Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Ladata
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Väkäkärsämadot

Indeksi Väkäkärsämadot

Väkäkärsämadot (Acanthocephala) on eläinkunnan pääjakso.

14 suhteet: Aitotumaiset, Eläimet, Eumetazoa, Hyönteiset, Kala, Linnut, Loinen, Nisäkkäät, Niveljalkaiset, Pääjakso, Sammakkoeläimet, Selkärankaiset, Sika, Toukka.

Aitotumaiset

Solun rakenne. Aitotumaiset (Eucarya) eli tumalliset, eukaryootit tai aitotumalliset ovat yksi eliöiden kolmesta domeenista.

Uusi!!: Väkäkärsämadot ja Aitotumaiset · Katso lisää »

Eläimet

Eläimet eli eläinkunta (Animalia, syn. Metazoa) on laaja monisoluisista aitotumallisista eliöistä muodostuva taksonominen kunta.

Uusi!!: Väkäkärsämadot ja Eläimet · Katso lisää »

Eumetazoa

Eumetazoa (joskus myös Metazoa, Gastraeozoa tai Histozoa) eli monisoluiset on eläinkunnan alakunta.

Uusi!!: Väkäkärsämadot ja Eumetazoa · Katso lisää »

Hyönteiset

Hyönteiset (Insecta) on lajimäärältään suurin biologinen luokka.

Uusi!!: Väkäkärsämadot ja Hyönteiset · Katso lisää »

Kala

Valashai, maailman suurin nykyään elävä kala. Ahven (''Perca fluviatilis'') on Suomen yleisin kalalaji ja Suomen kansalliskala. Kala on yleisnimitys vedessä eläville, kiduksilla hengittäville, selkärankaisille eläimille.

Uusi!!: Väkäkärsämadot ja Kala · Katso lisää »

Linnut

Linnut (Aves) ovat tasalämpöisiä, munivia ja höyhenpeitteisiä selkärankaisia, joiden siivet antavat useimmille niistä lentokyvyn.

Uusi!!: Väkäkärsämadot ja Linnut · Katso lisää »

Loinen

Malarialoinen Loinen eli parasiitti on eliö, joka elää toisen eliön, isäntäeliön, kudoksissa (sisäloiset), iholla, turkissa tai läheisyydessä (ulkoloiset) aiheuttaen isäntälajille vahinkoa.

Uusi!!: Väkäkärsämadot ja Loinen · Katso lisää »

Nisäkkäät

Nisäkkäät (Mammalia) ovat tasalämpöisiä, selkärankaisia eläimiä, jotka yleensä synnyttävät eläviä poikasia.

Uusi!!: Väkäkärsämadot ja Nisäkkäät · Katso lisää »

Niveljalkaiset

Niveljalkaiset (Arthropoda) on ylivoimaisesti suurin eläinkunnan pääjakso.

Uusi!!: Väkäkärsämadot ja Niveljalkaiset · Katso lisää »

Pääjakso

Pääjakso on eliöiden tieteellisen luokittelun toiseksi ylin taso.

Uusi!!: Väkäkärsämadot ja Pääjakso · Katso lisää »

Sammakkoeläimet

Sammakkoeläimet (Amphibia) on selkärankaisten eläinten luokka.

Uusi!!: Väkäkärsämadot ja Sammakkoeläimet · Katso lisää »

Selkärankaiset

Selkärankaiset (Vertebrata) on yksi kolmesta selkäjänteisten eläinten alajaksosta, jolle tyypillisiä piirteitä ovat selkäjänteen ympärille kehittynyt selkäydintä suojaava selkäranka ja erittäin kehittyneet aivot.

Uusi!!: Väkäkärsämadot ja Selkärankaiset · Katso lisää »

Sika

Sika eli kesysika (Sus scrofa domestica) on eurooppalaisesta villisiasta hyötyeläimeksi jalostettu alalaji, jota kasvatetaan yleisesti lihan ja usein myös nahan tuotantoa varten. Joitakin sikoja pidetään myös lemmikkieläiminä, erityisesti minipossuja. Sikoja käytetään myös tryffelien etsijöinä etenkin Italiassa. Sika on hyvin sosiaalinen eläin, joka elää laumassa. Sian poikanen on nimeltään porsas. Aikuinen naaras on emakko ja uros on karju. Itäiset perinteiset nimitykset ovat potsi, porsas, imisä ja orasa. Puhekielessä porsasta, kuten myös uudempaa termiä possu käytetään usein sian tai sianlihan synonyyminä. Imisä voi tarkoittaa myös teuraaksi kasvatettavaa naarassikaa ja orasa kastroitua teuraaksi kasvatettavaa urossikaa. Sika elää yleensä noin 20-vuotiaaksi ellei sitä teurasteta. Sika on yksi ensimmäisistä kotieläimistä, sillä jo ihmisen afrikkalaisten esi-isien jäänteiden rinnalta on löytynyt merkkejä sioista. Kesysiat olivat rautakaudella ja keskiajalla karvaisia, kaarevaselkäisiä ja nykyistä pienempiä. Väriltään ne olivat ruskeita tai kirjavia.

Uusi!!: Väkäkärsämadot ja Sika · Katso lisää »

Toukka

Perhosiin kuuluvan riikinkukkokehrääjän toukka. Toukka on esimerkiksi hyönteisten ja sammakkoeläinten toinen kehitysvaihe munan jälkeen.

Uusi!!: Väkäkärsämadot ja Toukka · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Acanthocephala, Okakärsämadot.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »