Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä 1917 ja Valtalaki
1917 ja Valtalaki on 25 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Aleksandr Kerenski, Bolševikit, E. N. Setälä, Eduskuntavaalit 1916, Eduskuntavaalit 1917, Heinäkuun päivät, Helmikuun vallankumous, K. J. Ståhlberg, Kornilovin kapina, Kullervo Manner, Lokakuun vallankumous, Mihail Stahovitš, Nikolai Nekrasov (poliitikko), P. E. Svinhufvud, Pietari (kaupunki), Santeri Alkio, Suomen itsenäistyminen, Suomen senaatti, Suomen suuriruhtinaskunta, Svinhufvudin I hallitus, Tokoin senaatti, Venäjän keisari, Venäjän perustuslakia säätävä kansalliskokous, Venäjän väliaikainen hallitus, Vuoden 1917 yleislakko.
Aleksandr Kerenski
Aleksandr Fjodorovitš Kerenski (4. toukokuuta (J: 22. huhtikuuta) 1881 Simbirsk – 11. kesäkuuta 1970 New York) oli venäläinen poliitikko, sosialistivallankumouksellinen ja Venäjän keisarivallan kaataneen helmikuun vallankumouksen jälkeisen väliaikaisen hallituksen voimahahmo ja pääministeri, viimein diktaattorin oikeuksin.
1917 ja Aleksandr Kerenski · Aleksandr Kerenski ja Valtalaki ·
Bolševikit
Bolševikkien puoluekokous, Lenin oikealla Bolševikit (myös bolsevikit) olivat Vladimir Leninin johtama ryhmä Venäjän sosiaalidemokraattisessa työväenpuolueessa ja sittemmin oma puolueensa.
1917 ja Bolševikit · Bolševikit ja Valtalaki ·
E. N. Setälä
Nestor Emil (Emil Nestor, E. N.) Setälä (27. helmikuuta 1864 Kokemäki – 8. helmikuuta 1935 Helsinki) oli suomalainen kielen- ja kansanrunoudentutkija ja poliitikko.
1917 ja E. N. Setälä · E. N. Setälä ja Valtalaki ·
Eduskuntavaalit 1916
Eduskuntavaalit 1916 järjestettiin 1. ja 3. heinäkuuta.
1917 ja Eduskuntavaalit 1916 · Eduskuntavaalit 1916 ja Valtalaki ·
Eduskuntavaalit 1917
Suomen kahdeksannet eduskuntavaalit järjestettiin 1.–2. lokakuuta 1917.
1917 ja Eduskuntavaalit 1917 · Eduskuntavaalit 1917 ja Valtalaki ·
Heinäkuun päivät
Heinäkuun päiviksi (Julskije dni) kutsutaan Venäjän tasavallan pääkaupungissa Pietarissa heinäkuussa 1917 syntynyttä spontaania väliaikaisen hallituksen vastaista kansannousua, joka oli osa Venäjän vallankumousta.
1917 ja Heinäkuun päivät · Heinäkuun päivät ja Valtalaki ·
Helmikuun vallankumous
Helmikuun vallankumous oli maaliskuussa 1917 Venäjällä tapahtunut vallankumous, jonka seurauksena keisarinvalta kukistui.
1917 ja Helmikuun vallankumous · Helmikuun vallankumous ja Valtalaki ·
K. J. Ståhlberg
Kaarlo Juho (K. J.) Ståhlberg (ristimänimeltään Carl Johan) oli suomalainen oikeustieteilijä ja poliitikko sekä Suomen tasavallan ensimmäinen presidentti (1919–1925).
1917 ja K. J. Ståhlberg · K. J. Ståhlberg ja Valtalaki ·
Kornilovin kapina
Kornilovin kapina oli Venäjällä syyskuussa 1917 tehty sotilasvallankaappausyritys, joka oli osa Venäjän vallankumousta.
1917 ja Kornilovin kapina · Kornilovin kapina ja Valtalaki ·
Kullervo Manner
Kullervo Achilles Manner (12. lokakuuta 1880 Kokemäki – 15. tammikuuta 1939 Uhta-Petšora, Neuvostoliitto) oli suomalainen toimittaja ja poliitikko.
1917 ja Kullervo Manner · Kullervo Manner ja Valtalaki ·
Lokakuun vallankumous
Lokakuun vallankumous (Neuvostoliitossa myös lokakuun suuri sosialistinen vallankumous) oli Venäjällä marraskuussa (juliaanisen kalenterin mukaan lokakuussa) 1917 tapahtunut poliittinen mullistus, jossa sosialistinen bolševikkipuolue syrjäytti Venäjän väliaikaisen hallituksen ja otti vallan työläisneuvostojen nimissä.
1917 ja Lokakuun vallankumous · Lokakuun vallankumous ja Valtalaki ·
Mihail Stahovitš
Mihail Aleksandrovitš Stahovitš (1861 Orjolin kuvernementti – 1923 Aix-en-Provence, Ranska) oli venäläinen poliitikko, valtakunnanneuvoston jäsen ja runoilija.
1917 ja Mihail Stahovitš · Mihail Stahovitš ja Valtalaki ·
Nikolai Nekrasov (poliitikko)
Nikolai Vissarionovitš Nekrasov (1. helmikuuta 1879 Pietari, Venäjän keisarikunta – 7. toukokuuta 1940 Kazan, Neuvostoliitto) oli venäläinen liberaalipoliitikko.
1917 ja Nikolai Nekrasov (poliitikko) · Nikolai Nekrasov (poliitikko) ja Valtalaki ·
P. E. Svinhufvud
Pehr Evind (P. E.) Svinhufvud (15. joulukuuta 1861 Sääksmäki – 29. helmikuuta 1944 Luumäki) oli suomalainen poliitikko joka toimi Suomen tasavallan kolmantena presidenttinä vuosina 1931–1937.
1917 ja P. E. Svinhufvud · P. E. Svinhufvud ja Valtalaki ·
Pietari (kaupunki)
Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.
1917 ja Pietari (kaupunki) · Pietari (kaupunki) ja Valtalaki ·
Santeri Alkio
Santeri Alkio (vuoteen 1898 Aleksander Filander, 17. kesäkuuta 1862 Laihia – 24. heinäkuuta 1930 Laihia)* oli 1900-luvun alun johtavia suomalaisia poliitikkoja, kirjailija ja toimittaja, joka muistetaan ennen kaikkea Maalaisliiton (nykyisen Suomen Keskustan) perustajana ja ideologina.
1917 ja Santeri Alkio · Santeri Alkio ja Valtalaki ·
Suomen itsenäistyminen
Suomen itsenäistyminen oli tapahtumasarja, jonka tuloksena Venäjän keisarikuntaan vuodesta 1809 lähtien kuulunut autonominen suuriruhtinaskunta vuonna 1917 muuttui itsenäiseksi valtioksi.
1917 ja Suomen itsenäistyminen · Suomen itsenäistyminen ja Valtalaki ·
Suomen senaatti
Keisarillinen Suomen senaatti oli vuosina 1809–1918 toiminut Suomen suuriruhtinaskunnan korkein siviilihallintoelin ja tuomioistuin.
1917 ja Suomen senaatti · Suomen senaatti ja Valtalaki ·
Suomen suuriruhtinaskunta
Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.
1917 ja Suomen suuriruhtinaskunta · Suomen suuriruhtinaskunta ja Valtalaki ·
Svinhufvudin I hallitus
Svinhufvudin senaatti eli Itsenäisyyssenaatti (anakronistisesti myös Svinhufvudin I hallitus) oli itsenäisen Suomen tasavallan ensimmäinen hallitus, jota tuolloin vielä kutsuttiin nimellä senaatti.
1917 ja Svinhufvudin I hallitus · Svinhufvudin I hallitus ja Valtalaki ·
Tokoin senaatti
alt.
1917 ja Tokoin senaatti · Tokoin senaatti ja Valtalaki ·
Venäjän keisari
Katariina I, Venäjän keisarinna 1725–1727 Venäjän keisarin arvonimen otti Pietari I Suuri laajennettuaan ja länsimaistettuaan Venäjää 1700-luvun alussa.
1917 ja Venäjän keisari · Valtalaki ja Venäjän keisari ·
Venäjän perustuslakia säätävä kansalliskokous
Venäjän perustuslakia säätävä kansalliskokous koolla Pietarin Taurian palatsissa 18. tammikuuta 1918. Yleisvenäläinen perustuslakia säätävä kansalliskokous (Vserossijskoje utšreditelnoje sobranije) oli vuoden 1917 lopussa yleisellä vaalilla valittu edustajakokous, jonka oli tarkoitus säätää Venäjälle uusi perustuslaki keisarikunnan kumoamisen jälkeen.
1917 ja Venäjän perustuslakia säätävä kansalliskokous · Valtalaki ja Venäjän perustuslakia säätävä kansalliskokous ·
Venäjän väliaikainen hallitus
Väliaikaisen hallituksen vaakuna Venäjän väliaikainen hallitus oli Venäjän tasavallan hallituksena vuonna 1917.
1917 ja Venäjän väliaikainen hallitus · Valtalaki ja Venäjän väliaikainen hallitus ·
Vuoden 1917 yleislakko
Vuoden 1917 yleislakko oli Suomessa 14.–20.
1917 ja Vuoden 1917 yleislakko · Valtalaki ja Vuoden 1917 yleislakko ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät 1917 ja Valtalaki
- Mitä heillä on yhteistä 1917 ja Valtalaki
- Yhtäläisyyksiä 1917 ja Valtalaki
Vertailu 1917 ja Valtalaki
1917 on 858 suhteet, kun taas Valtalaki on 88. niillä on yhteistä 25, Jaccard'in indeksi on 2.64% = 25 / (858 + 88).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta 1917 ja Valtalaki. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
