Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
13 suhteet: Auringon luminositeetti, Auringon massa, Auringon säde, Iso karhu, Kaksoistähti, Kosketuskaksoistähti, Parsek, Pimennysmuuttuja, Rochen pinta, Tähti, Tähtikuvio, Valovuosi, W Ursae Majoris -muuttuja.
Auringon luminositeetti
Auringon luminositeetti on Auringon säteilemä valoteho tai auringon säteilemä kokonaisteho kaikilla aaltoalueilla.
Uusi!!: W Ursae Majoris ja Auringon luminositeetti · Katso lisää »
Auringon massa
Auringon massa M_\bigodot on tähtitieteessä käytetty massan mittayksikkö, jolla mitataan muun muassa tähtien, tähtienvälisten pilvien ja galaksien massoja.
Uusi!!: W Ursae Majoris ja Auringon massa · Katso lisää »
Auringon säde
Auringon säde R_\bigodot on tähtitieteessä usein käytetty mittayksikkö tähtien säteen ilmaisemiseen.
Uusi!!: W Ursae Majoris ja Auringon säde · Katso lisää »
Iso karhu
Iso karhu (latinaksi Ursa Major (UMa), genetiivi Ursae Majoris) on yksi taivaan laajimmista tähdistöistä.
Uusi!!: W Ursae Majoris ja Iso karhu · Katso lisää »
Kaksoistähti
Siriuksen kaksoistähtijärjestelmästä. Kuvassa Sirius B näkyy alempana vasemmalla. Kaksoistähti on tähtijärjestelmä, jossa kaksi tähteä kiertää yhteisen painopisteen ympäri ellipsiradalla.
Uusi!!: W Ursae Majoris ja Kaksoistähti · Katso lisää »
Kosketuskaksoistähti
Kosketuskaksoistähden kaavio Kosketuskaksoistähti eli kontaktikaksoistähti on kaksoistähti, jonka toisiaan kiertävät tähdet ovat niin lähekkäin, että niiden pinnat koskettavat toisiaan.
Uusi!!: W Ursae Majoris ja Kosketuskaksoistähti · Katso lisää »
Parsek
Parsekin etäisyydellä olevan tähden liike taustan tähtiin nähden Parsek (tunnus pc) eli parallaksisekunti on tähtitieteessä käytetty pituuden mittayksikkö.
Uusi!!: W Ursae Majoris ja Parsek · Katso lisää »
Pimennysmuuttuja
Pimennysmuuttujassa on kaksi tähteä, jotka vuorotellen pimentävät toisensa. Alla näkyy tähden säteilemää valoa kuvaava valokäyrä. Pimennysmuuttujat ovat muuttuvia tähtiä ja kaksoistähtiä, joiden kirkkaus vaihtelee komponenttien vuoroin peittäessä toisensa Maasta katsottuna.
Uusi!!: W Ursae Majoris ja Pimennysmuuttuja · Katso lisää »
Rochen pinta
Rochen ekvipotentiaalipinta eli kahden tähden "painovoimaraja" Jättiläiseksi paisuva tähti on ylittänyt Rochen rajansa ja tähdestä virtaa ainetta kaksoistähden toiseen osapuoleen. Rochen pinta (joskus Rochen raja) on kahden taivaankappaleen ympärillä oleva kuvitteellinen pinta, joka on kappaleiden vetovoimaraja.
Uusi!!: W Ursae Majoris ja Rochen pinta · Katso lisää »
Tähti
Kokovertailu eri tähtiluokista, Aurinko on G-luokan tähti. Tähti on omavaloinen, yleensä pallomainen ja kaasumainen taivaankappale.
Uusi!!: W Ursae Majoris ja Tähti · Katso lisää »
Tähtikuvio
Ketun tähdistössä kiikareilla erottuva Brocchin klusteri on tähtikuvio. Tähtikuvio (laajemmassa muodossaan asterismi) on muutaman tähden muodostama selvästi erottuva, yleensä pienehkö kuvio tähtitaivaalla.
Uusi!!: W Ursae Majoris ja Tähtikuvio · Katso lisää »
Valovuosi
Valovuoden (iso kehä) ja valokuukauden (pieni) ero. Viiva on komeetan ''1910a1'' rata Valovuosi on matka, jonka valo kulkee yhdessä vuodessa, noin 9,46 biljoonaa kilometriä (9,46·1012 km).
Uusi!!: W Ursae Majoris ja Valovuosi · Katso lisää »
W Ursae Majoris -muuttuja
W Ursae Majoris -pimennysmuuttuja (W UMa -tähti, EW-tähti) on kaksoistähti, jonka komponentit koskettavat toistensa pintoja.
Uusi!!: W Ursae Majoris ja W Ursae Majoris -muuttuja · Katso lisää »
