auguste von Baden oli suuriruhtinas Mihail Nikolajevitš Romanovin puoliso.
Uusi!!: Aleksandra Fjodorovna (Charlotte) ja Olga Fjodorovna · Katso lisää »
Olga Konstantinovna
Olga Konstantinovna Romanova (3. syyskuuta 1851, Pavlovsk, Inkeri, Venäjän keisarikunta – 18. kesäkuuta 1926, Rooma, Italia) oli suuriruhtinatar, josta tuli Yrjö I:n puolisona Kreikan kuningatar.
Uusi!!: Aleksandra Fjodorovna (Charlotte) ja Olga Konstantinovna · Katso lisää »
Pietarhovin palatsi
Ilmakuva Pietarhovin palatsialueesta. Etualalla Suuri palatsi ja Merikanava, sen takana ylempi muotopuutarha. Pietarhovin palatsi on Pietarhovin kaupungissa Pietarissa sijaitseva palatsikokonaisuus, jonka keisari Pietari Suuri rakennutti 1700-luvun alkupuolella kesäpalatsikseen.
Uusi!!: Aleksandra Fjodorovna (Charlotte) ja Pietarhovin palatsi · Katso lisää »
Pietari (kaupunki)
Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.
Uusi!!: Aleksandra Fjodorovna (Charlotte) ja Pietari (kaupunki) · Katso lisää »
Pietari-Paavalin linnoitus
Nevajoelta kuvattuna. Pietari-Paavalin linnoitus sijaitsee Pietarin Jänissaarella Nevajoen rannalla.
Uusi!!: Aleksandra Fjodorovna (Charlotte) ja Pietari-Paavalin linnoitus · Katso lisää »
Pompejilaiset maalaustyylit
Pompejilaiset maalaustyylit on tapa luokitella roomalaisia seinämaalaustyylejä.
Uusi!!: Aleksandra Fjodorovna (Charlotte) ja Pompejilaiset maalaustyylit · Katso lisää »
Preussi
Preussi (liettuaksi Prūsija) oli merkittävä saksalainen valtio, joka syntyi Preussin herttuakunnasta ja Brandenburgin markkreivikunnasta.
Uusi!!: Aleksandra Fjodorovna (Charlotte) ja Preussi · Katso lisää »
Preussin kuningaskunta
Preussin kuningaskunta oli 18. tammikuuta 1701 Brandenburgin markkreivikunnasta ja Preussin herttuakunnasta muodostunut kuningaskunta, josta tuli vuonna 1867 Pohjois-Saksan liiton ja vuonna 1871 Saksan valtakunnan merkittävin osavaltio.
Uusi!!: Aleksandra Fjodorovna (Charlotte) ja Preussin kuningaskunta · Katso lisää »
Puškin (kaupunki)
Puškinin kaupunki Pietarin kartalla. Puškin on Pietariin kuuluva kaupunki Venäjällä.
Uusi!!: Aleksandra Fjodorovna (Charlotte) ja Puškin (kaupunki) · Katso lisää »
Senaatintori
Senaatintori on Helsingin ydinkeskustassa sijaitseva tori ja Helsingin historiallinen keskusaukio.
Uusi!!: Aleksandra Fjodorovna (Charlotte) ja Senaatintori · Katso lisää »
Talvipalatsi
Talvipalatsi Palatsiaukion puolelta. Ilmakuva Talvipalatsista. Talvipalatsi on Pietarissa sijaitseva entinen Venäjän keisarillinen palatsi, joka toimi Romanov-hallitsijasuvun virallisena asuinpaikkana vuosina 1737–1917.
Uusi!!: Aleksandra Fjodorovna (Charlotte) ja Talvipalatsi · Katso lisää »
Tic-liike
Tic-liike eli hermoväre tarkoittaa nykimisoiretta tai lihasnyintää, joka esiintyy tahdosta riippumatta jatkuvasti toistuvina lyhyinä liikesarjoina etenkin kasvojen, kaulan ja hartioiden lihaksissa.
Uusi!!: Aleksandra Fjodorovna (Charlotte) ja Tic-liike · Katso lisää »
Uspenskin katedraali (Moskova)
Uspenskin katedraali vuonna 1856 Uspenskin katedraali (Ylösnousemuksen katedraali) on Moskovan Kremlissä sijaitseva katedraali.
Uusi!!: Aleksandra Fjodorovna (Charlotte) ja Uspenskin katedraali (Moskova) · Katso lisää »
Vasili Žukovski
Tretjakovin galleria, Moskova. Vasili Žukovski, Karl Bryllov 1837 Vasili Andrejevitš Žukovski (9. helmikuuta (J: 29. tammikuuta) 1783 Mišenskoje, Tulan kuvernementti, Venäjän keisarikuntaŽukovskij, Vasilij. Tietosanakirja osa 10. Tietosanakirja-osakeyhtiö 1919 – 24. huhtikuuta (J: 12. huhtikuuta) 1852 Baden-Baden, Saksa) oli venäläinen runoilija ja merkittävin varhaisen romantiikan kirjailijoista.
Uusi!!: Aleksandra Fjodorovna (Charlotte) ja Vasili Žukovski · Katso lisää »
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Uusi!!: Aleksandra Fjodorovna (Charlotte) ja Venäjä · Katso lisää »
Venäjän keisari
Katariina I, Venäjän keisarinna 1725–1727 Venäjän keisarin arvonimen otti Pietari I Suuri laajennettuaan ja länsimaistettuaan Venäjää 1700-luvun alussa.
Uusi!!: Aleksandra Fjodorovna (Charlotte) ja Venäjän keisari · Katso lisää »
Venäjän keisarikunta
Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.
Uusi!!: Aleksandra Fjodorovna (Charlotte) ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »
Venäjän kieli
259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.
Uusi!!: Aleksandra Fjodorovna (Charlotte) ja Venäjän kieli · Katso lisää »
Venäjän ortodoksinen kirkko
Venäjän ortodoksinen kirkko eli Moskovan patriarkaatti on Venäjällä ja sen kulttuuripiirissä vaikuttava autokefalinen ortodoksinen kirkko.
Uusi!!: Aleksandra Fjodorovna (Charlotte) ja Venäjän ortodoksinen kirkko · Katso lisää »
Vilhelm I (Saksa)
Vilhelm I, koko nimeltään Wilhelm Friedrich Ludwig (22. maaliskuuta 1797 Berliini – 9. maaliskuuta 1888 Berliini) oli Preussin kuningas 1861–1888 sekä Saksan ensimmäinen keisari, joka hallitsi 1871–1888.
Uusi!!: Aleksandra Fjodorovna (Charlotte) ja Vilhelm I (Saksa) · Katso lisää »
1. joulukuuta
1.
Uusi!!: Aleksandra Fjodorovna (Charlotte) ja 1. joulukuuta · Katso lisää »
1. marraskuuta
1.
Uusi!!: Aleksandra Fjodorovna (Charlotte) ja 1. marraskuuta · Katso lisää »
13. heinäkuuta
13.
Uusi!!: Aleksandra Fjodorovna (Charlotte) ja 13. heinäkuuta · Katso lisää »
1798
Ei kuvausta.
Uusi!!: Aleksandra Fjodorovna (Charlotte) ja 1798 · Katso lisää »
1825
Ei kuvausta.
Uusi!!: Aleksandra Fjodorovna (Charlotte) ja 1825 · Katso lisää »
1826
Ei kuvausta.
Uusi!!: Aleksandra Fjodorovna (Charlotte) ja 1826 · Katso lisää »
1855
Ei kuvausta.
Uusi!!: Aleksandra Fjodorovna (Charlotte) ja 1855 · Katso lisää »
1860
Ei kuvausta.
Uusi!!: Aleksandra Fjodorovna (Charlotte) ja 1860 · Katso lisää »
2. maaliskuuta
2.
Uusi!!: Aleksandra Fjodorovna (Charlotte) ja 2. maaliskuuta · Katso lisää »
3. syyskuuta
3.
Uusi!!: Aleksandra Fjodorovna (Charlotte) ja 3. syyskuuta · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Aleksandra Fjodorovna vanhempi.