14 suhteet: Eduskunta, Lepäämäänjättämissäännöstö, Perustuslaki, Robert Hermanson, Säädös, Suhteellinen vaalitapa, Suomen perustuslaki, Suomen säädöskokoelma, Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät, Suomen valtiopäivät, Vaalit Suomessa, Vaalitapa, Venäjän keisarikunta, Vuoden 1869 valtiopäiväjärjestys.
Eduskunta
Eduskunta (eli valtiopäivät) on Suomen parlamentti eli valtion lainsäädäntövaltaa ja budjettivaltaa käyttävä elin.
Uusi!!: Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestys ja Eduskunta · Katso lisää »
Lepäämäänjättämissäännöstö
Lepäämäänjättämissäännöstö eli määrävähemmistösäädökset oli Suomen valtiopäiväjärjestykseen sisältynyt säädös, joka antoi eduskunnassa vähintään yhden kolmasosan suuruiselle vähemmistölle oikeuden lykätä minkä tahansa lakiesityksen lopullinen hyväksyminen yli seuraavien eduskuntavaalien.
Uusi!!: Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestys ja Lepäämäänjättämissäännöstö · Katso lisää »
Perustuslaki
Henrik III:n aikainen laitos vuodelta 1215). Yhdysvaltain perustuslaki on vanhin yhä voimassa oleva kirjoitettu perustuslaki. (ensimmäinen sivu) Perustuslaki on muodolliselta asemaltaan kansallisen oikeusjärjestyksen normihierarkian ylimmänasteinen säädös, joka määrittelee oikeus- ja yhteiskuntajärjestelmän perusteet.
Uusi!!: Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestys ja Perustuslaki · Katso lisää »
Robert Hermanson
Robert Hermanson. Robert Fredrik Hermanson (2. helmikuuta 1846 Oulu – 10. joulukuuta 1928 Helsinki) oli suomalainen oikeustieteilijä ja valtiopäivämies.
Uusi!!: Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestys ja Robert Hermanson · Katso lisää »
Säädös
Säädös on oikeusohjeita sisältävä tekstikokonaisuus.
Uusi!!: Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestys ja Säädös · Katso lisää »
Suhteellinen vaalitapa
Suhteellinen vaalitapa on vaalitapa, jossa edustajat valitaan niin, että vaaleihin osallistuneen liittouman paikkamäärä on suhteessa liittouman ehdokaslistan yhteisäänimäärään.
Uusi!!: Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestys ja Suhteellinen vaalitapa · Katso lisää »
Suomen perustuslaki
Suomen perustuslaki on yhtenäinen, 1. maaliskuuta 2000 lähtien Suomessa voimassa ollut perustuslaki, joka korvasi aikaisemmin voimassa olleet neljä erillistä perustuslain tasoista lakia.
Uusi!!: Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestys ja Suomen perustuslaki · Katso lisää »
Suomen säädöskokoelma
Suomen säädöskokoelman kansi vuodelta 2011. Suomen säädöskokoelma on virallinen, nykyisin sähköisesti internetissä ilmestyvä julkaisusarja, jossa julkaistaan tärkeimmät säädökset.
Uusi!!: Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestys ja Suomen säädöskokoelma · Katso lisää »
Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät
Emanuel Thelningin maalaus ''Porvoon valtiopäivien avajaiset 1809'' vuodelta 1812. Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät olivat Suomen suuriruhtinaskunnan lakia säätävä elin.
Uusi!!: Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestys ja Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät · Katso lisää »
Suomen valtiopäivät
Eduskuntatalon istuntosali otettiin käyttöön vuonna 1931. Valtiopäivät on eduskunnan vuotuinen työjakso.
Uusi!!: Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestys ja Suomen valtiopäivät · Katso lisää »
Vaalit Suomessa
Suomessa valitaan vaaleilla 200-jäseninen eduskunta, kunnan väkilukuun kooltaan suhteutetut kunnanvaltuustot, aluevaltuustot, tasavallan presidentti sekä etukäteen päätetty tietty määrä jäseniä Euroopan parlamenttiin.
Uusi!!: Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestys ja Vaalit Suomessa · Katso lisää »
Vaalitapa
Vaalitapa on menetelmä, jonka avulla vaaleissa annetut äänet muutetaan edustuspaikoiksi.
Uusi!!: Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestys ja Vaalitapa · Katso lisää »
Venäjän keisarikunta
Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.
Uusi!!: Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestys ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »
Vuoden 1869 valtiopäiväjärjestys
Vuoden 1869 valtiopäiväjärjestys eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Valtiopäiväjärjestys Suomen Suuriruhtinanmaalle (AsK 11/1869) oli perustuslaillinen säädös, joka oli Suomen säätyvaltiopäivien toiminnan pohjana vuoteen 1906.
Uusi!!: Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestys ja Vuoden 1869 valtiopäiväjärjestys · Katso lisää »