Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
12 suhteet: Happi, Kalsium, Kiderakenne, Kovuus, Lappeenranta, Mineraali, Mohsin kovuus, Pii (alkuaine), Silikaattimineraali, Tiheys, Väri, Viiru.
Happi
Nestemäistä happea Happi on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on O, järjestysluku 8 ja atomimassa IUPACin standardin mukaisesti amu.
Uusi!!: Wollastoniitti ja Happi · Katso lisää »
Kalsium
Kalsium on maa-alkalimetalleihin kuuluva alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Ca (.
Uusi!!: Wollastoniitti ja Kalsium · Katso lisää »
Kiderakenne
Kiderakenne on atomien järjestys kiteisessä aineessa.
Uusi!!: Wollastoniitti ja Kiderakenne · Katso lisää »
Kovuus
Kovuus on materiaalin mekaaninen ominaisuus, kyky vastustaa muodonmuutosta eli naarmuuntumista, kulumista ja leikkaantumista.
Uusi!!: Wollastoniitti ja Kovuus · Katso lisää »
Lappeenranta
Lappeenranta on Suomen kaupunki ja Etelä-Karjalan maakuntakeskus Saimaan etelärannalla.
Uusi!!: Wollastoniitti ja Lappeenranta · Katso lisää »
Mineraali
Mineraali eli kivennäinen on luonnossa kiinteässä muodossa esiintyvä alkuaine tai epäorgaaninen yhdiste, jolla on tietty koostumus ja tavallisesti säännöllinen kiderakenne.
Uusi!!: Wollastoniitti ja Mineraali · Katso lisää »
Mohsin kovuus
Mohsin kovuusasteikko on yksinkertainen tapa luokitella mineraalien kovuus.
Uusi!!: Wollastoniitti ja Mohsin kovuus · Katso lisää »
Pii (alkuaine)
Yksikiteinen (koko palkki on yhtä ja samaa kidettä) piipalkki ja pienempiä paloja piikiteistä. Pii on puolimetalli, joka on maankuoren toiseksi yleisin alkuaine.
Uusi!!: Wollastoniitti ja Pii (alkuaine) · Katso lisää »
Silikaattimineraali
Silikaattimineraalit eli silikaatit (ja joihin kuuluu yli 300 eri mineraalia. Kemiallisesti ne koostuvat silikaateista, jotka ovat piin ja hapen muodostamia yhdisteitä (esimerkiksi SiO2 tai SiO4) ja sisältävät yleensä myös yhtä tai useampaa metallia sekä joskus lisäksi vetyä. Silikaattimineraalit muodostavat maankuoren merkittävimmät kivilajit. Silikaattimineraalien kiderakenteen perustan muodostavat pii- ja happiatomien muodostamat SiO4-tetraedrit. Jokaisen tetraedrin keskipisteessä on piiatomi ja kussakin kärjessä happiatomi. Tetraedrit voivat olla erillään toisistaan tai ne voivat liittyä toisiinsa siten, että kahdella tetraedrillä on yksi yhteinen kärki ja siinä kummallekin tetraedrille yhteinen happiatomi. Yhteisten happiatomien välityksellä tetraedrit voivat muodostaa monimutkaisiakin rakenteita aina ketjuista renkaiksi ja verkoiksi. Jos vain osa happiatomeista on yhteisiä kahdelle tetraedrille, muodostuvalla rakenteella on negatiivinen sähkövaraus eli kyseessä on anioni. Tällöin sähkötasapainon vuoksi kiteessä on oltava myös positiivisia ioneja eli kationeja, jotka ovat yleensä metalli-ioneja. Tetraedrien muodostamien rakenteiden perusteella silikaatit voidaan jaotella useiksi ryhmiksi ja niiden alaryhmiksi.
Uusi!!: Wollastoniitti ja Silikaattimineraali · Katso lisää »
Tiheys
Tiheys on suure/määrä, joka ilmaisee kappaleen massan suhteessa sen tilavuuteen.
Uusi!!: Wollastoniitti ja Tiheys · Katso lisää »
Väri
Värikynillä muodostettu väriympyrä. Väri on esineestä, aineesta tai muusta vastaavasta säteilevän tai heijastuvan valon aallonpituudesta ja intensiteetistä riippuva näköaistimuksena havaittava ominaisuus.
Uusi!!: Wollastoniitti ja Väri · Katso lisää »
Viiru
Viiru (tarkemmin mineraalipölyn väri) on mineralogiassa mineraalien määrittämiseen ja tunnistamiseen käytettävä menetelmä.
Uusi!!: Wollastoniitti ja Viiru · Katso lisää »
