Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
31 suhteet: Erämaa, Isojako, Jakokunta, Kihlakunnan yhteismaa, Kihlakunta, Kruunu (valtiovalta), Kustaa Vaasa, Kylä, Laidun, Liikamaa, Maakirjatalo, Maakuntalaki, Maanlaki, Manttaali, Metsä, Niitty, Pelto, Pitäjä, Pitäjänmetsä, Pohjois-Suomi, Savi, Sora, Turve, Uudisasukas, Varsinais-Suomen maakunta, Vero, Vuoden 1734 laki, Yhteisalue, Yhteismaan ongelma, Yhteismetsä, Yleismaa.
Erämaa
Erämaa on nykykielessä asumaton alue, esimerkiksi autiomaa tai metsä.
Uusi!!: Yhteismaa ja Erämaa · Katso lisää »
Isojako
Someron Kimalan kylässä isojako toimitettiin vuosina 1780–1783. Noin 1 170 tynnyrinalan laajuiset maat järjesteltiin neljän omistajan kesken. Kuvassa isojakoasiakirjan kansilehti. Isojako (yksjako) on Ruotsissa, johon myös Suomi tuolloin kuului, 1700-luvun puolivälin jälkeen käynnistetty maanjakotoimitus, jolla korvattiin vanha sarkajako.
Uusi!!: Yhteismaa ja Isojako · Katso lisää »
Jakokunta
Jakokunta on kaikki saman jakotoimituksen, esimerkiksi isonjaon tai uusjaon, alaiset talot ja tilukset.
Uusi!!: Yhteismaa ja Jakokunta · Katso lisää »
Kihlakunnan yhteismaa
Kihlakunnan yhteismaa on kihlakunnassa maata omistaville tilallisille yhteisesti kuuluvaa maa- tai vesialuetta.
Uusi!!: Yhteismaa ja Kihlakunnan yhteismaa · Katso lisää »
Kihlakunta
Kihlakunnat ovat Suomessa ja Pohjoismaissa olleet läänejä alempiasteisia valtion paikallishallintoalueita.
Uusi!!: Yhteismaa ja Kihlakunta · Katso lisää »
Kruunu (valtiovalta)
Kruunu on vanha termi, joka tarkoittaa valtiota varsinkin omaisuuden haltijana ja varallisuusoikeudellisena toimijana.
Uusi!!: Yhteismaa ja Kruunu (valtiovalta) · Katso lisää »
Kustaa Vaasa
Kustaa Vaasa (myös Gustav I, todennäköisesti 12. toukokuuta 1496 Uplanti – 29. syyskuuta 1560 Tukholma; alun perin Gustav Eriksson) oli Ruotsin kuningas vuosina 1523–1560.
Uusi!!: Yhteismaa ja Kustaa Vaasa · Katso lisää »
Kylä
Heudorfin kylä vuonna 1575 Saksassa Kylä on pysyvän alueellisen kokonaisuuden muodostava pienehkö asutusyhteisö, joka koostuu toistensa läheisyydessä sijaitsevista maalaistaloista.
Uusi!!: Yhteismaa ja Kylä · Katso lisää »
Laidun
Kesäinen laidun ja karjaa Suomessa. Lampaita talvisella laitumella Yhdysvalloissa. Etualalla laidunta rajaava piikkilanka-aita. Laidun on tavallisesti ulkoilmassa oleva aidattu alue, jolla karja laiduntaa.
Uusi!!: Yhteismaa ja Laidun · Katso lisää »
Liikamaa
Liikamaa tarkoitti sitä maa-aluetta, joka isojaossa erotettiin valtiolle.
Uusi!!: Yhteismaa ja Liikamaa · Katso lisää »
Maakirjatalo
Maakirjatalo oli verotuksen perustana olleen maakirjan kiinteistöyksikkö, jolla oli oma pysyvä verolukunsa.
Uusi!!: Yhteismaa ja Maakirjatalo · Katso lisää »
Maakuntalaki
Maakuntalaki on vanha skandinaavinen paikallislaki, joka pohjautuu esikristillisiin oikeustapoihin sekä kuninkaan ja kirkon antamiin säädöksiin.
Uusi!!: Yhteismaa ja Maakuntalaki · Katso lisää »
Maanlaki
Maanlaki oli keskiajalla luotu yleinen laki, joka oli voimassa Ruotsin maaseudulla 1340-luvulta alkaen.
Uusi!!: Yhteismaa ja Maanlaki · Katso lisää »
Manttaali
Viitattu.
Uusi!!: Yhteismaa ja Manttaali · Katso lisää »
Metsä
Suomalaista mäntymetsää Porissa. Talvista metsää Ranualla. Hochharzin kansallispuiston metsää Saksassa. Fatu Hivan saarella Ranskan Polynesiassa. Metsä on elinympäristö, biotooppi, joka koostuu pitkistä yleensä puurunkoisista kasveista, joiden latvuskerros eli latvusto muodostaa melko yhtenäisen peitteen ja joiden seassa esiintyy lyhyempiä kasveja muodostaen alempia kerroksia.
Uusi!!: Yhteismaa ja Metsä · Katso lisää »
Niitty
Utön itäinen niitty. Lappeenrannassa. salokeltano. Niitty-sana tarkoitti alun perin karjan talvirehuksi niitettyä aluetta.
Uusi!!: Yhteismaa ja Niitty · Katso lisää »
Pelto
Mainessa Utajärvellä. Pelto on hyötykasvien viljelyä varten muokattu laajahko maa-alue.
Uusi!!: Yhteismaa ja Pelto · Katso lisää »
Pitäjä
Pitäjä (aikaisemmin myös pitäjäs) on Suomessa jo esihistoriallisena aikana käytetty sana, joka on ollut erilaisten hallinnollisten ja kirkollisten paikallisyhteisöiden nimenä 1800-luvulle asti.
Uusi!!: Yhteismaa ja Pitäjä · Katso lisää »
Pitäjänmetsä
Pitäjänmetsä on maanomistushistoriallinen instituutio, jota Suomessa on esiintynyt ainoastaan Varsinais-Suomessa, ja siellä erityisesti Maskun kihlakunnassa.
Uusi!!: Yhteismaa ja Pitäjänmetsä · Katso lisää »
Pohjois-Suomi
Kainuun maakuntien sijainti. Pohjois-Suomi tarkoittaa nykyisin nyky-Suomen pohjoista osaa.
Uusi!!: Yhteismaa ja Pohjois-Suomi · Katso lisää »
Savi
Savea Savesta tehty jänis Savi on kivennäismaalaji, jonka pääaineksena on hyvin hienojakoinen mineraalihiukkasmassa (saves). Savi on syntynyt, kun jäätikön sulamisvedet kuljettivat mereen osan jään sisällä olleesta maa-aineksesta.
Uusi!!: Yhteismaa ja Savi · Katso lisää »
Sora
Soraa (suurimmat raekoot tässä kuvassa ovat noin 4 cm) Sora on kivennäismaalaji, jonka vallitseva raekoko on 2–20 mm, toisissa luokituksissa 60 mm asti.
Uusi!!: Yhteismaa ja Sora · Katso lisää »
Turve
Kasa maasta irrotettua turvetta Skotlannissa. Turvekattoja Islannissa Turve on eloperäinen maalaji.
Uusi!!: Yhteismaa ja Turve · Katso lisää »
Uudisasukas
Islantiin (1850). Uudisasukkaat ovat väestöä, joka siirtyy uudelle alueelle perustaen sinne uuden asutuksen.
Uusi!!: Yhteismaa ja Uudisasukas · Katso lisää »
Varsinais-Suomen maakunta
Varsinais-Suomi on Suomen maakunta, joka sijaitsee Saaristomeren rannikolla ja saarissa.
Uusi!!: Yhteismaa ja Varsinais-Suomen maakunta · Katso lisää »
Vero
Verotus on yhteisnimitys kaikille niille toimille, joita verojen määräämisessä, maksuunpanossa, kantamisessa, oikaisemisessa, perinnässä ja verovalvonnassa tarvitaan.
Uusi!!: Yhteismaa ja Vero · Katso lisää »
Vuoden 1734 laki
Vuoden 1734 laki on Ruotsissa vuonna 1734 säädetty yleinen laki eli kodifikaatio, johon koottiin kaikki tärkeimmät siviili-, rikos- ja prosessioikeudelliset säädökset.
Uusi!!: Yhteismaa ja Vuoden 1734 laki · Katso lisää »
Yhteisalue
Yhteisalue eli yhteinen alue on kahdelle tai useammalle kiinteistölle yhteisesti tietyn perusteen mukaisin osuuksin kuuluva alue.
Uusi!!: Yhteismaa ja Yhteisalue · Katso lisää »
Yhteismaan ongelma
Yhteismaan ongelma on tilanne, jossa vapaasti kaikkien saatavilla olevan resurssin ("yhteismaan") yhteiskäyttö johtaa sen ylikulutukseen: kuluttaessaan vapaata resurssia kuluttaja saa sen hyödyn itselleen mutta tämän resurssin kulumisen haitat jakautuvat kaikkien resurssin käyttäjien kesken.
Uusi!!: Yhteismaa ja Yhteismaan ongelma · Katso lisää »
Yhteismetsä
Leijankorven yhteismetsän tienviitta Ruskolla Varsinais-Suomessa. Leijankorven yhteismetsä on alun perin muodostettu siirtoväen metsäpalstaksi. Yhteismetsä on usean osakkaan yhteisesti omistama ja hallitsema metsäalue.
Uusi!!: Yhteismaa ja Yhteismetsä · Katso lisää »
Yleismaa
Yleismaa on ennen isojakoa käytetty nimitys, joka tarkoitti kylän ulkopuolella sijaitsevaa asumatonta ja kenenkään valtaamatonta erämaata.
Uusi!!: Yhteismaa ja Yleismaa · Katso lisää »
