Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Vapaa
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

1905 ja Helmikuun manifesti

Pikakuvakkeet: Eroja, Yhtäläisyyksiä, Jaccard samankaltaisuus Kerroin, Viitteet.

Ero 1905 ja Helmikuun manifesti

1905 vs. Helmikuun manifesti

Vuosi 1905 oli normaalivuosi, joka alkoi sunnuntaista. asetuskokoelmassa. Keisarillista julistuskirjaa on tapana nimittää manifestiksi, koska sen ruotsinkielinen otsikko kuuluu: ”Hans Kejserliga Majestäts Nådiga Manifest”. Helmikuun manifesti eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistuskirja (AsK 3/1899) oli Venäjän keisari Nikolai II:n 15. helmikuuta 1899 antama säädös, jolla asetettiin erityinen säätämisjärjestys Suomen suuriruhtinaskuntaa koskeville yleisvaltakunnallisille laeille.

Yhtäläisyyksiä 1905 ja Helmikuun manifesti

1905 ja Helmikuun manifesti on 15 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Ensimmäinen sortokausi, Marraskuun manifesti, Nikolai II, Pietari (kaupunki), Prokuraattori (Suomi), Ranska, Ruotsi, Senaatintori, Suomen kenraalikuvernööri, Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät, Suomen suuriruhtinaskunta, Venäjän keisari, Venäjän keisarikunta, Venäjän vuoden 1905 vallankumous, Vuoden 1905 suurlakko.

Ensimmäinen sortokausi

Ensimmäinen sortokausi on Suomessa käytetty nimitys ajanjaksosta 1899–1905, jolloin Venäjän keisarikunta pyrki lujittamaan ja yhtenäistämään Venäjän valtakuntaa toteuttamalla vähemmistökansallisuuksiin kohdistuvaa venäläistämispolitiikkaa Suomen suuriruhtinaskuntaa kohtaan.

1905 ja Ensimmäinen sortokausi · Ensimmäinen sortokausi ja Helmikuun manifesti · Katso lisää »

Marraskuun manifesti

asetuskokoelmassa. Marraskuun manifesti eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistuskirja toimenpiteistä laillisen järjestyksen palauttamiseksi maahan (AsK 49/1905) on tsaari Nikolai II:n 4. marraskuuta 1905 antama säädös, jonka on katsottu päättäneen niin sanotun ensimmäisen sortokauden Suomessa.

1905 ja Marraskuun manifesti · Helmikuun manifesti ja Marraskuun manifesti · Katso lisää »

Nikolai II

Nikolai II, Nikolai Aleksandrovitš Romanov (18. toukokuuta (J: 6. toukokuuta) 1868 Aleksanterin palatsi, Tsarskoje Selo, Pietari, Venäjän keisarikunta – 17. heinäkuuta 1918 Jekaterinburg, Neuvosto-Venäjä) oli Venäjän keisari, Puolanmaan kuningas ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1894–1917.

1905 ja Nikolai II · Helmikuun manifesti ja Nikolai II · Katso lisää »

Pietari (kaupunki)

Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.

1905 ja Pietari (kaupunki) · Helmikuun manifesti ja Pietari (kaupunki) · Katso lisää »

Prokuraattori (Suomi)

Prokuraattori oli autonomian ajan Suomessa ylimmästä lainvalvonnasta ja viranomaisten toimien lainmukaisuudesta vastannut virkamies, joka toimi senaatin yhteydessä.

1905 ja Prokuraattori (Suomi) · Helmikuun manifesti ja Prokuraattori (Suomi) · Katso lisää »

Ranska

Ranskan tasavalta eli Ranska on valtio, joka koostuu Länsi-Euroopassa sijaitsevasta ydinalueesta sekä useista merentakaisista alueista.

1905 ja Ranska · Helmikuun manifesti ja Ranska · Katso lisää »

Ruotsi

Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.

1905 ja Ruotsi · Helmikuun manifesti ja Ruotsi · Katso lisää »

Senaatintori

Senaatintori on Helsingin ydinkeskustassa sijaitseva tori ja Helsingin historiallinen keskusaukio.

1905 ja Senaatintori · Helmikuun manifesti ja Senaatintori · Katso lisää »

Suomen kenraalikuvernööri

Suomen kenraalikuvernööri oli Ruotsin ja Venäjän vallan aikana Suomen korkein siviili- ja sotilasviranomainen.

1905 ja Suomen kenraalikuvernööri · Helmikuun manifesti ja Suomen kenraalikuvernööri · Katso lisää »

Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät

Emanuel Thelningin maalaus ''Porvoon valtiopäivien avajaiset 1809'' vuodelta 1812. Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät olivat Suomen suuriruhtinaskunnan lakia säätävä elin.

1905 ja Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät · Helmikuun manifesti ja Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät · Katso lisää »

Suomen suuriruhtinaskunta

Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.

1905 ja Suomen suuriruhtinaskunta · Helmikuun manifesti ja Suomen suuriruhtinaskunta · Katso lisää »

Venäjän keisari

Katariina I, Venäjän keisarinna 1725–1727 Venäjän keisarin arvonimen otti Pietari I Suuri laajennettuaan ja länsimaistettuaan Venäjää 1700-luvun alussa.

1905 ja Venäjän keisari · Helmikuun manifesti ja Venäjän keisari · Katso lisää »

Venäjän keisarikunta

Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.

1905 ja Venäjän keisarikunta · Helmikuun manifesti ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »

Venäjän vuoden 1905 vallankumous

Mielenosoittajia matkalla Talvipalatsiin Pietarin verisunnuntaina. Venäjän vuoden 1905 vallankumous oli Venäjällä maanlaajuinen hallituksenvastainen liikehdintä, jolla ei ollut varsinaista johtoa, eikä siihen ollut yksittäistä syytä tai tavoitetta.

1905 ja Venäjän vuoden 1905 vallankumous · Helmikuun manifesti ja Venäjän vuoden 1905 vallankumous · Katso lisää »

Vuoden 1905 suurlakko

Suurlakon aikana Suomen suurimmissa kaupungeissa kokoonnuttiin ennennäkemättömän laajoihin mielenosoituksiin. Lakkokuva Tampereen Kauppatorilta (nyk. Keskustori) loka-marraskuussa 1905. Suurlakko oli Venäjän keisarikunnassa ja sen hallintaan kuuluneessa Suomen suuriruhtinaskunnassa loka–marraskuussa 1905 tapahtunut laaja, vallankumouksellinen lakko.

1905 ja Vuoden 1905 suurlakko · Helmikuun manifesti ja Vuoden 1905 suurlakko · Katso lisää »

Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin

Vertailu 1905 ja Helmikuun manifesti

1905 on 495 suhteet, kun taas Helmikuun manifesti on 190. niillä on yhteistä 15, Jaccard'in indeksi on 2.19% = 15 / (495 + 190).

Viitteet

Tämä artikkeli osoittaa suhdetta 1905 ja Helmikuun manifesti. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:

Hei! Olemme Facebookissa nyt! »