Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
116 suhteet: Aaro Hellaakoski, Absoluuttinen korkeus, AEG, Antrea, Antrea (Viipurin piiri), Äyräpää, Bifurkaatio (hydrologia), Bifurkaatiojärvi, Casimir von Kothen, Ensimmäinen Salpausselkä, Enso, Enso-Gutzeit, Etelä-Karjalan maakunta, Eugen Wolff, Eurooppa, Francis-turbiini, Gustaf Törnudd, Harjus, Höyrykone, Imatra, Imatran kaupunginosat, Imatran vesivoimalaitos, Immalanjärvi, Jacques Henri Bernardin de Saint-Pierre, Jatkosota, Jääkausi, Jääski, Jääskijärvi, Joakim Donner, Joki, Jokivoimalaitos, Juustilanselkä, Kaltovesi, Kaplan-turbiini, Karjalaiset, Karjalankannas, Karttapaikka, Kaupunkityyppinen taajama, Käkisalmen piiri, Käkisalmenselkä, Käkisalmi, Keskiaika, Kivihiili, Koski, Krimin sota, Kuurmanjoki, Kuutiometri, Laatokka, Leningradin alue, Lesogorskin vesivoimalaitos, ..., Linnankosken voimalaitos, Lohi, Luusua, Maankohoaminen, Mannerjäätikkö, Metsäpirtti, Metsäpirtti (Käkisalmen piiri), Moskovan rauhansopimus (1940), Moskovan suuriruhtinaskunta, Muikku, Muinais-Saimaa, Neuvostoliitto, Neva (joki), Noskuanselkä, Novgorodin tasavalta, Pariisin rauha, Pähkinäsaaren rauha, Pärnänjoki, Pölläkkälä, Perämeri, Pudotus (hydrologia), Radiohiiliajoitus, Saijanjoki, Saimaa, Saimaan juoksutussääntö, Saimaan kanava, Salmenkaitajoki, Siemens (yritys), Siika, Siitepöly, Stolbovan rauha, Suisto, Suomen senaatti, Suomen suuriruhtinaskunta, Suomenvedenpohja, Suomi, Suvanto (järvi), Svetogorskin vesivoimalaitos, Tainionkosken vesivoimalaitos, Taipaleenjoki, Talvisota, Tornator, Turun rauha, Unterniskanjoki, Uudenkaupungin rauha, Vanha Suomi, Varsinainen Saimaa, Veikko Lappalainen, Venäjä, Venäjän vallankumous, Ventelänselkä, Vesieroosio, Vesimylly, Vesireitti, Vesivoima, Vesivoimala, Viime jääkauden loppuvaihe, Viipuri, Viipurin piiri (Leningradin alue), Viipurinlahti, Viisjoki, Voimalaitos, Vuoksen alue, Vuoksen vesistö, Vuorovesi, Watti. Laajenna indeksi (66 lisää) »
Aaro Hellaakoski
Aaro Antti Hellaakoski (vuoteen 1916 saakka Helaakoski, 22. kesäkuuta 1893 Oulu – 23. marraskuuta 1952 Helsinki) oli suomalainen runoilija, maantieteilijä ja maantieteen opettaja.
Uusi!!: Vuoksi ja Aaro Hellaakoski · Katso lisää »
Absoluuttinen korkeus
Absoluuttinen korkeus on kohteen pystysuora etäisyys vertailutasosta, datumista.
Uusi!!: Vuoksi ja Absoluuttinen korkeus · Katso lisää »
AEG
AEG:n logo. Berliinissä, Weddingin kaupunginosassa sijaitseva 1896–1897 rakennettu AEG:n porttikäytävä. AEG (Allgemeine Elektricitäts-Gesellschaft ’yleinen sähköyhtiö’) oli saksalainen sähkölaitteita ja kodinkoneita valmistanut yhtiö.
Uusi!!: Vuoksi ja AEG · Katso lisää »
Antrea
Antrean epävirallinen perinnevaakuna. Antrea oli Etelä-Karjalassa sijainnut Suomen kunta.
Uusi!!: Vuoksi ja Antrea · Katso lisää »
Antrea (Viipurin piiri)
Antrea eli Kamennogorsk on kaupunkikunta ja samanniminen, kuntakeskuksena toimiva kaupunki Viipurin piirin pohjoisosassa Leningradin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Vuoksi ja Antrea (Viipurin piiri) · Katso lisää »
Äyräpää
Äyräpään perinnevaakuna. Äyräpää on entinen Suomen kunta Etelä-Karjalassa Karjalankannaksella Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella.
Uusi!!: Vuoksi ja Äyräpää · Katso lisää »
Bifurkaatio (hydrologia)
Isojärveen Pomarkunjoen säännöstelypadon kautta (kuvassa). Inhottujärven toinen lasku-uoma on Noormarkunjoki. Bifurkaatio (latinan sanasta furca, "haarukka") tarkoittaa hydrologiassa joen virtauksen haaroittumista kahtaalle niin, etteivät haarat heti yhdisty, tai järven purkautumista kahta lasku-uomaa pitkin eri suuntiin niin, etteivät lasku-uomat heti yhdisty.
Uusi!!: Vuoksi ja Bifurkaatio (hydrologia) · Katso lisää »
Bifurkaatiojärvi
alt.
Uusi!!: Vuoksi ja Bifurkaatiojärvi · Katso lisää »
Casimir von Kothen
Casimir von Kothen Casimir von Kothen (29. toukokuuta 1807 Lokalahti, Suomen suuriruhtinaskunta – 25. marraskuuta 1880 Kittendorff, Mecklenburg-Schwerin, Saksan keisarikunta) oli suomalainen vapaaherra, kenraaliluutnantti, korkea virkamies ja poliittinen vaikuttaja.
Uusi!!: Vuoksi ja Casimir von Kothen · Katso lisää »
Ensimmäinen Salpausselkä
Salpausselkien sijainti Etelä-Suomen kartalla. Hankoniemen hiekkarantaa Hangossa. Lohjan kaupungin ylle kohoava Lohjanharju. Vesijärveltä. Ensimmäinen Salpausselkä, eli I Salpausselkä tai myös Salpausselkä I (lyh. SS I), on viime jääkauden loppuvaiheessa nuoremmalla Dryas-kaudella noin 12 250–12 050 vuotta sitten syntynyt Salpausselkiin kuuluva eteläisin reunamuodostuma.
Uusi!!: Vuoksi ja Ensimmäinen Salpausselkä · Katso lisää »
Enso
Viipurin piirin kartalla. Enso lokakuussa 2016 Enso lokakuussa 2016 Enso eli Svetogorsk on kaupunki ja kaupunkikunta Venäjän Leningradin alueen Viipurin piirissä, Suomen vastaisella rajalla.
Uusi!!: Vuoksi ja Enso · Katso lisää »
Enso-Gutzeit
Enso-Gutzeit Oy, sittemmin Enso Oyj, oli suomalainen metsäteollisuusyhtiö, joka yhdistettiin vuonna 1998 ruotsalaisen Stora AB:n (aik. Stora Kopparbergs Bergslags AB) kanssa Stora Enso Oyj:ksi.
Uusi!!: Vuoksi ja Enso-Gutzeit · Katso lisää »
Etelä-Karjalan maakunta
Etelä-Karjala on maakunta Kaakkois-Suomessa Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella.
Uusi!!: Vuoksi ja Etelä-Karjalan maakunta · Katso lisää »
Eugen Wolff
Carl Oskar Eugène (Eugen) Wolff (2. marraskuuta 1851 Vaasa – 20. toukokuuta 1937 Viipuri) oli suomalainen teollisuusmies ja metsäteollisuusyhtiö Tornator Oy:n perustaja.
Uusi!!: Vuoksi ja Eugen Wolff · Katso lisää »
Eurooppa
Eurooppa on maanosa pohjoisella pallonpuoliskolla Euraasian mantereen läntisessä viidenneksessä.
Uusi!!: Vuoksi ja Eurooppa · Katso lisää »
Francis-turbiini
Francis-turbiinin poikkileikkaus. alt.
Uusi!!: Vuoksi ja Francis-turbiini · Katso lisää »
Gustaf Törnudd
Gustaf Konstantin (Constantin) Törnudd (18. maaliskuuta 1832 Toholampi – 7. helmikuuta 1894 Tainionkoski) oli suomalainen teollisuusmies, joka vaikutti rautatie-, konepaja- ja polttoaineen jalostuksen aloilla.
Uusi!!: Vuoksi ja Gustaf Törnudd · Katso lisää »
Harjus
Harjus eli harri (Thymallus thymallus) on pitkulainen lohikala, jolla on erityisen korkea, purjemainen selkäevä.
Uusi!!: Vuoksi ja Harjus · Katso lisää »
Höyrykone
Höyrykone on lämpövoimakone, joka muuttaa lämpöä mekaaniseksi työksi työaineenaan vesihöyry.
Uusi!!: Vuoksi ja Höyrykone · Katso lisää »
Imatra
Imatra on kaupunki Etelä-Karjalan maakunnassa Kaakkois-Suomessa.
Uusi!!: Vuoksi ja Imatra · Katso lisää »
Imatran kaupunginosat
Tässä artikkelissa kerrotaan Imatran kaupunginosista.
Uusi!!: Vuoksi ja Imatran kaupunginosat · Katso lisää »
Imatran vesivoimalaitos
Voimalaitos alakanavan puolelta Konesalin kuusi koneistoa Muuntamokenttä Imatrankosken vanhan uoman patoluukut Imatran vesivoimalaitos on Fortumin omistama vesivoimalaitos Vuoksessa Imatralla.
Uusi!!: Vuoksi ja Imatran vesivoimalaitos · Katso lisää »
Immalanjärvi
Immalanjärvi on suurehko järvi Imatralla lähellä Venäjän rajaa.
Uusi!!: Vuoksi ja Immalanjärvi · Katso lisää »
Jacques Henri Bernardin de Saint-Pierre
Jacques Henri Bernardin de Saint-Pierre (1737–1814) oli ranskalainen kirjailija, jonka nimen tunteellinen idylli Paul et Virginie (1787; suom.) on tehnyt kuuluisaksi.
Uusi!!: Vuoksi ja Jacques Henri Bernardin de Saint-Pierre · Katso lisää »
Jatkosota
Jatkosota oli Suomen tappioon päättynyt sota, joka käytiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä 25.
Uusi!!: Vuoksi ja Jatkosota · Katso lisää »
Jääkausi
Mannerjäätikkö (sinivihreällä) laajimmillaan viimeisen jääkauden aikaan pohjoisella pallonpuoliskolla Antarktiksen lämmönvaihtelut ja jään määrä viimeisten 450 000 vuoden aikana osoittavat kylmien ja lauhojen kausien vaihtelut Grönlannissa vallitsee vieläkin jääkausi jäätikön virtausta. Satelliitin kuvaama Vatnajökull on kuin pieni mannerjäätikkö. Kuvassa näkyy jään "siirappimainen" virtaus kielekkeinä alaville maille. Jääkausi on kausi, jolloin maapallolla on suuria mannerjäätiköitä.
Uusi!!: Vuoksi ja Jääkausi · Katso lisää »
Jääski
Jääsken epävirallinen perinnevaakuna. Jääski on entinen Suomen kunta Vuoksen yläjuoksun varrella Etelä-Karjalassa.
Uusi!!: Vuoksi ja Jääski · Katso lisää »
Jääskijärvi
Jääskijärvi (myös Jääskjärvi, v:sta 1948) on Vuoksen vesistöön kuuluva järvi Jääsken kaupungin alueella Viipurin piirissä Leningradin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Vuoksi ja Jääskijärvi · Katso lisää »
Joakim Donner
Joakim Jalmar Donner (s. 19. joulukuuta 1926 Helsinki) on suomalainen professori ja kvartäärigeologi.
Uusi!!: Vuoksi ja Joakim Donner · Katso lisää »
Joki
Aurajokea Turun tuomiokirkon yläpuolella. vedenjakaja. Esimerkkisivujoki on oikeanpuoleinen sivujoki, koska kätisyys määritetään pääjoen laskusuuntaan katsottuna. Joki on suuri luonnon muovaama maanuoma, jossa virtaa vettä.
Uusi!!: Vuoksi ja Joki · Katso lisää »
Jokivoimalaitos
Tyypillisen jokivoimalaitoksen rakennekuva. Yläpuolisen ja alapuolisen osan vedenpintojen korkeusero on pieni. Chief Josephin pato on jokivoimalaitos, jolla on pieni varastoallas. Beauharnois'n vesivoimalaitos Quebecissä Kanadassa. Pieni kelluva putkuriturbiinilaitos Itävallassa. Jokivoimalaitos (ja) on joen uomaan rakennettu vesivoimalaitos, joka hyödyntää vesivoiman tuottamisessa pääosin joen virtaamaa.
Uusi!!: Vuoksi ja Jokivoimalaitos · Katso lisää »
Juustilanselkä
Juustilanselkä (myös: Juustilanjärvi) on Viipurinlahden Suomenvedenpohjaan yhteydessä oleva selkä Viipurissa Leningradin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Vuoksi ja Juustilanselkä · Katso lisää »
Kaltovesi
Kaltovesi (v:sta 1948) on Vuoksen vesistöön kuuluva järvi Karjalankannaksen keskiosassa Kähärin kunnassa Viipurin piirissä Leningradin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Vuoksi ja Kaltovesi · Katso lisää »
Kaplan-turbiini
Kaplan-turbiini Kaplan-turbiini on potkurityyppinen vesiturbiini, jossa on juoksupyörässä säätyvät juoksusiivet.
Uusi!!: Vuoksi ja Kaplan-turbiini · Katso lisää »
Karjalaiset
Karjalaiset ovat Karjalan maakuntien itämerensuomalaisia asukkaita, jotka ovat viimeistään keskiajalta lähtien muodostaneet kaksi erillistä ryhmää.
Uusi!!: Vuoksi ja Karjalaiset · Katso lisää »
Karjalankannas
Karjalankannas, jos siihen käsitetään kuuluvaksi myös luovutetun Karjalan eteläinen mannerosa (vihreällä)Karjalankannaksen kangasmetsää Karjalankannas eli Karjalan kannas tai Kannas on Venäjän luoteisosassa, Pietarin liittokaupungin pohjoisosassa ja Leningradin alueella sijaitseva maa-alue, joka erottaa Laatokan ja Suomenlahden toisistaan.
Uusi!!: Vuoksi ja Karjalankannas · Katso lisää »
Karttapaikka
Karttapaikka on Maanmittauslaitoksen maksuton karttapalvelu.
Uusi!!: Vuoksi ja Karttapaikka · Katso lisää »
Kaupunkityyppinen taajama
Kaupunkityyppinen taajama (lyhenne ja) oli virallinen termi tietyin perustein määritellylle kaupunkimaiselle taajamalle tai asutuskeskukselle Neuvostoliitossa.
Uusi!!: Vuoksi ja Kaupunkityyppinen taajama · Katso lisää »
Käkisalmen piiri
Käkisalmen piiri eli Priozerskin piiri on paikallinen itsehallintoalue Leningradin alueella Venäjän federaatiossa Laatokan länsipuolella Karjalankannaksella.
Uusi!!: Vuoksi ja Käkisalmen piiri · Katso lisää »
Käkisalmenselkä
Käkisalmenselkä satelliittikuvassa. Käkisalmenselkä on järvi Vuoksen pohjoisessa laskuhaarassa Norsjoen ja Räisälän kunnallishallintoalueilla Käkisalmen piirissä Leningradin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Vuoksi ja Käkisalmenselkä · Katso lisää »
Käkisalmi
Käkisalmi (vuoteen 1611 Коре́ла, Korela, 1611–1918 ja 1940–1948 Кексгольм, Keksgol'm) on Laatokan rantakaupunki Leningradin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Vuoksi ja Käkisalmi · Katso lisää »
Keskiaika
''Manessen käsikirjoitus (Codex Manesse)'', saksalainen minnelauluja sisältävä käsikirjoitus 1300-luvulta. Keskiaika on Euroopan historian ajanjakso niin sanottujen ”vanhan ajan” ja ”uuden ajan” välissä noin vuosina 400–1500.
Uusi!!: Vuoksi ja Keskiaika · Katso lisää »
Kivihiili
Kivihiiltä aromaattisia renkaita. Mitä enemmän kivihiilessä on tällaisia renkaita, sitä enemmän se muistuttaa grafiittia. Kivihiili on eloperäinen, kiteytymätön, pääasiassa hiiltä, happea ja vetyä sisältävä kivilaji.
Uusi!!: Vuoksi ja Kivihiili · Katso lisää »
Koski
Tornionjoen Kukkolankoski Koski on vesiväylän virtapaikka, joka on yleensä myös kivikkoinen.
Uusi!!: Vuoksi ja Koski · Katso lisää »
Krimin sota
Krimin sota eli itämainen sota käytiin Venäjän sekä Osmanivaltakunnan, Britannian, Ranskan ja Sardinian muodostaman liittouman välillä vuosina 1853–1856.
Uusi!!: Vuoksi ja Krimin sota · Katso lisää »
Kuurmanjoki
Kuurmanjoki on Vuoksen vesistöön kuuluva joki Leningradin alueella Venäjällä lähellä Suomen rajaa.
Uusi!!: Vuoksi ja Kuurmanjoki · Katso lisää »
Kuutiometri
Kuutiometri (tunnus m³) on SI-järjestelmän mukainen tilavuuden yksikkö.
Uusi!!: Vuoksi ja Kuutiometri · Katso lisää »
Laatokka
Laatokka (aik. suom. Nevajärvi, tai,,, veps. Ladog) on Euroopan suurin ja maailman 14.
Uusi!!: Vuoksi ja Laatokka · Katso lisää »
Leningradin alue
Leningradin alue on hallinnollinen alue Luoteis-Venäjällä, yksi Venäjän federaation jäsenalueista, federaatiosubjekteista.
Uusi!!: Vuoksi ja Leningradin alue · Katso lisää »
Lesogorskin vesivoimalaitos
Rouhialan voimalaitos syyskuussa 1944 Lesogorskin vesivoimalaitos (tai Роухиала ГЭС, Rouhiala GES eli ГЭС-10, alkuperäinen nimi: Rouhialan vesivoimalaitos) on Vuoksessa, Leningradin alueen Jääskessä Venäjällä, sijaitseva vesivoimalaitos.
Uusi!!: Vuoksi ja Lesogorskin vesivoimalaitos · Katso lisää »
Linnankosken voimalaitos
Linnankosken voimalaitos oli vuonna 1900 Vuoksen Linnankoskeen valmistunut vesivoimalaitos, joka purettiin lähes kokonaan vuonna 1928.
Uusi!!: Vuoksi ja Linnankosken voimalaitos · Katso lisää »
Lohi
Lohi (Salmo salar) eli atlantinlohi on lohikalojen heimoon kuuluva kala, jonka alkuperäinen levinneisyysalue on viileissä Pohjois-Atlantin vesissä ja niihin virtaavissa joissa.
Uusi!!: Vuoksi ja Lohi · Katso lisää »
Luusua
Luusua on järven laskukohta, josta järven lasku-uomana oleva joki saa alkunsa eli joen niska.
Uusi!!: Vuoksi ja Luusua · Katso lisää »
Maankohoaminen
Maannousu ja isostasia. Maailmanlaajuinen maankohoaminen. Maankohoaminen tarkoittaa maan hyvin hidasta kohoamista.
Uusi!!: Vuoksi ja Maankohoaminen · Katso lisää »
Mannerjäätikkö
Grönlannin mannerjäätikkö satelliittikuvassa valkoisella. Etelämantereen mannerjäätikkö kuvassa valkoisella. Mannerjäätikkö on jäätikkö, jonka pinta-ala on vähintään 50 000 neliökilometriä.
Uusi!!: Vuoksi ja Mannerjäätikkö · Katso lisää »
Metsäpirtti
Metsäpirtin epävirallinen perinnevaakuna. Metsäpirtti on entinen Suomen kunta Karjalankannaksella Neuvostoliittoon 1944 liitetyllä alueella.
Uusi!!: Vuoksi ja Metsäpirtti · Katso lisää »
Metsäpirtti (Käkisalmen piiri)
Metsäpirtin kunta Käkisalmen piirin kartalla. Metsäpirtti eli Zaporožskoje on maalaiskunta ja sen keskustaajama Leningradin alueen Käkisalmen piirissä Venäjällä.
Uusi!!: Vuoksi ja Metsäpirtti (Käkisalmen piiri) · Katso lisää »
Moskovan rauhansopimus (1940)
Neuvostoliitolle luovutetut alueet Moskovan rauhansopimuksessa 1940. Moskovan rauha oli Suomen ja Neuvostoliiton 12.
Uusi!!: Vuoksi ja Moskovan rauhansopimus (1940) · Katso lisää »
Moskovan suuriruhtinaskunta
Moskovan suuriruhtinaskunta (vuoteen 1328 asti Moskovan ruhtinaskunta) oli Aleksanteri Nevskin nuorimman pojan ruhtinas Daniel Aleksandrovitšin Moskovan kaupungin pohjalle, Vladimir–Suzdalin alueelle 1200-luvulla perustama valtio, joka myöhemmin yhdisti Moskovan Venäjän. Moskovan nousua edesauttoi edullinen sijainti Moskva- ja Neglinka-jokien solmukohdassa tärkeitten kauppareittien risteyksessä tuottoisaa kauppaa varten sekä metsien ja suoalueiden tarjoama suoja hyökkäyksiä vastaan, mutta päätekijä oli sen yhteistyö mongolivaltiaiden kanssa.
Uusi!!: Vuoksi ja Moskovan suuriruhtinaskunta · Katso lisää »
Muikku
Muikku (Coregonus albula) on siikojen sukuun (Coregonus) kuuluva 5–20 senttimetriä pitkä lohikala, joka elää parvina Euroopan pohjoisosan järvissä ja Itämeren vähäsuolaisissa reunaosissa.
Uusi!!: Vuoksi ja Muikku · Katso lisää »
Muinais-Saimaa
Muinais-Saimaa tarkoittaa Saimaata muinaisina eli luonnonhistoriallisina aikoina ja ennen historiallista aikaa.
Uusi!!: Vuoksi ja Muinais-Saimaa · Katso lisää »
Neuvostoliitto
Neuvostoliitto (lyh. NL), virallisesti Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (lyh. SNTL;, lyh. ven. СССР, SSSR), oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen hallitsema sosialistinen liittovaltio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991.
Uusi!!: Vuoksi ja Neuvostoliitto · Katso lisää »
Neva (joki)
Neva tai Nevajoki Venäjällä Pietarin kaupungin ja Leningradin alueella virtaava 74 kilometriä pitkä joki, joka alkaa Laatokan lounaisrannasta Imeni Morozovan ja Pähkinälinnan taajamista ja laskee Itämeren Suomenlahteen Pietarissa.
Uusi!!: Vuoksi ja Neva (joki) · Katso lisää »
Noskuanselkä
Noskuanselkä on järvi Venäjällä Leningradin alueella Viipurin piiriin kuuluvien Antrean ja Kähärin kuntien rajalla Karjalankannaksella.
Uusi!!: Vuoksi ja Noskuanselkä · Katso lisää »
Novgorodin tasavalta
Novgorodin tasavalta (’Novgorodinmaa’) oli Novgorodin kaupungin ympärille kasvanut valtio keskiajalla vuosina 1136–1478 suunnilleen Narvajoelta Uralille ja Väinäjoelta Vienanmerelle.
Uusi!!: Vuoksi ja Novgorodin tasavalta · Katso lisää »
Pariisin rauha
Pariisin rauha tarkoittaa seuraavia sopimuksia.
Uusi!!: Vuoksi ja Pariisin rauha · Katso lisää »
Pähkinäsaaren rauha
Myöhempi tulkinta Novgorodin puolesta rauhansopimuksen tehneestä Juri Danilovitšista. alt.
Uusi!!: Vuoksi ja Pähkinäsaaren rauha · Katso lisää »
Pärnänjoki
Pärnänjoki (vanhastaan myös Vuoksi) on Venäjällä Leningradin alueen Käkisalmen piirissä virtaava 6 kilometriä pitkä joki.
Uusi!!: Vuoksi ja Pärnänjoki · Katso lisää »
Pölläkkälä
Äyräpään kirkko. Pölläkkälän rukoushuone, joka toimi väliaikaisena kirkkona ennen Äyräpään kirkon rakentamista. Pölläkkälä (vuodesta 1948) oli taajaväkinen yhdyskunta ja kylä Äyräpään kunnassa Vuoksen varrella Karjalankannaksella.
Uusi!!: Vuoksi ja Pölläkkälä · Katso lisää »
Perämeri
Perämeri. Perämeri, on Pohjanlahden pohjoisin osa.
Uusi!!: Vuoksi ja Perämeri · Katso lisää »
Pudotus (hydrologia)
Pudotus tai putouskorkeus on potamologiassa joen, muun virtaveden uoman tai uoman tietyn osuuden, alku ja loppupään korkeusero.
Uusi!!: Vuoksi ja Pudotus (hydrologia) · Katso lisää »
Radiohiiliajoitus
Radiohiiliajoitus on hiilen isotooppien runsaussuhteiden mittaamiseen perustuva menetelmä, jolla pyritään määrittämään biologista alkuperää olevan näytteen tai biologisesta materiaalista valmistetun esineen ikä.
Uusi!!: Vuoksi ja Radiohiiliajoitus · Katso lisää »
Saijanjoki
Pato Saijanjoella. Saijanjoki on Vuoksen sivujoki Leningradin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Vuoksi ja Saijanjoki · Katso lisää »
Saimaa
Suur-Saimaa eli Iso-Saimaa Saimaan ranta Joutsenossa. Suur-Saimaa sekä eräitä siihen liittyviä järvireittejä ja asutuskeskuksia. Olavinlinnassa. Saimaa, josta käytetään myös nimityksiä Suur-Saimaa tai Iso-Saimaa, on Suomen suurin järvi, joka sijaitsee Kaakkois-Suomessa.
Uusi!!: Vuoksi ja Saimaa · Katso lisää »
Saimaan juoksutussääntö
Saimaan juoksutussääntö tarkoittaa ennakkosuunnitelmaa, jolla Saimaan vesiä päästetään Vuokseen siten, että eteläisellä Saimaalla, eli niin sanotulla varsinaisella Saimaalla, vedenpinta pysyy etukäteen sovitulla korkeudella ja samalla vältetään sekä Saimaalla että Vuoksella veden runsaudesta tai vähyydestä johtuvia vahinkoja tai haittoja.
Uusi!!: Vuoksi ja Saimaan juoksutussääntö · Katso lisää »
Saimaan kanava
Saimaan kanava Mälkiän sulku edessäpäin, oikealla kanavan vanha linjaus Kartta kanava-alueesta. Kanavan sulut ja avattavat sillat merkitty punaisella. Saimaan kanava on ensimmäisen kerran vuonna 1856 avattu kanava, joka yhdistää Saimaan vesistöalueen Lappeenrannasta Viipurin kautta Suomenlahteen luode-kaakko-suuntaisesti Suomessa ja Venäjällä.
Uusi!!: Vuoksi ja Saimaan kanava · Katso lisää »
Salmenkaitajoki
Salmenkaitajoki on joki Karjalankannaksella Viipurin ja Käkisalmen piirien rajalla Leningradin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Vuoksi ja Salmenkaitajoki · Katso lisää »
Siemens (yritys)
Siemens AG on saksalainen konglomeraatti, jonka päätoimialoja ovat tieto- ja tietoliikennetekniikka, automaatiotekniikka, energiantuotanto, liikennetekniikka, terveydenhuollon tekniikka ja valaistus.
Uusi!!: Vuoksi ja Siemens (yritys) · Katso lisää »
Siika
Siika (Coregonus lavaretus) on Euraasian pohjoisosien sisä- ja murtovesissä elävä lohikalojen lahkon parvikala.
Uusi!!: Vuoksi ja Siika · Katso lisää »
Siitepöly
Siitepölyhiukkasia mikroskooppikuvassa Siitepöly on siemenkasvien hedelehtien pölylokeroissa syntyvää jauhetta, jonka yksittäiset hiukkaset sisältävät kasvin koiraspuolisen gametofyytin.
Uusi!!: Vuoksi ja Siitepöly · Katso lisää »
Stolbovan rauha
Stolbovan rauha oli rauhansopimus, jonka Ruotsi ja Venäjä solmivat 27.
Uusi!!: Vuoksi ja Stolbovan rauha · Katso lisää »
Suisto
Herodotokselta, joka havaitsi Niilin suiston olevan kreikkalaisen delta-kirjaimen muotoinen. Suisto eli delta on joen virtauksen kuljettaman maa-aineksen muodostama, usein viuhkamainen alue joensuussa.
Uusi!!: Vuoksi ja Suisto · Katso lisää »
Suomen senaatti
Keisarillinen Suomen senaatti oli vuosina 1809–1918 toiminut Suomen suuriruhtinaskunnan korkein siviilihallintoelin ja tuomioistuin.
Uusi!!: Vuoksi ja Suomen senaatti · Katso lisää »
Suomen suuriruhtinaskunta
Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.
Uusi!!: Vuoksi ja Suomen suuriruhtinaskunta · Katso lisää »
Suomenvedenpohja
Suomenvedenpohja (’suojalahti’) on Viipurinlahden äärimmäinen perukka Viipurissa, kaupungin keskustan pohjoispuolella Viipurin piirissä Leningradin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Vuoksi ja Suomenvedenpohja · Katso lisää »
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Vuoksi ja Suomi · Katso lisää »
Suvanto (järvi)
Suvanto on järvi Vuoksen eteläisessä laskuhaarassa Karjalankannaksella Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.
Uusi!!: Vuoksi ja Suvanto (järvi) · Katso lisää »
Svetogorskin vesivoimalaitos
Näkymä yläjuoksulta päin kalankasvatusaltaiden takaa Pienimuotoinen juoksutus käynnissä Juoksutus nähtynä sillalta Enson voimalaitoksen sähkögeneraattorin asentaminen ennen suurhyökkäystä (?) Svetogorskin vesivoimalaitos (eli ГЭС-11, alkuperäinen nimi: Enson vesivoimalaitos) on Vuoksessa, Leningradin alueen Ensossa Venäjällä, sijaitseva vesivoimalaitos.
Uusi!!: Vuoksi ja Svetogorskin vesivoimalaitos · Katso lisää »
Tainionkosken vesivoimalaitos
Tainionkosken vesivoimalaitos on vesivoimalaitos Tainionkoskessa Imatralla, Vuoksen yläjuoksulla.
Uusi!!: Vuoksi ja Tainionkosken vesivoimalaitos · Katso lisää »
Taipaleenjoki
Suvannosta ensin itään, sitten pohjoiseen ja jälleen itään laskeakseen Laatokkaan. Vasemmalla Kiviniemenkannas ja sen läpi virtaava Kiviniemenkoski. Taipaleenjoen Vaskelankoski. Taipaleenjoki (v:sta 1948) on Suvannonjärvestä Laatokkaan laskeva vuolas joki Karjalankannaksella.
Uusi!!: Vuoksi ja Taipaleenjoki · Katso lisää »
Talvisota
Neuvostoliiton sotilastukikohtia Talvisota oli 30. marraskuuta 1939 – 13. maaliskuuta 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä käyty sota.
Uusi!!: Vuoksi ja Talvisota · Katso lisää »
Tornator
Tornator Oyj on suomalainen metsäyhtiö, jonka pääliiketoimintana on puun tuottaminen sekä hakkuuoikeuksien myynti metsäteollisuudelle.
Uusi!!: Vuoksi ja Tornator · Katso lisää »
Turun rauha
Turun rauha on Turussa 7. elokuuta 1743 solmittu Venäjän ja Ruotsin välinen rauhansopimus, joka päätti vuosina 1741–1743 käydyn hattujen sodan ja sen aiheuttaman pikkuvihana tunnetun venäläismiehityksen Suomessa.
Uusi!!: Vuoksi ja Turun rauha · Katso lisää »
Unterniskanjoki
Unterniskanjoki on Vuoksen vesistöön kuuluva joki Imatralla Etelä-Karjalassa Suomessa ja Leningradin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Vuoksi ja Unterniskanjoki · Katso lisää »
Uudenkaupungin rauha
Uudenkaupungin rauha 30.
Uusi!!: Vuoksi ja Uudenkaupungin rauha · Katso lisää »
Vanha Suomi
Vanhan Suomen kartta Vanha Suomi tarkoittaa niitä Suomen alueita, jotka Ruotsi menetti Venäjälle Uudenkaupungin (1721) ja Turun rauhansopimuksissa (1743).
Uusi!!: Vuoksi ja Vanha Suomi · Katso lisää »
Varsinainen Saimaa
Sahataan avantoa puoli metriä paksuun jäähän. Näkymä Imatran kylpylästä. Saimaa sopii hyvin melomiseen. Kivikkoa ja silokallioista rantaa Pien-Saimaalla. Lietveden tuulinen taival. Varsinainen Saimaa (järvinumero 04.112.1.001), jolla tarkoitetaan tässä vesistöviranomaisten rajaamaa Saimaan eteläisintä osaa, sijaitsee Imatran, Lappeenrannan, Savitaipaleen, Ristiinan ja Puumalan taajamien välisellä alueella Etelä-Savossa ja Etelä-Karjalassa. Tämä on vesialueen vesistöllisesti tekninen rajaus, joka on samalla eräs Saimaan tilastollinen yksikkö. Suurjärvenä Saimaa muodostaa Vuoksen vesistön (vesistöaluetunnus 04) pääjärvenä sen keskeisen osan ja varsinainen Saimaa kerää kaikki yläjuoksulta siihen laskevat vedet Puumalansalmen ja monien muiden tulouomien kautta itseensä. Nämä vedet virtaavat edelleen etelään ja kaakkoon päin Imatralle laskien lopuksi Vuoksen kautta Laatokkaan. Saimaa-nimeä käytetään, harvinaista kyllä, suurjärven eri osista siihen erilaisia attribuutteja liittäen. Lisäksi samoilla vesialueilla saattaa olla sellaisia nimiä, jotka ovat käytössä muillakin Saimaaseen kuuluvilla vesialueilla. Näitä nimiä ovat esimerkiksi Suur-Saimaa, Iso-Saimaa, Pien-Saimaa, Etelä-Saimaa, Ylä-Saimaa ja Ala-Saimaa. Saimaa-nimeä käytetään eniten suurjärven eteläisestä osasta, joka on ollut vanhastaan Saimaan tunnetuin osa. Muualla järvenosilla on Saimaa-identiteetti heikompaa ja kauempana pohjoisessa käytetään Saimaan järvenosista lähinnä omia erityisnimiä kuten esimerkiksi Orivesi ja Puruvesi. Varsinainen Saimaa ei ole järvenosan maantieteellinen tai vesistöhallinnollinen nimitys. Jotta hakusanalla ”Saimaa” voidaan avata koko järvialuetta käsittelevä artikkeli, täytyy tästä järvenosasta, jota paikalliset kutsuvat myös Saimaaksi, käyttää eri hakusanaa, eli Varsinainen Saimaa.
Uusi!!: Vuoksi ja Varsinainen Saimaa · Katso lisää »
Veikko Lappalainen
Veikko Kalervo Lappalainen (s. 21. kesäkuuta 1932 Helsinki) on suomalainen geologi ja professori, joka toimi Geologian tutkimuskeskuksen ylijohtajana.
Uusi!!: Vuoksi ja Veikko Lappalainen · Katso lisää »
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Uusi!!: Vuoksi ja Venäjä · Katso lisää »
Venäjän vallankumous
Venäjän vallankumous on yhteisnimitys kahdelle Venäjällä vuonna 1917 tapahtuneelle vallankumoukselle, helmikuun vallankumoukselle ja lokakuun vallankumoukselle, joissa Venäjän keisarikunta kaatui.
Uusi!!: Vuoksi ja Venäjän vallankumous · Katso lisää »
Ventelänselkä
Ventelänselkä (joskus myös: Ventelänjärvi,, "Oravalahti") on Viipurinlahden Suomenvedenpohjaan Juustilanselän kautta yhteydessä oleva selkä Viipurissa Leningradin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Vuoksi ja Ventelänselkä · Katso lisää »
Vesieroosio
Vesieroosio on veden aiheuttamaa eroosiota.
Uusi!!: Vuoksi ja Vesieroosio · Katso lisää »
Vesimylly
1100-luvulta peräisin oleva vesimylly Braine-le-Châteaussa Belgiassa. Kohilan mylly Keila-joessa Virossa. Vesimylly on mylly, joka saa käyttövoimansa virtaavasta vedestä, kuten koskesta.
Uusi!!: Vuoksi ja Vesimylly · Katso lisää »
Vesireitti
Vesireitti tai järvireitti, reittivesi (erisnimen osana myös pelkästään reitti) termin maantieteellisessä merkityksessä on sellainen vesistön osa, joka muodostuu lyhyiden jokien, salmien tai kapeikkojen toisiinsa yhdistämistä järvistä.
Uusi!!: Vuoksi ja Vesireitti · Katso lisää »
Vesivoima
Tammerkosken Keskikosken voimalaitos, jonka vesivarastona on Näsijärvi. Kartta Henry Bordonin vesivoimalaitoksen patojärvestä Brasilian Sao Paolossa. Vesivoimalaitoksen rakennekuva Vesivoima on energiaa, joka on tuotettu vesivoimalaitoksessa virtaavan veden liike-energiasta tai putoavan veden potentiaalienergiasta ja joka on muutettu muuksi energiamuodoksi kulloisenkin käyttötarpeen mukaan.
Uusi!!: Vuoksi ja Vesivoima · Katso lisää »
Vesivoimala
Coloradojoesta Arizonassa. Olidanin vesivoimalaitos Ruotsissa. Vesivoimala eli vesivoimalaitos on voimalaitos, joka tuottaa veden liike-energiasta yleensä sähköenergiaa vaikka se voi myös harvoin tuottaa mekaanista energiaa.
Uusi!!: Vuoksi ja Vesivoimala · Katso lisää »
Viime jääkauden loppuvaihe
Jääkauden loppuvaiheen ja holoseenin merenpinnan korkeuskäyrä. Läntisen Saksan Meerfelder Maar -järven kerrostumista mitatut siitepölyjen prosenttiosuudet. 15 yleisintä siitepölytyyppiä prosentti-aluekaaviona. Kylmä nuorempi dryaskausi näkyy jaksolla 12 600 – 11 600 BP. Klikkaa kuvaa isommaksi. Jääkauden loppuvaihe oli noin 21 500 – 10 000 kalenterivuotta sitten.
Uusi!!: Vuoksi ja Viime jääkauden loppuvaihe · Katso lisää »
Viipuri
Viipuri on kaupunki Luoteis-Venäjällä Suomenlahden pohjoisrannikolla Viipurinlahden perukassa Karjalankannaksen länsipäässä.
Uusi!!: Vuoksi ja Viipuri · Katso lisää »
Viipurin piiri (Leningradin alue)
Viipurin piiri on hallintopiiri Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä.
Uusi!!: Vuoksi ja Viipurin piiri (Leningradin alue) · Katso lisää »
Viipurinlahti
Viipurinlahti Viipurinlahti yhdistää Saimaan kanavan Suomenlahteen. Viipurinlahti on Suomenlahden itäosassa Leningradin alueella sijaitseva pohjoiseen työntyvä merenlahti, jonka perällä sijaitsee Viipurin kaupunki.
Uusi!!: Vuoksi ja Viipurinlahti · Katso lisää »
Viisjoki
Viisjoki on Taipaleenjoen eteläinen sivujoki Karjalankannaksella Leningradin alueen Seuloskoin ja Käkisalmen piireissä Venäjällä.
Uusi!!: Vuoksi ja Viisjoki · Katso lisää »
Voimalaitos
Ydinvoimalaitos Cattenomissa, Ranskassa Kaukolämpövoimala Zürichissä Voimalaitoksella eli voimalalla tarkoitetaan yleensä teollisuusmittakaavan sähköntuotantolaitosta.
Uusi!!: Vuoksi ja Voimalaitos · Katso lisää »
Vuoksen alue
Vuoksen alue (vesistöaluetunnus 04.19) on Suomen vesistöaluejaossa Vuoksen vesistön yksi ensimmäisen jakovaiheen osa-alueen muodostavan Suur-Saimaan alueen (04.1) sisällä sijaitsevista toisen jakovaiheen osa-alueista.
Uusi!!: Vuoksi ja Vuoksen alue · Katso lisää »
Vuoksen vesistö
Vuoksen vesistö (vesistöaluetunnus 04) on Suomen suurin vesistöalue, joka sijaitsee pääosin Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Etelä- ja Pohjois-Karjalan sekä osittain Kymenlaakson maakuntien alueilla Itä-Suomessa.
Uusi!!: Vuoksi ja Vuoksen vesistö · Katso lisää »
Vuorovesi
Fundynlahdella Kanadassa. Vuorovesi tarkoittaa Kuun ja Auringon painovoiman sekä Maan pyörimisliikkeen aiheuttamaa merenpinnan laskua ja nousua.
Uusi!!: Vuoksi ja Vuorovesi · Katso lisää »
Watti
Watti (W) on SI-järjestelmän tehon ja säteilyvirran yksikkö.
Uusi!!: Vuoksi ja Watti · Katso lisää »
