Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
14 suhteet: Aateli, Kustaa II Aadolf, Kustaa III:n vallankaappaus, Papisto, Porvaristo, Ruotsin säätyvaltiopäivät, Sääty, Suomen suuriruhtinaskunta, Talollinen, Valtaneuvos, Vuoden 1634 hallitusmuoto, Vuoden 1869 valtiopäiväjärjestys, 1617, 24. tammikuuta.
Aateli
Unkarin aateli Unkarin valtiopäivien avajaisissa Budan linnassa, 1865. Aateli tai aatelisto on yhteiskuntaluokka, joka esiintyy lukuisissa kulttuureissa, jossa on virallinen aristokratia.
Uusi!!: Vuoden 1617 valtiopäiväjärjestys ja Aateli · Katso lisää »
Kustaa II Aadolf
Kustaa II Aadolf (Gustav II Adolf, 9. joulukuuta 1594 Tukholma – 6. marraskuuta 1632 Lützen juliaanisen kalenterin mukaan) oli Ruotsin kuningas (arvonimenään Ruotsein, Gööttein ja Vendein kuningas) vuosina 1611–1632.
Uusi!!: Vuoden 1617 valtiopäiväjärjestys ja Kustaa II Aadolf · Katso lisää »
Kustaa III:n vallankaappaus
Kustaa III:n vallankaappaus oli 19. elokuuta 1772 Ruotsissa toteutettu operaatio, jolla säätyvaltiopäivät pakotettiin luovuttamaan suurin osa vallastaan kuninkaalle.
Uusi!!: Vuoden 1617 valtiopäiväjärjestys ja Kustaa III:n vallankaappaus · Katso lisää »
Papisto
Eri uskontojen edustajia World Economic Forumissa 2009. Papisto eli hengellinen sääty on kristittyjen kokonaisuudesta erotettujen, erityisten henkilöiden järjestäytynyt kokonaisuus, joka katolisen kirkon käsityksen mukaan muodostaa kirkon varsinaisen aktiivisen osan, joka on Jumalan asettama ja jolla on erityinen armolahja.
Uusi!!: Vuoden 1617 valtiopäiväjärjestys ja Papisto · Katso lisää »
Porvaristo
Humoristinen näkemys porvarista Porvaristo oli yksi sääty-yhteiskunnan säädyistä.
Uusi!!: Vuoden 1617 valtiopäiväjärjestys ja Porvaristo · Katso lisää »
Ruotsin säätyvaltiopäivät
Pääartikkeli: Ruotsin valtiopäivät Ruotsin säätyvaltiopäivät (ruots. Sveriges riksdag tai riksdagen) tarkoittaa Ruotsin ja Suomen historiassa lakiasäätävää Ruotsissa järjestettävää säätyvaltiopäiväkokousta, jossa valtakunnan valtiosäätyä edustavat valtiopäivämiehet, aateliston, papiston, porvariston ja talonpoikaiston jäsenistä olivat edustettuja kukin erikseen, muodostaen nelikamarisen parlamentaarisen edustuslaitoksen.
Uusi!!: Vuoden 1617 valtiopäiväjärjestys ja Ruotsin säätyvaltiopäivät · Katso lisää »
Sääty
Sääty on nimitys, jota käytetään etenkin antiikin aikana ja keskiajalla yhteiskunnalliseen työnjakoon perustuneista erioikeuksia nauttineista yhteiskuntaluokista.
Uusi!!: Vuoden 1617 valtiopäiväjärjestys ja Sääty · Katso lisää »
Suomen suuriruhtinaskunta
Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.
Uusi!!: Vuoden 1617 valtiopäiväjärjestys ja Suomen suuriruhtinaskunta · Katso lisää »
Talollinen
Severin Falkman, ''Talollisia Ruokolahdelta'', 1882. Talollinen eli tilallinen eli talokas on historiallinen, sääty-yhteiskuntaan liittyvä termi, joka tarkoittaa maatilansa omistavaa maanviljelijää tai muuta ammattikuntaa, joka omisti maatilan.
Uusi!!: Vuoden 1617 valtiopäiväjärjestys ja Talollinen · Katso lisää »
Valtaneuvos
Valtaneuvos oli valtaneuvoston jäsen.
Uusi!!: Vuoden 1617 valtiopäiväjärjestys ja Valtaneuvos · Katso lisää »
Vuoden 1634 hallitusmuoto
Ruotsin hallitusmuoto vuodelta 1634 oli perustuslaki, joka määritteli eri valtioelinten aseman ja tehtävät.
Uusi!!: Vuoden 1617 valtiopäiväjärjestys ja Vuoden 1634 hallitusmuoto · Katso lisää »
Vuoden 1869 valtiopäiväjärjestys
Vuoden 1869 valtiopäiväjärjestys eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Valtiopäiväjärjestys Suomen Suuriruhtinanmaalle (AsK 11/1869) oli perustuslaillinen säädös, joka oli Suomen säätyvaltiopäivien toiminnan pohjana vuoteen 1906.
Uusi!!: Vuoden 1617 valtiopäiväjärjestys ja Vuoden 1869 valtiopäiväjärjestys · Katso lisää »
1617
Ei kuvausta.
Uusi!!: Vuoden 1617 valtiopäiväjärjestys ja 1617 · Katso lisää »
24. tammikuuta
24.
Uusi!!: Vuoden 1617 valtiopäiväjärjestys ja 24. tammikuuta · Katso lisää »
