21 suhteet: Arkeologia, Filosofian tohtori, Hagana, Israel, Israelin itsenäisyyssota, Israelin puolustusvoimat, Jerusalem, Jerusalemin heprealainen yliopisto, Knesset, Kuolleenmeren kääröt, Levi Eshkol, Masada, Megiddo, Osmanien valtakunta, Tel Hazor, 1917, 1933, 1949, 1984, 20. maaliskuuta, 28. kesäkuuta.
Arkeologia
tutkimuskaivaukset ovat arkeologian tärkein tiedonhankkimismenetelmä ja yleisin mielikuva arkeologin työstä. Kuvassa kaivauksia Pirkkalan Tursiannotkon alueella vuonna 2016. Turussa Arkeologia (Arkeologiassa kulttuuri tarkoittaa arkeologisen aineiston tyyppien avulla määriteltävää esihistoriallisen ajan kansaa.Muurimäki, Eero (Halinen et al.) 2007, s. 326. Arkeologi Vere Gordon Childe määritteli arkeologisen kulttuurin tai kulttuuriryhmän monimutkaiseksi kokonaisuudeksi, jossa esiintyy säännönmukaisesti yhdessä piirteitä kuten saviastioita, työvälineitä, koristeita, hautausriittejä ja talon muotoja. Nämä piirteet esiintyvät yhdessä, koska ne ovat yhden kansan luomuksia ja sen kollektiivisen kokemuksen avulla sopeutuneet ympäristöönsä. Arkeologisessa tutkimuksessa selvitetään myös muinaisten ihmisten elintapoja kuten elannon hankkimista, yhteiskunnallista järjestystä ja uskonnollisia käsityksiä heidän käyttämiensä työkalujen, ruukkujen, aseiden, talojen ja muiden jäännösten pohjalta. Tutkimus pyrkii myös selvittämään kulttuurista ja yhteiskunnallista muutosta. Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi siirtyminen maanviljelyyn tai suuren kulttuurin romahdus. Tutkimuksen neljäs päätavoite on menneisyyden aineellisten jäänteiden taltioiminen ja suojeleminen tulevia sukupolvia varten.Fagan 2003, s. 62–66. Arkeologisen tutkimuksen tuloksia sovelletaan opetuksessa, näyttelyissä ja muinaisjäännössuojelussa.
Uusi!!: Yigael Yadin ja Arkeologia · Katso lisää »
Filosofian tohtori
Filosofian tohtori (fil. tri, FT) on tieteellinen jatkotutkinto yliopistossa sekä humanistisella että luonnontieteellisellä alalla.
Uusi!!: Yigael Yadin ja Filosofian tohtori · Katso lisää »
Hagana
Hagana-järjestön joukkoja. Hagana-järjestön joukkoja kuvattuna vuonna 1936. Haganan päämajan kyltti Tel Avivissa Israelissa. Hagana (hepreaksi: ההגנה, HaHagana, "puolustus") oli Palestiinassa vuosina 1920–1948 toiminut juutalaisten puolisotilaallinen järjestö, joka perustettiin puolustusvoimaksi arabien hyökkäyksiä vastaan.
Uusi!!: Yigael Yadin ja Hagana · Katso lisää »
Israel
Israelin valtio eli Israel on valtio Välimeren ja Jordanjoen välissä Lähi-idässä.
Uusi!!: Yigael Yadin ja Israel · Katso lisää »
Israelin itsenäisyyssota
Israelin itsenäisyyssota oli Israelin itsenäisyysjulistusta ja sitä seuranneesta arabimaiden hyökkäyksestä alkanut 15.
Uusi!!: Yigael Yadin ja Israelin itsenäisyyssota · Katso lisää »
Israelin puolustusvoimat
Israelin puolustusvoimat (IDF) koostuu maavoimista, ilmavoimista ja merivoimista.
Uusi!!: Yigael Yadin ja Israelin puolustusvoimat · Katso lisää »
Jerusalem
Jerusalem on Israelin pääkaupunki.
Uusi!!: Yigael Yadin ja Jerusalem · Katso lisää »
Jerusalemin heprealainen yliopisto
Jerusalemin heprealainen yliopisto on Israelin vanhin ja suurin yliopisto, joka perustettiin vuonna 1918.
Uusi!!: Yigael Yadin ja Jerusalemin heprealainen yliopisto · Katso lisää »
Knesset
Knesset (kohtaamispaikka) on Israelin parlamentti.
Uusi!!: Yigael Yadin ja Knesset · Katso lisää »
Kuolleenmeren kääröt
Kuolleenmeren käärön katkelma Jesajan kirjasta (Jes. 57:17–59:9) Kuolleenmeren kääröt tai Qumranin tekstit ovat reilun 900 käsikirjoituksen joukko, joka löydettiin vuosina 1947–1956 yhdestätoista Qumranin lähistöllä sijaitsevasta luolasta lähellä Kuolluttamerta.
Uusi!!: Yigael Yadin ja Kuolleenmeren kääröt · Katso lisää »
Levi Eshkol
Levi Eshkol (alkuaan Levi Školnik) (25. lokakuuta 1895 – 26. helmikuuta 1969) toimi Israelin pääministerinä 1963–1969.
Uusi!!: Yigael Yadin ja Levi Eshkol · Katso lisää »
Masada
Masada on vuori ja historiallinen linnoitus Juudean autiomaassa Israelissa lähellä Kuolleenmeren rannikkoa.
Uusi!!: Yigael Yadin ja Masada · Katso lisää »
Megiddo
Megiddo on heprealainen paikannimi, joka voi viitata.
Uusi!!: Yigael Yadin ja Megiddo · Katso lisää »
Osmanien valtakunta
Osmanien valtakunta tai Osmanivaltio, Ottomaanien valtakunta, Turkin sulttaanikunta tai Turkki) oli Anatolian eli Vähä-Aasian turkkilaisten heimojen noin vuonna 1300 perustama islamilainen valtio, josta kasvoi yksi maailman mahtavimmista imperiumeista 1400- ja 1500-luvuilla. Dynastian nimi tulee sen perustajasta, joka oli paimentolaispäällikkö Osman I (arabiaksi Uthman). Aluksi osmanit olivat Osmanien perheen johtamia rajaseudun sotureita (ghazi) ilman ideologista sanomaa. 1400- ja 1500-luvuilla kehittyi keskitetty perinnöllinen valtakunta, joka nojautui orjista koostuvaan sotilaalliseen ja hallinnolliseen eliittiin, näennäisfeodaaliseen timar-järjestelmään ja imperialistiseen ideologiaan. 1600- ja 1700-luvuilla keskitetty valtio hajaantui hallintojen verkostoksi, missä maakuntien ylimystöllä oli kasvava rooli kaupassa, maanomistuksessa, sotaväen ylläpidossa ja verotuksessa. 1800-luvulla valta alkoi uudelleen keskittyä. Osmanien dynastia kesti yli 600 vuotta, kunnes se romahti ensimmäisessä maailmansodassa oltuaan Saksan puolella. Vuonna 1922 viimeinen sulttaani erotettiin, ja Anatolian ydinalueista muodostettiin nykyinen Turkin tasavalta. Valtakunnan muut osat jaettiin useiksi valtioiksi, joiden rajat Lähi-idässä jäivät keinotekoisiksi.
Uusi!!: Yigael Yadin ja Osmanien valtakunta · Katso lisää »
Tel Hazor
Tel Hazor Tel Hazor on muinaisen Hazorin kaupungin rauniokumpu.
Uusi!!: Yigael Yadin ja Tel Hazor · Katso lisää »
1917
Vuosi 1917 oli normaalivuosi, joka alkoi maanantaista.
Uusi!!: Yigael Yadin ja 1917 · Katso lisää »
1933
Vuosi 1933 oli normaalivuosi, joka alkoi sunnuntaista.
Uusi!!: Yigael Yadin ja 1933 · Katso lisää »
1949
Vuosi 1949 oli normaalivuosi, joka alkoi lauantaista.
Uusi!!: Yigael Yadin ja 1949 · Katso lisää »
1984
Vuosi 1984 oli karkausvuosi.
Uusi!!: Yigael Yadin ja 1984 · Katso lisää »
20. maaliskuuta
20.
Uusi!!: Yigael Yadin ja 20. maaliskuuta · Katso lisää »
28. kesäkuuta
28.
Uusi!!: Yigael Yadin ja 28. kesäkuuta · Katso lisää »