Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä 1918 ja Suomen sisällissodan aikajana
1918 ja Suomen sisällissodan aikajana on 100 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Ahvenanmaan maakunta, Ahvenanmaan miehitys, Ahvenkoski, Algot Untola, Antrea, Arthur Balfour, Bolševikit, Brest-Litovskin rauha, Carl Gustaf Emil Mannerheim, Claes Charpentier, Eckerö, Ensimmäinen maailmansota, Färjsundet, Friedrich Karl, Godbyn taistelut, Gregoriaaninen kalenteri, Hanko, Harald Åkerman, Helsingin punakaarti, Helsingin valtaus, Hessen, Hugo Salmela, Ingmanin I hallitus, Inon linnake, Itärintama (ensimmäinen maailmansota), Ivar Smilga, Jalmar Castrén, Jääkäripataljoona 27, K. J. Ståhlberg, Kangasala, ..., Karjalan rintama (Suomen sisällissota), Karjalankannas, Karl Fredrik Wilkama, Keskusvallat, Konstantin Kovanko, Korkein hallinto-oikeus, Kuolan niemimaa, Kurun taistelu, Kyösti Kallio, Längelmäki, Länkipohjan taistelu, Länkipohjan verilöyly, Liepāja, Matti Paasivuori, Mäntyharju, Miekkavala, Mikael Aleksandrovitš Romanov, Mikkeli, Moskova, Murmansk, Neuvosto-Venäjä, Nikolai II, Nuorsuomalainen Puolue, P. E. Svinhufvud, Paasikiven I hallitus, Pietari (kaupunki), Pietisen tehtaan kahakka, Pomarkun taistelut, Punaisten Tampereen-päämajan räjähdys 1918, Punakaarti, Ranska, Raudun taistelu, Repola, Ruotsi, Saksan interventio Suomen sisällissodassa, Saksan Itämeren-divisioona, Satakunnan rintama, Sipoo, Sipoon kahakka, Sotilaskomitea, Suinulan verilöyly, Suojeluskunta, Suomen kansanvaltuuskunta, Suomen Kommunistinen Puolue, Suomen Punainen Kaarti, Suomen senaatti, Suomen sisällissota, Suomen valtionhoitaja, Suomenlinna, Svinhufvudin I hallitus, Tallinna, Tampereen taistelu, Uusikaupunki, Vaasa, Vaasan senaatti, Vaasan valtaus, Vakka-Suomi, Valkoisten voitonparaati, Venäjän keisari, Venäjän valkoinen armeija, Venäjänsaari, Viipuri, Viipurin rautatieasema, Viipurin taistelu (Suomen sisällissota), Viipurinlahti, Vilhelm II (Saksa), Viro, Vladimir Lenin, Yhdistynyt kuningaskunta, Ympärysvallat. Laajenna indeksi (70 lisää) »
Ahvenanmaan maakunta
Ahvenanmaa on Itämerellä sijaitseva saariryhmä sekä Suomen historiallinen ja nykyinen maakunta, jolla on maakunnista ainoana oma itsehallinto.
1918 ja Ahvenanmaan maakunta · Ahvenanmaan maakunta ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Ahvenanmaan miehitys
Ahvenanmaan miehitys tapahtui vuonna 1918 Suomen sisällissodan aikana, kun Ahvenanmaan miehittivät ensin Ruotsin ja sen jälkeen Saksan joukot.
1918 ja Ahvenanmaan miehitys · Ahvenanmaan miehitys ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Ahvenkoski
Kymijoen. Ahvenkoski on Kymijoen Ahvenkoskenhaaran varrella sijaitseva historiallinen ympäristö, johon kuuluvat joen länsipuolella sijaitseva Loviisan Vähä-Ahvenkosken kylä (ruots. Lillabborfors) sekä itäpuolinen Pyhtään Ahvenkoski.
1918 ja Ahvenkoski · Ahvenkoski ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Algot Untola
Algot Untola, alun perin Algoth Tietäväinen, kirjailijaniminä Maiju Lassila ja Irmari Rantamala (28. marraskuuta 1868 Tohmajärvi – 21. toukokuuta 1918 Helsinki), oli suomalainen kirjailija ja toimittaja.
1918 ja Algot Untola · Algot Untola ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Antrea
Antrean epävirallinen perinnevaakuna. Antrea oli Etelä-Karjalassa sijainnut Suomen kunta.
1918 ja Antrea · Antrea ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Arthur Balfour
Arthur James Balfour (25. heinäkuuta 1848 – 19. maaliskuuta 1930) oli Balfourin ensimmäinen jaarli, brittiläinen valtiomies ja Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri 1902–1905.
1918 ja Arthur Balfour · Arthur Balfour ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Bolševikit
Bolševikkien puoluekokous, Lenin oikealla Bolševikit (myös bolsevikit) olivat Vladimir Leninin johtama ryhmä Venäjän sosiaalidemokraattisessa työväenpuolueessa ja sittemmin oma puolueensa.
1918 ja Bolševikit · Bolševikit ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Brest-Litovskin rauha
Brest-Litovskin rauha oli 3.
1918 ja Brest-Litovskin rauha · Brest-Litovskin rauha ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Carl Gustaf Emil Mannerheim
Carl Gustaf Emil Mannerheim (4. kesäkuuta 1867 Askainen – 27. tammikuuta 1951 Lausanne, Sveitsi) oli itsenäisen Suomen toinen valtionhoitaja (1918–1919), kuudes presidentti (1944–1946), sotien aikainen puolustusvoimien ylipäällikkö (1918–1919 ja 1939–1945) ja Suomen marsalkka.
1918 ja Carl Gustaf Emil Mannerheim · Carl Gustaf Emil Mannerheim ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Claes Charpentier
Claes Charpentier Claes Gustaf Robert Charpentier (Nikolai Robertovitš Šarpantje; 4. marraskuuta 1858 Viipurin maalaiskunta – 18. joulukuuta 1918 Helsinki) oli Venäjän keisarikunnan armeijassa palvellut suomalainen kenraaliluutnantti.
1918 ja Claes Charpentier · Claes Charpentier ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Eckerö
Eckerö on Suomen kunta, joka sijaitsee Ahvenanmaan saaristossa heti Manner-Ahvenanmaan länsipuolella.
1918 ja Eckerö · Eckerö ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Ensimmäinen maailmansota
alt.
1918 ja Ensimmäinen maailmansota · Ensimmäinen maailmansota ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Färjsundet
Färjsundet on Ahvenanmaalla Finströmin ja Saltvikin kuntien välissä sijaitseva salmi, joka on osa Manner-Ahvenanmaan itäiseen ja läntiseen osaan jakavaa merenlahtea.
1918 ja Färjsundet · Färjsundet ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Friedrich Karl
Friedrich Karl Ludwig Konstantin von Hessen-Kassel (1. toukokuuta 1868 Panker, Plön, Preussi – 28. toukokuuta 1940 Kassel, Saksa) eli Fredrik Kaarle oli Hessenin maakreivi ja Saksan keisari Vilhelm II:n lanko.
1918 ja Friedrich Karl · Friedrich Karl ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Godbyn taistelut
Godbyn taistelut olivat Suomen sisällissodan aikana 17.
1918 ja Godbyn taistelut · Godbyn taistelut ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Gregoriaaninen kalenteri
Ruotsalainen almanakka vuodelta 1753, jolloin gregoriaaninen kalenteri otettiin Ruotsissa käyttöön. Gregoriaaninen kalenteri eli uusi luku on nykyään yleisimmin käytössä oleva kalenteri.
1918 ja Gregoriaaninen kalenteri · Gregoriaaninen kalenteri ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Hanko
Hangon huviloita. Kuva vesitornista. kirkko. Hanko on Suomen eteläisin kaupunki, joka sijaitsee Uudellamaalla Suomenlahden rannikolla.
1918 ja Hanko · Hanko ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Harald Åkerman
Harald Christian Åkerman (27. lokakuuta 1869 Porvoo – 1. kesäkuuta 1943 Helsinki) oli suomalainen upseeri ja itsenäisyysaktivisti.
1918 ja Harald Åkerman · Harald Åkerman ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Helsingin punakaarti
Portun pataljoonan kuularuiskukomppania 1918. Helsingin punakaarti oli vuosina 1905–1906 ja 1917–1918 Helsingissä toiminut puolisotilaallinen järjestö, joka vuoden 1918 sisällissodan aikana oli osa Suomen kansanvaltuuskunnan armeijaa.
1918 ja Helsingin punakaarti · Helsingin punakaarti ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Helsingin valtaus
Helsingin valtauksen yleiskartta. Helsingin valtaus oli 11.–13.
1918 ja Helsingin valtaus · Helsingin valtaus ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Hessen
Hessen on osavaltio keskisessä Saksassa.
1918 ja Hessen · Hessen ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Hugo Salmela
Hugo Salmela (13. kesäkuuta 1884 Kivennapa – 30. maaliskuuta 1918 Tampere)Ylikangas 2004, s. 351–353.
1918 ja Hugo Salmela · Hugo Salmela ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Ingmanin I hallitus
Ingmanin ensimmäinen hallitus toimi 27.
1918 ja Ingmanin I hallitus · Ingmanin I hallitus ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Inon linnake
Inon linnakkeen jäännöksiä nykytilassaan. Inon linnake oli Uudenkirkon Inossa sijainnut rannikkopuolustuslinnake, jonka Venäjän armeija rakensi vuosina 1909–1916.
1918 ja Inon linnake · Inon linnake ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Itärintama (ensimmäinen maailmansota)
Ensimmäisen maailmansodan itärintama syntyi sodan sytyttyä Venäjän sekä Saksan ja Itävalta-Unkarin välille vuonna 1914.
1918 ja Itärintama (ensimmäinen maailmansota) · Itärintama (ensimmäinen maailmansota) ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Ivar Smilga
Ivar Tenisovitš Smilga (2. joulukuuta 1892 Ajola, Liivinmaan kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 10. tammikuuta 1937 Moskova, Neuvostoliitto) oli latvialaissyntyinen vallankumouksellinen bolševikki.
1918 ja Ivar Smilga · Ivar Smilga ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Jalmar Castrén
Jalmar Castrén (14. joulukuuta 1873 Alatornio – 19. helmikuuta 1946 Helsinki) oli suomalainen insinööri, joka toimi Teknillisen korkeakoulun rakennusopin professorina 1912–1922 sekä valtionrautateiden pääjohtajana vuosina 1922–1942.
1918 ja Jalmar Castrén · Jalmar Castrén ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Jääkäripataljoona 27
Jääkärimerkki. Jääkäripataljoona 27, virallisesti Kuninkaallinen preussilainen jääkäripataljoona 27, oli Saksan armeijassa vuosina 1915–1918 toiminut yksikkö, joka koostui suurimmaksi osaksi suomalaisista jääkäriliikkeen vapaaehtoisista.
1918 ja Jääkäripataljoona 27 · Jääkäripataljoona 27 ja Suomen sisällissodan aikajana ·
K. J. Ståhlberg
Kaarlo Juho (K. J.) Ståhlberg (ristimänimeltään Carl Johan) oli suomalainen oikeustieteilijä ja poliitikko sekä Suomen tasavallan ensimmäinen presidentti (1919–1925).
1918 ja K. J. Ståhlberg · K. J. Ståhlberg ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Kangasala
Kangasala on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Tampereen itäpuolella Pirkanmaan maakunnassa.
1918 ja Kangasala · Kangasala ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Karjalan rintama (Suomen sisällissota)
Karjalan rintama oli silloisen Viipurin läänin alueelle muodostunut Suomen sisällissodan rintama.
1918 ja Karjalan rintama (Suomen sisällissota) · Karjalan rintama (Suomen sisällissota) ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Karjalankannas
Karjalankannas, jos siihen käsitetään kuuluvaksi myös luovutetun Karjalan eteläinen mannerosa (vihreällä)Karjalankannaksen kangasmetsää Karjalankannas eli Karjalan kannas tai Kannas on Venäjän luoteisosassa, Pietarin liittokaupungin pohjoisosassa ja Leningradin alueella sijaitseva maa-alue, joka erottaa Laatokan ja Suomenlahden toisistaan.
1918 ja Karjalankannas · Karjalankannas ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Karl Fredrik Wilkama
Kuvassa Karl Fredrik Wilkama (Tuolloin Wilkman) vuonna 1918 Karl Fredrik (Kalle) Wilkama (vuoteen 1919 Wilkman, 27. maaliskuuta 1876 Helsinki – 15. heinäkuuta 1947 Helsinki) oli suomalainen jalkaväenkenraali.
1918 ja Karl Fredrik Wilkama · Karl Fredrik Wilkama ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Keskusvallat
Keskusvallat viittaa maihin, jotka taistelivat ympärysvaltoja vastaan ensimmäisessä maailmansodassa.
1918 ja Keskusvallat · Keskusvallat ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Konstantin Kovanko
Konstantin Jevgenjevitš Kovanko (27. huhtikuuta (J: 15. huhtikuuta) 1873 Pietari – 21. lokakuuta 1918 Helsinki, Suomi)Harry Halén: Viaporin komendantit ja sotilaskuvernöörit 1808–1918, s. 22–23.
1918 ja Konstantin Kovanko · Konstantin Kovanko ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Korkein hallinto-oikeus
Fabianinkadulla Helsingissä valmistui 1901. Suomen korkein hallinto-oikeus (lyh. KHO;, lyh. HFD) käyttää Suomessa ylintä tuomiovaltaa hallintolainkäyttöasioissa ja toimii alempien viranomaisten lainsoveltamisen oikeellisuuden valvojana.
1918 ja Korkein hallinto-oikeus · Korkein hallinto-oikeus ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Kuolan niemimaa
Kuolan niemimaa sijaitsee Luoteis-Venäjällä.
1918 ja Kuolan niemimaa · Kuolan niemimaa ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Kurun taistelu
Kurun taistelu käytiin Suomen sisällissodassa 15.–17. maaliskuuta 1918 ruotsalaisen eversti Harald Ossian Hjalmarsonin komentaman valkoisen armeijan Hjalmarsonin osaston ja G. A. Stolbovin ja Arvid Jokisen komentamien punakaartilaisten välillä.
1918 ja Kurun taistelu · Kurun taistelu ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Kyösti Kallio
Kalervo Kallion 1962 veistämä Kyösti Kallion patsas. Kyösti Kallion vaakuna. Kyösti Kallio (alun perin Gustaf Kalliokangas, nuoruudessaan tunnettu myös nimillä Kustu ja Kustaa, 10. huhtikuuta 1873 Ylivieska – 19. joulukuuta 1940 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, joka toimi Suomen tasavallan neljäntenä presidenttinä vuosina 1937–1940.
1918 ja Kyösti Kallio · Kyösti Kallio ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Längelmäki
Längelmäki (vuosien 1500–1510 aikaan nimi oli Längelmä) on entinen Suomen kunta, jonka alue nykyään jakautuu Pirkanmaan maakuntaan kuuluvan Oriveden kaupungin ja Keski-Suomen maakuntaan kuuluvan Jämsän kaupungin kesken.
1918 ja Längelmäki · Längelmäki ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Länkipohjan taistelu
Länkipohjan taistelu oli Längelmäen pitäjään kuuluneessa Länkipohjan kylässä 16.
1918 ja Länkipohjan taistelu · Länkipohjan taistelu ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Länkipohjan verilöyly
Teloitus Länkipohjassa. Reunimmainen teloitettava 16-vuotias Arvo Järvinen. Länkipohjan verilöyly tapahtui Länkipohjan taistelun jälkeen Länkipohjan kylässä, kun valkoisen armeijan lapualaiset ja vaasalaiset joukko-osastot ampuivat yli 80 antautunutta punakaartilaista.
1918 ja Länkipohjan verilöyly · Länkipohjan verilöyly ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Liepāja
Liepāja on satamakaupunki ja Latvian kolmanneksi suurin kaupunki.
1918 ja Liepāja · Liepāja ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Matti Paasivuori
Matti Paasivuori (vuoteen 1906 Hälleberg, ent. Hällberg, 6. toukokuuta 1866 Ilmajoki – 16. kesäkuuta 1937 Helsinki) oli suomalainen kirvesmies, ammattiyhdistysjohtaja ja poliitikko, joka loi uransa työväenliikkeessä.
1918 ja Matti Paasivuori · Matti Paasivuori ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Mäntyharju
Mäntyharju on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa.
1918 ja Mäntyharju · Mäntyharju ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Miekkavala
Miekkavala oli C. G. E. Mannerheimin Antrean asemalla 23.
1918 ja Miekkavala · Miekkavala ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Mikael Aleksandrovitš Romanov
Suuriruhtinas Mikael Aleksandrovitš Romanov (4. joulukuuta (J: 22. marraskuuta) 1878 – 12. kesäkuuta 1918) oli Aleksanteri III:n ja Maria Fjodorovnan poika ja keisari Nikolai II:n veli.
1918 ja Mikael Aleksandrovitš Romanov · Mikael Aleksandrovitš Romanov ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Mikkeli
Mikkeli on Suomen kaupunki ja Etelä-Savon maakuntakeskus, joka sijaitsee Saimaan luoteisrannalla.
1918 ja Mikkeli · Mikkeli ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Moskova
Moskova on Venäjän federaation pääkaupunki ja Venäjän suurin kaupunki noin 12,6 miljoonalla asukkaallaan.
1918 ja Moskova · Moskova ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Murmansk
Murmansk (suom. myös Muurmanski, aiemmin Muurmanni; ven. vuosina 1916–1917 Romanov-na-Murmane) on asukasluvultaan maailman suurin pohjoisen napapiirin pohjoispuolella sijaitseva kaupunki.
1918 ja Murmansk · Murmansk ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Neuvosto-Venäjä
Neuvosto-Venäjä, virallisesti Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta (lyhenne SFNT), on nimitys bolševikkien hallitsemasta Venäjästä ennen Neuvostoliiton perustamista.
1918 ja Neuvosto-Venäjä · Neuvosto-Venäjä ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Nikolai II
Nikolai II, Nikolai Aleksandrovitš Romanov (18. toukokuuta (J: 6. toukokuuta) 1868 Aleksanterin palatsi, Tsarskoje Selo, Pietari, Venäjän keisarikunta – 17. heinäkuuta 1918 Jekaterinburg, Neuvosto-Venäjä) oli Venäjän keisari, Puolanmaan kuningas ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1894–1917.
1918 ja Nikolai II · Nikolai II ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Nuorsuomalainen Puolue
Perustuslaillis-Suomenmielinen Puolue eli Nuorsuomalainen Puolue oli autonomian ajan liberaali porvarillinen ja poliittinen ryhmittymä, jolla oli kansainvälisempi ohjelma kuin Suomalaisella puolueella, josta se oli irtautunut.
1918 ja Nuorsuomalainen Puolue · Nuorsuomalainen Puolue ja Suomen sisällissodan aikajana ·
P. E. Svinhufvud
Pehr Evind (P. E.) Svinhufvud (15. joulukuuta 1861 Sääksmäki – 29. helmikuuta 1944 Luumäki) oli suomalainen poliitikko joka toimi Suomen tasavallan kolmantena presidenttinä vuosina 1931–1937.
1918 ja P. E. Svinhufvud · P. E. Svinhufvud ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Paasikiven I hallitus
Paasikiven senaatti eli Paasikiven I hallitus oli Suomen tasavallan toinen senaatti eli hallitus.
1918 ja Paasikiven I hallitus · Paasikiven I hallitus ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Pietari (kaupunki)
Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.
1918 ja Pietari (kaupunki) · Pietari (kaupunki) ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Pietisen tehtaan kahakka
Pietisen tehtaan kahakka oli Viipurissa toimineessa Pietisen puusepäntehtaassa 19.
1918 ja Pietisen tehtaan kahakka · Pietisen tehtaan kahakka ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Pomarkun taistelut
Pomarkun taistelut käytiin Suomen sisällissodassa 25.
1918 ja Pomarkun taistelut · Pomarkun taistelut ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Punaisten Tampereen-päämajan räjähdys 1918
Osoitteessa Pyynikintie 2 sijaitseva vanha Tampereen teknillinen opisto, jossa toimi punaisten pohjoisrintaman esikunta vuonna 1918. Suomen sisällissodan Tampereen taistelun aikana punaisten Hämeen rintaman (pohjoisen rintaman) päämajassa, Tampereen teknillisessä opistossa, tapahtui 28. maaliskuuta 1918 räjähdys, jolla nähdään olleen merkitystä koko sodan lopputulokseen.
1918 ja Punaisten Tampereen-päämajan räjähdys 1918 · Punaisten Tampereen-päämajan räjähdys 1918 ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Punakaarti
Punakaartin sotilas ja sairaanhoitaja sisällissodan aikana. Punakaarti on yleisnimitys, jolla kutsutaan Suomen työväenliikkeen 1900-luvun alun puolisotilaallisia joukkoja.
1918 ja Punakaarti · Punakaarti ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Ranska
Ranskan tasavalta eli Ranska on valtio, joka koostuu Länsi-Euroopassa sijaitsevasta ydinalueesta sekä useista merentakaisista alueista.
1918 ja Ranska · Ranska ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Raudun taistelu
Raudun taistelu oli Suomen sisällissodan aikainen taistelu, joka käytiin Karjalankannaksella sijainneessa Raudun pitäjässä 20.
1918 ja Raudun taistelu · Raudun taistelu ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Repola
Repolan kunta Mujejärven piirin kartalla. Repola on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Mujejärven piirissä Venäjällä.
1918 ja Repola · Repola ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
1918 ja Ruotsi · Ruotsi ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Saksan interventio Suomen sisällissodassa
Saksan interventio Suomen sisällissodassa oli Saksan keisarikunnan vuonna 1918 käytyyn Suomen sisällissotaan tekemä sotilaallinen väliintulo, joka tapahtui sodan valkoisen osapuolen hallituksen pyydettyä apua Saksalta.
1918 ja Saksan interventio Suomen sisällissodassa · Saksan interventio Suomen sisällissodassa ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Saksan Itämeren-divisioona
Rüdiger von der Goltz. Saksan Itämeren-divisioona oli saksalainen, kenraalimajuri kreivi Rüdiger von der Goltzin komentama noin 10 000 sotilaan vahvuinen yksikkö, joka Suomen sisällissodan loppuvaiheessa keväällä 1918 nousi maihin Hangossa 3.
1918 ja Saksan Itämeren-divisioona · Saksan Itämeren-divisioona ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Satakunnan rintama
Satakunnan rintama oli yksi Suomen sisällissodan neljästä päärintamasta.
1918 ja Satakunnan rintama · Satakunnan rintama ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Sipoo
Sipoon saaristoa. Sipoo on Suomen kunta, joka sijaitsee Helsingin seudulla, Uudenmaan maakunnassa.
1918 ja Sipoo · Sipoo ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Sipoon kahakka
M. G. Schybergsonin karttapiirros tapahtumapaikoista. Sipoon kahakka oli Sipoon kirkonkylässä 9.
1918 ja Sipoon kahakka · Sipoon kahakka ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Sotilaskomitea
Sotilaskomitea oli Suomen historiassa itsenäisyysaktivistien järjestö, jonka perustivat Haminan kadetit ensimmäisen maailmansodan aikana Suomen irrottamiseksi Venäjästä sotilaallisin keinoin Saksan armeijan avulla.
1918 ja Sotilaskomitea · Sotilaskomitea ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Suinulan verilöyly
Suinulan verilöylyn muistomerkin paljastustilaisuus v. 1933 "type": "FeatureCollection", "features": "type": "Feature", "properties":, "geometry": "type": "Point", "coordinates": 24.05310, 61.52862 Suinulan verilöylyksi kutsuttu joukkoteloitus tapahtui Suomen sisällissodan alussa Kangasalan Suinulan kylän Markkulan talon pihamaalla 31. tammikuuta 1918.
1918 ja Suinulan verilöyly · Suinulan verilöyly ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Suojeluskunta
Seiskarin suojeluskunta syksyllä 1917. Nummen suojeluskunta 1930-luvulla. Suojeluskuntajärjestö oli Suomessa vuosina 1918–1944 toiminut vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö ja kansalliskaarti, joka lakkautettiin Liittoutuneiden valvontakomission määräyksellä syksyllä 1944.
1918 ja Suojeluskunta · Suojeluskunta ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Suomen kansanvaltuuskunta
alt.
1918 ja Suomen kansanvaltuuskunta · Suomen kansanvaltuuskunta ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Suomen Kommunistinen Puolue
Suomen Kommunistinen Puolue (lyhenne SKP, aik. Suomalainen Kommunistinen Puolue (1918–1920)) oli suomalainen kommunistinen puolue.
1918 ja Suomen Kommunistinen Puolue · Suomen Kommunistinen Puolue ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Suomen Punainen Kaarti
Suomen Punainen Kaarti (lyh. SPK) oli 26.
1918 ja Suomen Punainen Kaarti · Suomen Punainen Kaarti ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Suomen senaatti
Keisarillinen Suomen senaatti oli vuosina 1809–1918 toiminut Suomen suuriruhtinaskunnan korkein siviilihallintoelin ja tuomioistuin.
1918 ja Suomen senaatti · Suomen senaatti ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Suomen sisällissota
Suomen sisällissota tai Suomen vapaussota käytiin Suomen senaatin ja Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen välillä 27.
1918 ja Suomen sisällissota · Suomen sisällissodan aikajana ja Suomen sisällissota ·
Suomen valtionhoitaja
Valtionhoitaja oli Suomen väliaikainen valtionpäämies vuosina 1918–1919.
1918 ja Suomen valtionhoitaja · Suomen sisällissodan aikajana ja Suomen valtionhoitaja ·
Suomenlinna
Suomenlinna on Helsingin edustalla sijaitseva merilinnoitus.
1918 ja Suomenlinna · Suomen sisällissodan aikajana ja Suomenlinna ·
Svinhufvudin I hallitus
Svinhufvudin senaatti eli Itsenäisyyssenaatti (anakronistisesti myös Svinhufvudin I hallitus) oli itsenäisen Suomen tasavallan ensimmäinen hallitus, jota tuolloin vielä kutsuttiin nimellä senaatti.
1918 ja Svinhufvudin I hallitus · Suomen sisällissodan aikajana ja Svinhufvudin I hallitus ·
Tallinna
TallinnaKotimaisten kielten keskus: (ohje), viitattu 28.4.2017 on Viron pääkaupunki ja maan pääasiallinen portti merelle.
1918 ja Tallinna · Suomen sisällissodan aikajana ja Tallinna ·
Tampereen taistelu
Tampereen taistelu käytiin 16. maaliskuuta – 6. huhtikuuta 1918, kun valkoiset valloittivat Tampereen Suomen sisällissodassa.
1918 ja Tampereen taistelu · Suomen sisällissodan aikajana ja Tampereen taistelu ·
Uusikaupunki
Uusikaupunki (alun perin Kalainen) on rannikkokaupunki Suomessa.
1918 ja Uusikaupunki · Suomen sisällissodan aikajana ja Uusikaupunki ·
Vaasa
Vaasa (vuosina 1855–1917 virallisesti Nikolainkaupunki) on Suomen kaupunki ja Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Pohjanlahden rannikolla, Pohjanmaan maakunnassa.
1918 ja Vaasa · Suomen sisällissodan aikajana ja Vaasa ·
Vaasan senaatti
Vaasan vaakuna Vaasan senaatti oli Suomen sisällissodan aikana Vaasassa toiminut Suomen hallitus, Suomen senaatti, 29.
1918 ja Vaasan senaatti · Suomen sisällissodan aikajana ja Vaasan senaatti ·
Vaasan valtaus
Vaasan valtaus oli 28.
1918 ja Vaasan valtaus · Suomen sisällissodan aikajana ja Vaasan valtaus ·
Vakka-Suomi
Vakka-Suomen sijainti Suomessa Vakka-Suomi on Varsinais-Suomen länsiosassa sijaitseva maantieteellinen alue.
1918 ja Vakka-Suomi · Suomen sisällissodan aikajana ja Vakka-Suomi ·
Valkoisten voitonparaati
Paraati kääntymässä Heikinkadulta Pohjoisesplanadille. Valkoisten voitonparaati oli 16.
1918 ja Valkoisten voitonparaati · Suomen sisällissodan aikajana ja Valkoisten voitonparaati ·
Venäjän keisari
Katariina I, Venäjän keisarinna 1725–1727 Venäjän keisarin arvonimen otti Pietari I Suuri laajennettuaan ja länsimaistettuaan Venäjää 1700-luvun alussa.
1918 ja Venäjän keisari · Suomen sisällissodan aikajana ja Venäjän keisari ·
Venäjän valkoinen armeija
Venäjän valkoinen armeija tai Valkokaartit oli venäläinen monarkistiliike, joka taisteli Venäjän sisällissodassa (1918–1921) punaisia sekä niin sanottuja Vihreää armeijaa (nationalistit) ja Mustaa armeijaa (anarkistit) vastaan.
1918 ja Venäjän valkoinen armeija · Suomen sisällissodan aikajana ja Venäjän valkoinen armeija ·
Venäjänsaari
Venäjänsaari on Viipurinlahdella sijaitseva saari, joka aikaisemmin kuului Viipurin maalaiskunnan Alasommeen kylään.
1918 ja Venäjänsaari · Suomen sisällissodan aikajana ja Venäjänsaari ·
Viipuri
Viipuri on kaupunki Luoteis-Venäjällä Suomenlahden pohjoisrannikolla Viipurinlahden perukassa Karjalankannaksen länsipäässä.
1918 ja Viipuri · Suomen sisällissodan aikajana ja Viipuri ·
Viipurin rautatieasema
Viipurin rautatieasema (Vpi, ratakm 313+350) on Viipurin kaupungin merkittävin rautatieasema.
1918 ja Viipurin rautatieasema · Suomen sisällissodan aikajana ja Viipurin rautatieasema ·
Viipurin taistelu (Suomen sisällissota)
Viipurin taistelu oli Suomen sisällissodan viimeinen suuri taistelu, joka käytiin Viipurin kaupungin hallinnasta 24.–29. huhtikuuta 1918 punakaartin ja valkoisten välillä.
1918 ja Viipurin taistelu (Suomen sisällissota) · Suomen sisällissodan aikajana ja Viipurin taistelu (Suomen sisällissota) ·
Viipurinlahti
Viipurinlahti Viipurinlahti yhdistää Saimaan kanavan Suomenlahteen. Viipurinlahti on Suomenlahden itäosassa Leningradin alueella sijaitseva pohjoiseen työntyvä merenlahti, jonka perällä sijaitsee Viipurin kaupunki.
1918 ja Viipurinlahti · Suomen sisällissodan aikajana ja Viipurinlahti ·
Vilhelm II (Saksa)
Vilhelm II (Friedrich Wilhelm Viktor Albert, 27. tammikuuta 1859 Berliini, Preussi – 4. kesäkuuta 1941 Doorn, Alankomaat) oli viimeinen Saksan keisari ja viimeinen Preussin kuningas vuosina 1888–1918.
1918 ja Vilhelm II (Saksa) · Suomen sisällissodan aikajana ja Vilhelm II (Saksa) ·
Viro
Viron tasavalta eli Viro on valtio, joka sijaitsee Pohjois-Euroopassa Itämeren itärannalla Suomenlahden eteläpuolella Baltiassa.
1918 ja Viro · Suomen sisällissodan aikajana ja Viro ·
Vladimir Lenin
Vladimir Iljitš Lenin (yleensä V. I. Lenin), alkuperäinen sukunimi Uljanov (22. huhtikuuta (J: 10. huhtikuuta) 1870 Simbirsk, Venäjän keisarikunta – 21. tammikuuta 1924 Gorkin kylä lähellä Moskovaa) oli venäläinen vallankumouksellinen, bolševikkipuolueen johtaja ja leninistisen ideologian perustaja.
1918 ja Vladimir Lenin · Suomen sisällissodan aikajana ja Vladimir Lenin ·
Yhdistynyt kuningaskunta
Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta, virallisesti myös Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti tai Yhdistynyt kuningaskunta, on saarivaltio Pohjois-Euroopassa.
1918 ja Yhdistynyt kuningaskunta · Suomen sisällissodan aikajana ja Yhdistynyt kuningaskunta ·
Ympärysvallat
Ympärysvallat eli liittoutuneet oli ensimmäisen maailmansodan toinen osapuoli, joka taisteli keskusvaltoja vastaan.
1918 ja Ympärysvallat · Suomen sisällissodan aikajana ja Ympärysvallat ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät 1918 ja Suomen sisällissodan aikajana
- Mitä heillä on yhteistä 1918 ja Suomen sisällissodan aikajana
- Yhtäläisyyksiä 1918 ja Suomen sisällissodan aikajana
Vertailu 1918 ja Suomen sisällissodan aikajana
1918 on 851 suhteet, kun taas Suomen sisällissodan aikajana on 532. niillä on yhteistä 100, Jaccard'in indeksi on 7.23% = 100 / (851 + 532).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta 1918 ja Suomen sisällissodan aikajana. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
