Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
39 suhteet: Adam Lipski, Amiraalisenaatti, August Nybergh, E. G. Palmén, E. N. Setälä, Eduskunta, Finis Finlandiae!, Gustaf Johansson, Helmikuun manifesti, Helmikuun vallankumous, Juliaaninen kalenteri, Karviainen, Latina, Maaliskuun manifesti, Marraskuun manifesti, Mihail Borodkin, Nikolai II, Nikolai Korevo, Nikolai Mjasojedov, P. E. Svinhufvud, Pjotr Stolypin, Postimanifesti, Robert Hermanson, Sortovuodet, Suomen säädöskokoelma, Suomen senaatti, Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät, Suomen suuriruhtinaskunta, Suuri venäläistämisohjelma, Toinen sortokausi, Valtakunnanlainsäädäntö, Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma, Venäjän keisarikunta, Venäjän perustuslakia säätävä kansalliskokous, Venäjän valtakunnanneuvosto, Venäjän vuoden 1905 vallankumous, Vladimir Markov, Vladimir Puriškevitš, Yhdenvertaisuuslaki.
Adam Lipski
Adam Iosifovitš Lipski (ven. Адам Иосифович Липский 1863–1921) oli venäläinen senaattori ja salaneuvos.
Uusi!!: Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä ja Adam Lipski · Katso lisää »
Amiraalisenaatti
Amiraalisenaatti vuonna 1915. Pöydän päässä vasemmalla Franz Albert Seyn ja oikealla Mihail Borovitinov. Amiraalisenaatti tai sapelisenaatti on Suomen senaatista ja varsinkin sen talousosastosta toisen sortokauden aikana 1909–1917 käytetty nimitys.
Uusi!!: Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä ja Amiraalisenaatti · Katso lisää »
August Nybergh
August Nybergh (20. elokuuta 1851 Heinola – 5. joulukuuta 1920 Helsinki) oli suomalainen juristi, valtiopäivämies, senaattori ja korkeimman oikeuden ensimmäinen presidentti.
Uusi!!: Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä ja August Nybergh · Katso lisää »
E. G. Palmén
Ernst G. Palmén Ernst Gustaf (E. G.) Palmén (26. marraskuuta 1849 Helsinki – 3. joulukuuta 1919 Helsinki) oli suomalainen historiantutkija, vapaaherra, professori, valtiopäivämies ja valtioneuvos.
Uusi!!: Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä ja E. G. Palmén · Katso lisää »
E. N. Setälä
Nestor Emil (Emil Nestor, E. N.) Setälä (27. helmikuuta 1864 Kokemäki – 8. helmikuuta 1935 Helsinki) oli suomalainen kielen- ja kansanrunoudentutkija ja poliitikko.
Uusi!!: Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä ja E. N. Setälä · Katso lisää »
Eduskunta
Eduskunta (eli valtiopäivät) on Suomen parlamentti eli valtion lainsäädäntövaltaa ja budjettivaltaa käyttävä elin.
Uusi!!: Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä ja Eduskunta · Katso lisää »
Finis Finlandiae!
''Fyren''-lehdessä 22.6.1910 julkaistu pilakuva. Ylh.: "Finis Finlandiae. Helpotuksen huokaus kiihkovenäläisen sydämestä." – Alh.: "Puriškevitš: 'Nyt se on säkissä. Sinne vaan – niin se on Venäjän kansan sylissä.'" Finis Finlandiae! (latinaa.
Uusi!!: Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä ja Finis Finlandiae! · Katso lisää »
Gustaf Johansson
Gustaf Johansson (10. tammikuuta 1844 Ylivieska – 24. heinäkuuta 1930 Turku) toimi Turun arkkipiispana vuosina 1899–1930.
Uusi!!: Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä ja Gustaf Johansson · Katso lisää »
Helmikuun manifesti
asetuskokoelmassa. Keisarillista julistuskirjaa on tapana nimittää manifestiksi, koska sen ruotsinkielinen otsikko kuuluu: ”Hans Kejserliga Majestäts Nådiga Manifest”. Helmikuun manifesti eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistuskirja (AsK 3/1899) oli Venäjän keisari Nikolai II:n 15. helmikuuta 1899 antama säädös, jolla asetettiin erityinen säätämisjärjestys Suomen suuriruhtinaskuntaa koskeville yleisvaltakunnallisille laeille.
Uusi!!: Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä ja Helmikuun manifesti · Katso lisää »
Helmikuun vallankumous
Helmikuun vallankumous oli maaliskuussa 1917 Venäjällä tapahtunut vallankumous, jonka seurauksena keisarinvalta kukistui.
Uusi!!: Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä ja Helmikuun vallankumous · Katso lisää »
Juliaaninen kalenteri
Juliaaninen kalenteri, vanhojen suomalaisten kielessä vanha luku, on ollut käytössä Euroopassa antiikin ajoista saakka.
Uusi!!: Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä ja Juliaaninen kalenteri · Katso lisää »
Karviainen
Karviainen eli hillokarviainen (Ribes uva-crispa) on herukoiden sukuun kuuluva marjapensas, jonka alkuperäinen esiintymisalue on Euroopassa ja Aasian länsiosissa.
Uusi!!: Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä ja Karviainen · Katso lisää »
Latina
Latina (lat. lingua latina, sermo latinus) on indoeurooppalainen kieli, jota puhuttiin alun perin vain Roomassa ja sitä ympäröivällä Latiumin alueella Italiassa.
Uusi!!: Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä ja Latina · Katso lisää »
Maaliskuun manifesti
asetuskokoelmassa. Maaliskuun manifesti eli Julistuskirja Suomen Suuriruhtinaanmaan valtiosäännön vakuuttamisesta sekä jälleen saattamisesta täysin toteutetuksi (AsK 20/1917) oli Venäjän väliaikaisen hallituksen antama säädös, joka päätti Suomen suuriruhtinaskunnassa toisen sortokauden.
Uusi!!: Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä ja Maaliskuun manifesti · Katso lisää »
Marraskuun manifesti
asetuskokoelmassa. Marraskuun manifesti eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistuskirja toimenpiteistä laillisen järjestyksen palauttamiseksi maahan (AsK 49/1905) on tsaari Nikolai II:n 4. marraskuuta 1905 antama säädös, jonka on katsottu päättäneen niin sanotun ensimmäisen sortokauden Suomessa.
Uusi!!: Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä ja Marraskuun manifesti · Katso lisää »
Mihail Borodkin
Mihail Mihailovitš Borodkin (1. syyskuuta 1852 – 1919) Grwar.ru.
Uusi!!: Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä ja Mihail Borodkin · Katso lisää »
Nikolai II
Nikolai II, Nikolai Aleksandrovitš Romanov (18. toukokuuta (J: 6. toukokuuta) 1868 Aleksanterin palatsi, Tsarskoje Selo, Pietari, Venäjän keisarikunta – 17. heinäkuuta 1918 Jekaterinburg, Neuvosto-Venäjä) oli Venäjän keisari, Puolanmaan kuningas ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1894–1917.
Uusi!!: Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä ja Nikolai II · Katso lisää »
Nikolai Korevo
Nikolai Korevo vuonna 1916. Nikolai Nikolajevitš Korevo (24. kesäkuuta (J: 12. kesäkuuta) 1860 Архивы России (Internet Archive). Viitattu 22.3.2021. – 1935 Pariisi, Ranska Pietarin valtionyliopisto. Viitattu 22.3.2021.) oli venäläinen virkamies ja laintuntija, joka osallistui sortovuosien aikana useiden Suomen suuriruhtinaskuntaa koskeneiden päätösten valmisteluun.
Uusi!!: Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä ja Nikolai Korevo · Katso lisää »
Nikolai Mjasojedov
Nikolai Mjasojedov vuonna 1915. Nikolai Aleksandrovitš Mjasojedov (1850 – ?) Hrono.ru.
Uusi!!: Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä ja Nikolai Mjasojedov · Katso lisää »
P. E. Svinhufvud
Pehr Evind (P. E.) Svinhufvud (15. joulukuuta 1861 Sääksmäki – 29. helmikuuta 1944 Luumäki) oli suomalainen poliitikko joka toimi Suomen tasavallan kolmantena presidenttinä vuosina 1931–1937.
Uusi!!: Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä ja P. E. Svinhufvud · Katso lisää »
Pjotr Stolypin
Pjotr Arkadjevitš Stolypin (14. huhtikuuta (J: 2. huhtikuuta) 1862 Dresden, Saksin kuningaskunta – 18. syyskuuta (J: 5. syyskuuta) 1911 Kiova, Venäjän keisarikunta) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.
Uusi!!: Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä ja Pjotr Stolypin · Katso lisää »
Postimanifesti
Postimanifesti oli Venäjän keisari Aleksanteri III:n 12.
Uusi!!: Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä ja Postimanifesti · Katso lisää »
Robert Hermanson
Robert Hermanson. Robert Fredrik Hermanson (2. helmikuuta 1846 Oulu – 10. joulukuuta 1928 Helsinki) oli suomalainen oikeustieteilijä ja valtiopäivämies.
Uusi!!: Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä ja Robert Hermanson · Katso lisää »
Sortovuodet
Eetu Iston teos ''Hyökkäys'' vuodelta 1899 muodostui jo aikalaisten silmissä venäläistämistoimien symboliksi. Sortovuodet eli sortokaudet olivat ajanjaksot 1899–1905 (ensimmäinen sortokausi) ja 1908–1917 (toinen sortokausi), jolloin Venäjän keisarikunta yritti venäläistää Suomea.
Uusi!!: Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä ja Sortovuodet · Katso lisää »
Suomen säädöskokoelma
Suomen säädöskokoelman kansi vuodelta 2011. Suomen säädöskokoelma on virallinen, nykyisin sähköisesti internetissä ilmestyvä julkaisusarja, jossa julkaistaan tärkeimmät säädökset.
Uusi!!: Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä ja Suomen säädöskokoelma · Katso lisää »
Suomen senaatti
Keisarillinen Suomen senaatti oli vuosina 1809–1918 toiminut Suomen suuriruhtinaskunnan korkein siviilihallintoelin ja tuomioistuin.
Uusi!!: Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä ja Suomen senaatti · Katso lisää »
Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät
Emanuel Thelningin maalaus ''Porvoon valtiopäivien avajaiset 1809'' vuodelta 1812. Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät olivat Suomen suuriruhtinaskunnan lakia säätävä elin.
Uusi!!: Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä ja Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät · Katso lisää »
Suomen suuriruhtinaskunta
Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.
Uusi!!: Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä ja Suomen suuriruhtinaskunta · Katso lisää »
Suuri venäläistämisohjelma
”Suuri venäläistämisohjelma” tai ”suuri venäläistyttämisohjelma” oli toisen sortokauden aikana vuosina 1912–1914 laadittu Suomen suuriruhtinaskuntaa koskenut lainsäädäntöohjelma, joka olisi toteutuessaan asettanut Suomen entistä tiukemmin Venäjän hallituksen valvontaan ja merkittävästi kaventanut sen autonomiaa.
Uusi!!: Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä ja Suuri venäläistämisohjelma · Katso lisää »
Toinen sortokausi
Toinen sortokausi oli Suomen historiassa sortokausiksi kutsutun ajanjakson jälkimmäinen vaihe vuosina 1908–1917, jolloin Venäjä pyrki merkittävästi kaventamaan Suomen autonomiaa.
Uusi!!: Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä ja Toinen sortokausi · Katso lisää »
Valtakunnanlainsäädäntö
Valtakunnanlainsäädäntö tarkoittaa koko liittovaltiota koskevaa lainsäädäntöä erotuksena osavaltioiden lainsäädännölle.
Uusi!!: Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä ja Valtakunnanlainsäädäntö · Katso lisää »
Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma
Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma oli vuosina 1906–1917 toiminut Venäjän ensimmäinen nykyaikainen kansanedustuslaitos.
Uusi!!: Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä ja Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma · Katso lisää »
Venäjän keisarikunta
Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.
Uusi!!: Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »
Venäjän perustuslakia säätävä kansalliskokous
Venäjän perustuslakia säätävä kansalliskokous koolla Pietarin Taurian palatsissa 18. tammikuuta 1918. Yleisvenäläinen perustuslakia säätävä kansalliskokous (Vserossijskoje utšreditelnoje sobranije) oli vuoden 1917 lopussa yleisellä vaalilla valittu edustajakokous, jonka oli tarkoitus säätää Venäjälle uusi perustuslaki keisarikunnan kumoamisen jälkeen.
Uusi!!: Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä ja Venäjän perustuslakia säätävä kansalliskokous · Katso lisää »
Venäjän valtakunnanneuvosto
Ilja Repinin maalaus ''Valtakunnanneuvoston juhlaistunto sen perustamisen satavuotispäivän merkiksi 7. toukokuuta 1901'' (1903). Valtakunnanneuvosto (Gosudarstvennyi sovet) oli Venäjän keisarikunnassa ensin vuosina 1810–1906 keisarin tukena lainvalmistelussa toiminut neuvoa-antava elin, ja vuosina 1906–1917 parlamentin ylempi kamari.
Uusi!!: Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä ja Venäjän valtakunnanneuvosto · Katso lisää »
Venäjän vuoden 1905 vallankumous
Mielenosoittajia matkalla Talvipalatsiin Pietarin verisunnuntaina. Venäjän vuoden 1905 vallankumous oli Venäjällä maanlaajuinen hallituksenvastainen liikehdintä, jolla ei ollut varsinaista johtoa, eikä siihen ollut yksittäistä syytä tai tavoitetta.
Uusi!!: Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä ja Venäjän vuoden 1905 vallankumous · Katso lisää »
Vladimir Markov
Vladimir Ivanovitš Markov (26. heinäkuuta 1859 Hamina – elokuu 1919 Pietari) oli Suomessa syntynyt venäläistaustainen kenraaliluutnantti, senaatin talousosaston varapuheenjohtaja 1909–1913 ja ministerivaltiosihteeri 1913–1917.
Uusi!!: Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä ja Vladimir Markov · Katso lisää »
Vladimir Puriškevitš
Vladimir Puriškevitš Vladimir Mitrofanovitš Puriškevitš (12. elokuuta 1870 Kišinjov – helmikuu 1920 Novorossijsk, Venäjä) oli venäläinen poliitikko ja Venäjän toisen, kolmannen ja neljännen valtakunnanduuman jäsen Bessarabian kuvernementista ennen vallankumousta.
Uusi!!: Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä ja Vladimir Puriškevitš · Katso lisää »
Yhdenvertaisuuslaki
Yhdenvertaisuuslaki oli 14. toukokuuta 1912 Suomen suuriruhtinaskunnassa voimaan tullut laki, jonka mukaan Venäjän alamaisilla jotka eivät ole Suomen kansalaisia, annetaan Suomessa samat oikeudet kuin paikallisillakin kansalaisilla on. Laki oli säädetty yleisvaltakunnallisessa lainsäädäntöjärjestyksessä, niin että Venäjän valtakunnanneuvosto ja duuma hyväksyivät sen, mutta Suomen eduskuntaan ei lakia tuotu käsiteltäväksi.
Uusi!!: Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä ja Yhdenvertaisuuslaki · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä.
