Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä 1918 ja Venäjän sisällissota
1918 ja Venäjän sisällissota on 30 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Arkangeli, Armenia, Bolševikit, Carl Gustaf Emil Mannerheim, Jekaterinburg, Latvia, Moisei Uritski, Moskova, Neuvosto-Venäjä, Nikolai II, Osmanien valtakunta, Pietari (kaupunki), Puna-armeija, Puola, Saksan keisarikunta, Sosialistivallankumouksellinen puolue, Suomen sisällissota, Tšeka, Tšekkoslovakia, Tšekkoslovakian legioona, Tomáš Masaryk, Vasemmistososialistivallankumouksellisten kapina, Venäjän perustuslakia säätävä kansalliskokous, Venäjän valkoinen armeija, Viro, Viron vapaussota, Vladimir Lenin, Wilhelm von Mirbach-Harff, Yhdistynyt kuningaskunta, Ympärysvallat.
Arkangeli
Arkangelin puuarkkitehtuuria (Prospekt Sovetskih Kosmonavtov 64). 500 ruplan setelin aihe on Arkangelin satamasta. Arkangeli (aikaisemmin myös suom. Vienankaupunki) on Pohjois-Venäjällä Vienanmeren kaakkoisnurkassa Vienanjoen suistossa sijaitseva kaupunki, jossa asuu noin 350 000 henkilöä.
1918 ja Arkangeli · Arkangeli ja Venäjän sisällissota ·
Armenia
Armenia, virallisesti Armenian tasavalta (arm. Հայաստանի Հանրապետություն, Hajastani hanrapetut’jun) on sisämaavaltio Kaukasiassa Mustanmeren ja Kaspianmeren välissä.
1918 ja Armenia · Armenia ja Venäjän sisällissota ·
Bolševikit
Bolševikkien puoluekokous, Lenin oikealla Bolševikit (myös bolsevikit) olivat Vladimir Leninin johtama ryhmä Venäjän sosiaalidemokraattisessa työväenpuolueessa ja sittemmin oma puolueensa.
1918 ja Bolševikit · Bolševikit ja Venäjän sisällissota ·
Carl Gustaf Emil Mannerheim
Carl Gustaf Emil Mannerheim (4. kesäkuuta 1867 Askainen – 27. tammikuuta 1951 Lausanne, Sveitsi) oli itsenäisen Suomen toinen valtionhoitaja (1918–1919), kuudes presidentti (1944–1946), sotien aikainen puolustusvoimien ylipäällikkö (1918–1919 ja 1939–1945) ja Suomen marsalkka.
1918 ja Carl Gustaf Emil Mannerheim · Carl Gustaf Emil Mannerheim ja Venäjän sisällissota ·
Jekaterinburg
Jekaterinburg, aiemmin Sverdlovsk (Свердло́вск; 1924–1991), on suurkaupunki Venäjän Sverdlovskin alueella.
1918 ja Jekaterinburg · Jekaterinburg ja Venäjän sisällissota ·
Latvia
Latvian tasavalta eli Latvia on yksi Baltian maista.
1918 ja Latvia · Latvia ja Venäjän sisällissota ·
Moisei Uritski
Moisei Uritski. Moisei Solomonovitš Uritski (1873 – 30. elokuuta 1918) oli venäläinen vallankumouksellinen.
1918 ja Moisei Uritski · Moisei Uritski ja Venäjän sisällissota ·
Moskova
Moskova on Venäjän federaation pääkaupunki ja Venäjän suurin kaupunki noin 12,6 miljoonalla asukkaallaan.
1918 ja Moskova · Moskova ja Venäjän sisällissota ·
Neuvosto-Venäjä
Neuvosto-Venäjä, virallisesti Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta (lyhenne SFNT), on nimitys bolševikkien hallitsemasta Venäjästä ennen Neuvostoliiton perustamista.
1918 ja Neuvosto-Venäjä · Neuvosto-Venäjä ja Venäjän sisällissota ·
Nikolai II
Nikolai II, Nikolai Aleksandrovitš Romanov (18. toukokuuta (J: 6. toukokuuta) 1868 Aleksanterin palatsi, Tsarskoje Selo, Pietari, Venäjän keisarikunta – 17. heinäkuuta 1918 Jekaterinburg, Neuvosto-Venäjä) oli Venäjän keisari, Puolanmaan kuningas ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1894–1917.
1918 ja Nikolai II · Nikolai II ja Venäjän sisällissota ·
Osmanien valtakunta
Osmanien valtakunta tai Osmanivaltio, Ottomaanien valtakunta, Turkin sulttaanikunta tai Turkki) oli Anatolian eli Vähä-Aasian turkkilaisten heimojen noin vuonna 1300 perustama islamilainen valtio, josta kasvoi yksi maailman mahtavimmista imperiumeista 1400- ja 1500-luvuilla. Dynastian nimi tulee sen perustajasta, joka oli paimentolaispäällikkö Osman I (arabiaksi Uthman). Aluksi osmanit olivat Osmanien perheen johtamia rajaseudun sotureita (ghazi) ilman ideologista sanomaa. 1400- ja 1500-luvuilla kehittyi keskitetty perinnöllinen valtakunta, joka nojautui orjista koostuvaan sotilaalliseen ja hallinnolliseen eliittiin, näennäisfeodaaliseen timar-järjestelmään ja imperialistiseen ideologiaan. 1600- ja 1700-luvuilla keskitetty valtio hajaantui hallintojen verkostoksi, missä maakuntien ylimystöllä oli kasvava rooli kaupassa, maanomistuksessa, sotaväen ylläpidossa ja verotuksessa. 1800-luvulla valta alkoi uudelleen keskittyä. Osmanien dynastia kesti yli 600 vuotta, kunnes se romahti ensimmäisessä maailmansodassa oltuaan Saksan puolella. Vuonna 1922 viimeinen sulttaani erotettiin, ja Anatolian ydinalueista muodostettiin nykyinen Turkin tasavalta. Valtakunnan muut osat jaettiin useiksi valtioiksi, joiden rajat Lähi-idässä jäivät keinotekoisiksi.
1918 ja Osmanien valtakunta · Osmanien valtakunta ja Venäjän sisällissota ·
Pietari (kaupunki)
Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.
1918 ja Pietari (kaupunki) · Pietari (kaupunki) ja Venäjän sisällissota ·
Puna-armeija
Työläisten ja talonpoikien punainen armeija, lyhennettynä puna-armeija, oli Venäjän ja sittemmin Neuvostoliiton asevoimat vuosina 1918–1946.
1918 ja Puna-armeija · Puna-armeija ja Venäjän sisällissota ·
Puola
Puolan tasavalta eli Puola on valtio Keski-Euroopan itäosassa Itämeren etelärannalla.
1918 ja Puola · Puola ja Venäjän sisällissota ·
Saksan keisarikunta
Saksan keisarikunta, virallisesti Saksan valtakunta oli keisarikunta vuosina 1871–1918.
1918 ja Saksan keisarikunta · Saksan keisarikunta ja Venäjän sisällissota ·
Sosialistivallankumouksellinen puolue
Sosialistivallankumouksellisten eli eserrien juliste Sosialistivallankumouksellinen puolue, lyh.
1918 ja Sosialistivallankumouksellinen puolue · Sosialistivallankumouksellinen puolue ja Venäjän sisällissota ·
Suomen sisällissota
Suomen sisällissota tai Suomen vapaussota käytiin Suomen senaatin ja Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen välillä 27.
1918 ja Suomen sisällissota · Suomen sisällissota ja Venäjän sisällissota ·
Tšeka
Tšeka (Yleisvenäläinen erityiskomissio vastavallankumousta ja sabotaasia vastaan, lyh. ВЧК, VTšK tai ЧК, TšK eli laus.,, kutsumanimi Vetšeka tai Tšeka) oli bolševikkijohtaja Vladimir Leninin aloitteesta joulukuussa 1917 perustettu Neuvosto-Venäjän salainen poliisi.
1918 ja Tšeka · Tšeka ja Venäjän sisällissota ·
Tšekkoslovakia
Tšekkoslovakia (tšekiksi ja aiemmin myös slovakiksi Československo; vuodesta 1990 slovakinkielinen kirjoitusasu oli Česko-Slovensko) oli valtio Keski-Euroopassa vuosina 1918–1992.
1918 ja Tšekkoslovakia · Tšekkoslovakia ja Venäjän sisällissota ·
Tšekkoslovakian legioona
Tšekkoslovakian legioonan paraati 1918. Tšekkoslovakian legioona asui junanvaunuissa. Legioonan panssarijuna. Legioonan muistomerkki Prahassa. Tšekkoslovakian legioona oli yli 60 000 sotilaan sotajoukko Venäjän sisällissodan itärintamalla vuosina 1918–1920.
1918 ja Tšekkoslovakian legioona · Tšekkoslovakian legioona ja Venäjän sisällissota ·
Tomáš Masaryk
Tomáš Garrigue Masaryk (7. maaliskuuta 1850 Hodonín, Määri, Itävallan keisarikunta – 14. syyskuuta 1937 Lány, Tšekkoslovakia) oli valtiomies, sosiologi ja Tšekkoslovakian ensimmäinen presidentti (1918–1935).
1918 ja Tomáš Masaryk · Tomáš Masaryk ja Venäjän sisällissota ·
Vasemmistososialistivallankumouksellisten kapina
Latvialaisen tarkk’ampujadivisioonan miehet vahdissa viidennen yleisvenäläisen neuvostokongressin kokouspaikkana toimineen Bolšoi-teatterin edustalla. Vasemmistososialistivallankumouksellisten kapina eli heinäkuun kapina oli vasemmistososialistivallankumouksellisen puolueen Moskovassa 6.–7.
1918 ja Vasemmistososialistivallankumouksellisten kapina · Vasemmistososialistivallankumouksellisten kapina ja Venäjän sisällissota ·
Venäjän perustuslakia säätävä kansalliskokous
Venäjän perustuslakia säätävä kansalliskokous koolla Pietarin Taurian palatsissa 18. tammikuuta 1918. Yleisvenäläinen perustuslakia säätävä kansalliskokous (Vserossijskoje utšreditelnoje sobranije) oli vuoden 1917 lopussa yleisellä vaalilla valittu edustajakokous, jonka oli tarkoitus säätää Venäjälle uusi perustuslaki keisarikunnan kumoamisen jälkeen.
1918 ja Venäjän perustuslakia säätävä kansalliskokous · Venäjän perustuslakia säätävä kansalliskokous ja Venäjän sisällissota ·
Venäjän valkoinen armeija
Venäjän valkoinen armeija tai Valkokaartit oli venäläinen monarkistiliike, joka taisteli Venäjän sisällissodassa (1918–1921) punaisia sekä niin sanottuja Vihreää armeijaa (nationalistit) ja Mustaa armeijaa (anarkistit) vastaan.
1918 ja Venäjän valkoinen armeija · Venäjän sisällissota ja Venäjän valkoinen armeija ·
Viro
Viron tasavalta eli Viro on valtio, joka sijaitsee Pohjois-Euroopassa Itämeren itärannalla Suomenlahden eteläpuolella Baltiassa.
1918 ja Viro · Venäjän sisällissota ja Viro ·
Viron vapaussota
Viron vapaussota (myös Viron itsenäisyyssota) käytiin vuosina 1918–1920, jossa Viro taisteli Neuvosto-Venäjää vastaan.
1918 ja Viron vapaussota · Venäjän sisällissota ja Viron vapaussota ·
Vladimir Lenin
Vladimir Iljitš Lenin (yleensä V. I. Lenin), alkuperäinen sukunimi Uljanov (22. huhtikuuta (J: 10. huhtikuuta) 1870 Simbirsk, Venäjän keisarikunta – 21. tammikuuta 1924 Gorkin kylä lähellä Moskovaa) oli venäläinen vallankumouksellinen, bolševikkipuolueen johtaja ja leninistisen ideologian perustaja.
1918 ja Vladimir Lenin · Venäjän sisällissota ja Vladimir Lenin ·
Wilhelm von Mirbach-Harff
Wilhelm von Mirbach-Harff Wilhelm von Mirbach-Harff (2. heinäkuuta 1871 – 6. heinäkuuta 1918) oli saksalainen kreivi ja diplomaatti, joka osallistui keväällä 1918 Brest-Litovskin rauhanneuvotteluihin Neuvosto-Venäjän kanssa ja toimi sen jälkeen Saksan suurlähettiläänä Moskovassa.
1918 ja Wilhelm von Mirbach-Harff · Venäjän sisällissota ja Wilhelm von Mirbach-Harff ·
Yhdistynyt kuningaskunta
Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta, virallisesti myös Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti tai Yhdistynyt kuningaskunta, on saarivaltio Pohjois-Euroopassa.
1918 ja Yhdistynyt kuningaskunta · Venäjän sisällissota ja Yhdistynyt kuningaskunta ·
Ympärysvallat
Ympärysvallat eli liittoutuneet oli ensimmäisen maailmansodan toinen osapuoli, joka taisteli keskusvaltoja vastaan.
1918 ja Ympärysvallat · Venäjän sisällissota ja Ympärysvallat ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät 1918 ja Venäjän sisällissota
- Mitä heillä on yhteistä 1918 ja Venäjän sisällissota
- Yhtäläisyyksiä 1918 ja Venäjän sisällissota
Vertailu 1918 ja Venäjän sisällissota
1918 on 851 suhteet, kun taas Venäjän sisällissota on 116. niillä on yhteistä 30, Jaccard'in indeksi on 3.10% = 30 / (851 + 116).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta 1918 ja Venäjän sisällissota. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
