29 suhteet: Aasia, Þjóðólfr Kviiniläinen, Bragi, Fagrskinna, Freyr, Goottilainen historiankirjoitus, Háleygjatal, Heimskringla, Islanti, Islantilaissaagat, Kaarle XI, Keskiaika, Kronikka, Kuningassaagat, Lähdekritiikki, Muinaissaagat, Odin, Ruotsi, Saaga, Sigtuna, Skaldi, Skandinavia, Skjöldunga saga, Snorri Sturluson, Uplannin kuninkaat, Uppsala, Vanha Uppsala, Ynglinga-suku, Ynglingatal.
Aasia
Aasia on maapallon suurin maanosa niin väestöltään kuin pinta-alaltaankin.
Uusi!!: Ynglingien saaga ja Aasia · Katso lisää »
Þjóðólfr Kviiniläinen
Þjóðólfr Kviiniläinen (isl. Þjóðólf hvinverski tai ór Hvíni eli ”Hvinirin Þjóðólfr”) oli 800-luvulla Etelä-Norjassa elänyt ja vaikuttanut skaldi-runoilija, josta tiedetään vain vähän.
Uusi!!: Ynglingien saaga ja Þjóðólfr Kviiniläinen · Katso lisää »
Bragi
Nils Blommér: Bragi soittaa harppua vierellään vaimonsa Idunn. Bragi tai Brage (sanasta bragr, arvostetuin, taitavinLurker 1987, s. 36) on skandinaavisessa mytologiassa Odinin poika sekä runouden ja kaunopuheisuuden jumala.
Uusi!!: Ynglingien saaga ja Bragi · Katso lisää »
Fagrskinna
Fagrskinna on laaja keskiajan islantilainen kuningassaaga tai tarkemmin sanottuna kuningassaagojen kokoelma, jossa kuvataan Norjan kuninkaiden historiaa Haraldr Kaunotukan (hárfagri) isästä Hálfdan Mustasta (svarti) 800-luvulta Magnús Erlingssonin valtakaudelle ja vuoteen 1177 saakka, jolloin käytiin Rén taistelu ja kuningas Sverrir Sigurðarson astui birkibeinien (isl. birkibeinar) johtoon.
Uusi!!: Ynglingien saaga ja Fagrskinna · Katso lisää »
Freyr
Freyr, miekka ja karju Gyllenvorst. Jacques Reich. Freyr (myös Frej tai Fröj) on skandinaavisessa mytologiassa rauhan, rikkauden, hedelmällisyyden, viljasadon, auringon ja sateen jumala.
Uusi!!: Ynglingien saaga ja Freyr · Katso lisää »
Goottilainen historiankirjoitus
Goottilainen tai gööttiläinen historiankirjoitus oli keski- ja renessanssiajalla vallitseva historiankirjoituksen muoto Euroopassa.
Uusi!!: Ynglingien saaga ja Goottilainen historiankirjoitus · Katso lisää »
Háleygjatal
Háleygjatal on runo, jonka laati 900-luvun lopulla norjalainen skaldirunoilija Eyvindr Skaldienturmelija (isl. Eyvindr Finnsson skáldaspillir) jaarli Hákon Sigurðarsonin kunniaksi tämän voitettua taistelun niin kutsuttuja Jómin viikinkinkejä (isl. Jómsvíkingar) vastaan.
Uusi!!: Ynglingien saaga ja Háleygjatal · Katso lisää »
Heimskringla
Pyhästä Olavista kertovasta saagasta. Heimskringla (suom. 'maailmankehrä') on keskiaikainen islantilainen kuningassaagoja sisältävä teos.
Uusi!!: Ynglingien saaga ja Heimskringla · Katso lisää »
Islanti
Islanti on saarivaltio Atlantin valtameren pohjoisosassa, välittömästi pohjoisen napapiirin eteläpuolella.
Uusi!!: Ynglingien saaga ja Islanti · Katso lisää »
Islantilaissaagat
Islantilaissaagat ovat keskiaikaista, kansankielistä saagakirjallisuutta, johon luetaan myös kuningassaagat, Edda-runous, muinaissaagat, ritarisaagat, aikalaissaagat ja piispainsaagat.
Uusi!!: Ynglingien saaga ja Islantilaissaagat · Katso lisää »
Kaarle XI
Kaarle XI (24. marraskuuta 1655 – 5. huhtikuuta 1697) oli Ruotsin kuningas 1660–1697.
Uusi!!: Ynglingien saaga ja Kaarle XI · Katso lisää »
Keskiaika
''Manessen käsikirjoitus (Codex Manesse)'', saksalainen minnelauluja sisältävä käsikirjoitus 1300-luvulta. Keskiaika on Euroopan historian ajanjakso niin sanottujen ”vanhan ajan” ja ”uuden ajan” välissä noin vuosina 400–1500.
Uusi!!: Ynglingien saaga ja Keskiaika · Katso lisää »
Kronikka
Kronikka (χρονικά, kreikan sanasta χρόνος, ”aika”) on aikakirja tai historiateos, johon on kirjattu historiallisia tapahtumia aikajärjestykseen.
Uusi!!: Ynglingien saaga ja Kronikka · Katso lisää »
Kuningassaagat
Kuningassaagat (isl. konungasögur) ovat keskiaikaisia islantilaisia saagoja, jotka kertovat 800–1200-lukujen norjalaisista kuninkaista sekä Tanskan, Orkneysaarten ja Färsaarten hallitsijoista.
Uusi!!: Ynglingien saaga ja Kuningassaagat · Katso lisää »
Lähdekritiikki
Ruotsissa julkaistu opasposteri internetin lähdekritiikkiä varten. Lähdekritiikki on tietolähteen ja sen käyttökelpoisuuden arvioimista.
Uusi!!: Ynglingien saaga ja Lähdekritiikki · Katso lisää »
Muinaissaagat
Muinaissaagat ovat keskiajan Islannissa kirjoitettuja kansankielisiä saagoja, jotka kuvaavat yleensä aikaa ennen Islannin noin vuonna 870 käynnistynyttä asuttamista ja sijoittuvat tapahtumiensa osalta pohjoiselle pallonpuoliskolle, erityisesti Skandinaviaan.
Uusi!!: Ynglingien saaga ja Muinaissaagat · Katso lisää »
Odin
Yksisilmäinen Odin, olkapäillään korpit Hugin ja Munin. Odin ratsastaa Sleipnirilla. 1700-luvun islantilainen käsikirjoitus. Odin (myös Wotan, Wodan, Woden, Wōđanaz tai Oden) on muinainen germaaninen jumala, jota palvottiin sekä Manner-Euroopassa, Englannissa että Skandinaviassa.
Uusi!!: Ynglingien saaga ja Odin · Katso lisää »
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Ynglingien saaga ja Ruotsi · Katso lisää »
Saaga
''Poltetun Njállin saaga'' noin vuodelta 1350 peräisin olevassa ''Möðruvallabók''-käsikirjoituksessa (AM 132 folio 13r). Saagat ovat pääosin Islannissa 1100–1400-luvuilla kirjoitettuja, anonyymejä kansankielisiä kaunokirjallisia proosakertomuksia, joissa kuvataan muun muassa Islannin asuttamista, skandinaavisia kuninkaita ja islantilaisia piispoja, sukuriitoja, viikinkiretkiä, muinaisia sankareita, keskiaikaisia ritareita sekä kristittyjä pyhimyksiä.
Uusi!!: Ynglingien saaga ja Saaga · Katso lisää »
Sigtuna
Sigtunan raatihuone Pyhän Olavin kirkon rauniot Sigtuna on Ruotsin vanhin kaupunki ja yli 8 000 asukkaan taajama.
Uusi!!: Ynglingien saaga ja Sigtuna · Katso lisää »
Skaldi
Skaldi (skáld) oli norjalainen tai islantilainen viikinkiajan hovirunoilija-laulaja.
Uusi!!: Ynglingien saaga ja Skaldi · Katso lisää »
Skandinavia
Skandinavian maat Ruotsi, Norja ja Tanska. Skandinavia tarkoittaa suomen kielessä ensisijaisesti Pohjois-Euroopan aluetta, joka käsittää Ruotsin ja Norjan, usein myös Tanskan.
Uusi!!: Ynglingien saaga ja Skandinavia · Katso lisää »
Skjöldunga saga
*Skjöldunga saga (suom. ”Skjöldungien saaga”) on keskiaikainen islantilainen saaga, jonka alkuperäinen teksti on jo hävinnyt mutta jota monet saagakirjoittajat ja historioitsijat ovat käyttäneet 1200–1600-luvuilla lähteenään.
Uusi!!: Ynglingien saaga ja Skjöldunga saga · Katso lisää »
Snorri Sturluson
Snorri Sturluson Christian Kroghin tulkitsemana ''Heimskringlan'' kuvitetussa laitoksessa vuodelta 1899. Snorri Sturluson (Snorre Sturlasson) (1179 Hvamm, Islanti – 23. syyskuuta 1241 Skálholt, Islanti) oli Islannin kuuluisin historiankirjoittaja, runoilija ja poliitikko.
Uusi!!: Ynglingien saaga ja Snorri Sturluson · Katso lisää »
Uplannin kuninkaat
Uplannin kuninkaat (isl. Af Upplendinga konungum tai Þáttr af Upplendinga konungum) on lyhyt proosamuotoinen, muinaisislanninkielinen tarina (þáttr), joka luetaan yleensä muinaissaagoihin.
Uusi!!: Ynglingien saaga ja Uplannin kuninkaat · Katso lisää »
Uppsala
goottilainen tuomiokirkko Uppsalan keskusrautatieaseman vanha osa Uppsalan kasvitieteellinen puutarha Uppsalan linnan pohjoistorni Uppsala (vanh. ja aik. Upsala) on Ruotsin neljänneksi suurin kaupunki (taajama) ja sijaitsee noin 70 kilometriä pohjoiseen Tukholmasta.
Uusi!!: Ynglingien saaga ja Uppsala · Katso lisää »
Vanha Uppsala
Vanhan Uppsalan kirkko. Kuningaskummut. Vanha Uppsala (Gamla Uppsala, vanh. ja aik.) on pitäjä, entinen kunta ja entinen taajama sekä Uppsalan kaupungin entinen keskusta Uplannissa Keski-Ruotsissa.
Uusi!!: Ynglingien saaga ja Vanha Uppsala · Katso lisää »
Ynglinga-suku
Yngve-Frej, Ynglinga-suvun väitetty kantaisä. Värmlannissa. Ynglinga-suku on muinaisskandinaavisen kirjallisuuden mukaan Ruotsissa ennen viikinkiaikaa hallinnut tarunomainen kuningassuku, jonka on uskottu polveutuvan Yngve-Frej- eli Frej-jumalasta.
Uusi!!: Ynglingien saaga ja Ynglinga-suku · Katso lisää »
Ynglingatal
Ynglingatal (suom. ”Luettelo Ynglingeistä”) on runo, jonka alkuperäisenä laatijana pidetään eteläisessä Norjassa 800-luvun lopulla ja 900-luvun alussa vaikuttanutta skaldirunoilijaa Þjóðólfr Kviiniläistä (isl. Þjóðólfr hvinverski tai ór Hvíni).
Uusi!!: Ynglingien saaga ja Ynglingatal · Katso lisää »