Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Asenna
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Voltaire

Indeksi Voltaire

Voltaire, oikealta nimeltään François-Marie Arouet (21. marraskuuta 1694 Pariisi – 30. toukokuuta 1778 Pariisi), oli ranskalainen kirjailija ja valistusfilosofi.

97 suhteet: Adam Smith, Afrikka, Airvault, Aleksandriini, Anagrammi, Ancien régime, Aristokratia, Arvo, Écossaise, Émilie du Châtelet, Bastilji, Berliini, Bourbon (suku), Candide, Champagne, Demokratia, Dogmi, Encyclopédie, Englanti, Evankeliumi, Ferdinand II (keisari), Filip II (Orléans), François Poullain de la Barre, Fredrik Suuri, Fysiikka, Geneve, Gottfried Leibniz, Gutenberg-projekti, Henrik VII Luxemburgilainen, Ihmisoikeudet, Ironia, Isaac Newton, Itsevaltius, Jeesus, John Ralston Saul, Jonathan Swift, Jumala, Juutalaiset, Kaarle Suuri, Kaarle XII, Katariina Suuri, Katolinen kirkko, Kirkon ja valtion ero, Kristus (arvonimi), Latina, Liberalismi, Lorraine, Ludvig IV (keisari), Ludvig XIV, Ludvig XV, ..., Merkantilismi, Metafysiikka, Mikromegas, Monarkia, Montesquieu, Moraalinen relativismi, Mystiikka, Nicolas de Largillière, Notaari, Oikeudenmukainen oikeudenkäynti, Optiikka, Painovoima, Panthéon, Papisto, Pariisi, Pietari (kaupunki), Porvaristo, Preussi, Preussin tiedeakatemia, Protektionismi, Raamattu, Raamatun ristiriidat, Ranskan akatemia, Ranskan kieli, Ranskan kuningaskunta, Ranskan suuri vallankumous, Sallimus, Sanssouci, Satiiri, Sensuuri, Spektri, Taikausko, Teatteri, Thomas Carlyle, Uskonnonvapaus, Uskonto, Valistunut itsevaltius, Valistus, Venäjä, Venäjän kansalliskirjasto, Vergilius, Voltaire (täsmennyssivu), William Shakespeare, 1694, 1778, 21. marraskuuta, 30. toukokuuta. Laajenna indeksi (47 lisää) »

Adam Smith

Adam Smith, FRSA, (16. kesäkuuta (J: 5. kesäkuuta) 1723 Kirkcaldy, Skotlanti, Yhdistynyt kuningaskunta – 17. heinäkuuta 1790 Edinburgh, Skotlanti, Yhdistynyt kuningaskunta) oli skotlantilainen moraalifilosofi, joka oli kiinnostunut yhteiskuntaa koskevien periaatteiden kokonaisvaltaisesta analyysistä.

Uusi!!: Voltaire ja Adam Smith · Katso lisää »

Afrikka

Afrikka on maailman toiseksi suurin maanosa.

Uusi!!: Voltaire ja Afrikka · Katso lisää »

Airvault

Airvault on Ranskan kunta Deux-Sèvresin departementissa Poitou-Charentesin hallintoalueella.

Uusi!!: Voltaire ja Airvault · Katso lisää »

Aleksandriini

Aleksandriini on ranskalainen runomitta, jota käytettiin ensimmäistä kertaa cycle de l'antiquité -romaaneihin kuuluvassa Aleksanteri-romaanissa (Roman d'Alexandre) noin vuonna 1180.

Uusi!!: Voltaire ja Aleksandriini · Katso lisää »

Anagrammi

Anagrammilla tarkoitetaan sanan tai sanajoukon kirjainten uudelleen ryhmittelyä siten, että niistä muodostetaan yksi tai useampi uusi sana.

Uusi!!: Voltaire ja Anagrammi · Katso lisää »

Ancien régime

Bastiljin valtausta 14. heinäkuuta 1789 pidetään ''ancien régimen'' loppuna. Ancien régime (ranskaa), ”vanha hallitus”, oli ajanjakso ennen Ranskan suurta vallankumousta.

Uusi!!: Voltaire ja Ancien régime · Katso lisää »

Aristokratia

Aristokratia on valtiojärjestys, jossa valtiovalta on etuoikeutetun kansalaisluokan eli ylimystön käsissä.

Uusi!!: Voltaire ja Aristokratia · Katso lisää »

Arvo

Arvoilla tarkoitetaan toivottua asiaa, suotavaa käyttäytymistä tai päämäärää.

Uusi!!: Voltaire ja Arvo · Katso lisää »

Écossaise

Écossaise (’skotlantilainen’) on keskieurooppalainen kansantanssi 1700-luvun lopulta.

Uusi!!: Voltaire ja Écossaise · Katso lisää »

Émilie du Châtelet

Gabrielle Émilie Le Tonnelier de Breteuil, markiisitar du Châtelet (17. joulukuuta 1706 Pariisi – 10. syyskuuta 1749 Lunéville) oli valistuksen ajan ranskalainen matemaatikko, fyysikko ja kirjailija.

Uusi!!: Voltaire ja Émilie du Châtelet · Katso lisää »

Bastilji

Bastilji ennen tuhoutumista Bastilji lähiympäristöineen vuonna 1738, osa Turgot'n Pariisin kartasta. Etualalla Le Marais'n kaupunginosaa, Rue Saint-Antoine ja sen vasemmalla puolella neliömäinen aukio, nyk. Place des Vosges. Carnavalet -museon rekonstruktio Bastiljista vuonna 1420. Bastilji (myöhäislatinan sanasta bastire ’rakentaa’; tarkemmin Bastille Saint-Antoine) oli linnoitus, joka sijaitsi Pariisissa nykyisen Place de la Bastille -aukion paikalla.

Uusi!!: Voltaire ja Bastilji · Katso lisää »

Berliini

Berliini on Saksan pääkaupunki ja yksi Saksan osavaltioista.

Uusi!!: Voltaire ja Berliini · Katso lisää »

Bourbon (suku)

Bourbon-suvun vaakuna Bourbon on ranskalaisesta kapetingien suvusta lähtöisin oleva suku, joka on hallinnut useassa Euroopan valtiossa: Ranskassa 1589–1830, Espanjassa vuodesta 1700 nykypäivään, Molempain Sisiliain kuningaskunnassa 1816–1860 ja Parman herttuakunnassa 1748–1859.

Uusi!!: Voltaire ja Bourbon (suku) · Katso lisää »

Candide

Candide on Voltairen tunnetuimpia teoksia.

Uusi!!: Voltaire ja Candide · Katso lisää »

Champagne

Champagnen sijainti Champagne on Ranskan historiallinen maakunta.

Uusi!!: Voltaire ja Champagne · Katso lisää »

Demokratia

Maailman demokraattisimmat maat vuonna 2019 kartassa tummanvihreällä. Vaalit ovat demokraattisen maan yksi tunnusmerkki. Demokratia (kreikan sanoista demos, 'tavallinen kansa' ja kratos, 'valta, hallita') eli kansanvalta on kansan valtaan perustuva valtiojärjestys.

Uusi!!: Voltaire ja Demokratia · Katso lisää »

Dogmi

”Varokaa dogmia”. Yhdysvaltalaisen Freedom from Religion Foundationin mainos. Dogmi eli opinkappale, oppilause tai uskonkappale on jonkin uskonnon, kirkkokunnan tai uskonnollisen auktoriteetin uskoa tai oppia koskeva – usein kodifioitu – väite.

Uusi!!: Voltaire ja Dogmi · Katso lisää »

Encyclopédie

''Encyclopédien'' kansi. Encyclopédie, ou dictionnaire raisonné des sciences, des arts et des métiers oli varhainen Ranskassa vuodesta 1751 alkaen julkaistu tietosanakirja.

Uusi!!: Voltaire ja Encyclopédie · Katso lisää »

Englanti

Englanti (korniksi Pow Sows) on maa, joka sijaitsee pääasiassa Ison-Britannian saarella.

Uusi!!: Voltaire ja Englanti · Katso lisää »

Evankeliumi

Evankeliumi (kreikaksi, euangelion 'hyvä sanoma') tarkoittaa.

Uusi!!: Voltaire ja Evankeliumi · Katso lisää »

Ferdinand II (keisari)

Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari Ferdinand II. Ferdinand II (9. heinäkuuta 1578 Graz – 15. helmikuuta 1637 Wien) oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari vuosina 1619–1637, Böömin ja Unkarin kuningas vuodesta 1617 sekä vuodesta 1590 lähtien Sisä-Itävallan arkkiherttua.

Uusi!!: Voltaire ja Ferdinand II (keisari) · Katso lisää »

Filip II (Orléans)

Orléansin herttua Filip II, Jean-Baptiste Santerren maalaama muotokuva. Filip II, Orléansin herttua (2. elokuuta 1674 Saint-Cloud – 2. joulukuuta 1723 Versailles) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.

Uusi!!: Voltaire ja Filip II (Orléans) · Katso lisää »

François Poullain de la Barre

François Poullain de la Barre (1647, Pariisi – 1725, Geneve) oli ranskalainen filosofi.

Uusi!!: Voltaire ja François Poullain de la Barre · Katso lisää »

Fredrik Suuri

Fredrik Suuri eli Fredrik II (24. tammikuuta 1712 Berliini, Preussin kuningaskunta – 17. elokuuta 1786 Potsdam, Preussin kuningaskunta) oli Hohenzollern-sukuun kuulunut Preussin kuningas, joka hallitsi vuosina 1740–1786.

Uusi!!: Voltaire ja Fredrik Suuri · Katso lisää »

Fysiikka

Fysiikka (fysis eli luonto) on ainetta, energiaa ja perusluonteisia luonnonlakeja tutkiva tiede.

Uusi!!: Voltaire ja Fysiikka · Katso lisää »

Geneve

Geneve sijaitsee Genevenjärven lounaisnurkassa. Geneve on Sveitsin toiseksi suurin kaupunki sekä Geneven kantonin pääkaupunki.

Uusi!!: Voltaire ja Geneve · Katso lisää »

Gottfried Leibniz

Gottfried Wilhelm Leibniz (myös Leibnitz tai von Leibniz; 1. heinäkuuta (J: 21. kesäkuuta) 1646 Leipzig – 14. marraskuuta 1716 Hannover) oli saksalainen filosofi, luonnontieteilijä, diplomaatti, matemaatikko, oikeus- ja valtiotieteilijä, historiantutkija, kielitieteilijä, kirjastonhoitaja ja yleisnero.

Uusi!!: Voltaire ja Gottfried Leibniz · Katso lisää »

Gutenberg-projekti

Gutenberg-projektiin parissa työskentelevät Michael Hart ja Gregory Newby. Gutenberg-projekti on vuonna 1971 käynnistetty sähköisten kirjojen projekti, joka tarjoaa ilmaiseksi tuhansia teoksia Internetissä.

Uusi!!: Voltaire ja Gutenberg-projekti · Katso lisää »

Henrik VII Luxemburgilainen

Henrik VII kruunataan keisariksi. Yksityiskohta 1300-lukulaisen käsikirjoituksen kuvituksesta. Henrik VII Luxemburgilainen (noin 1275–1313) oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari.

Uusi!!: Voltaire ja Henrik VII Luxemburgilainen · Katso lisää »

Ihmisoikeudet

Ranskan Ihmisoikeuksien julistus (1789). Jean-Jacques-François Le Barbierin (1738–1826) maalaus. Ihmisoikeudet ovat jokaiselle ihmiskunnan jäsenelle yhtäläisesti kuuluvia oikeuksia.

Uusi!!: Voltaire ja Ihmisoikeudet · Katso lisää »

Ironia

Ironinen tilanne. Ihmisiä leipäjonossa yhdysvaltalaista elämäntapaa ja korkeaa elintasoa ylistävän mainoskyltin edessä. (Margaret Bourke-White, 1937) Ironia (Kreuz 2020, ”2. The Varieties of Ironic Experience: Verbal Irony and Sarcasm.” Sarkasmi on purevaksi ja teräväksi tarkoitettua sanallista ironiaa, ja se koetaan siksi loukkaavaksi ja joskus raivostuttavaksi. Toisin kuin ironia, sarkasmi on aina harkittua ja sillä on selkeä kohde, joka on yleensä ihminen mutta joskus myös esimerkiksi esine tai uskomus. Sokraattinen ironia tarkoittaa tietämättömyyden teeskentelemistä. Termi on saanut nimensä kreikkalaisesta filosofi Sokrateesta (470–399 eaa.). Eräs hänen argumentointistrategioistaan oli esittää tietämätöntä (vilpittömästi tai hämäykseksi) saadakseen vastaväittäjänsä paljastamaan oletuksensa ja uskomuksensa. Dramaattinen ironia syntyy siitä, että katsojat tietävät enemmän kuin näytelmän tai muun fiktion hahmot. Dramaattisen ironian avulla voidaan kiihottaa yleisön uteliaisuutta ja synnyttää jännitystä ja ahdistusta. Jännitys laukeaa näytelmän lopussa, kun hahmotkin ymmärtävät mistä on kyse. Dramaattisen ironian prototyyppi on Sofokleen näytelmä Kuningas Oidipus (429 eaa.), jossa katsojat ovat koko ajan askeleen edellä päähahmo Oidipusta. Myöhemmin esimerkiksi Shakespeare käytti näytelmissään usein dramaattista ironiaa, kuten Romeossa ja Juliassa, jonka Romeo surmaa itsensä kuvitellessaan rakastettunsa olevan kuollut. Tragedian ohella dramaattista ironiaa on käytetty myös huumorin synnyttämiseksi farssissa ja muussa komediassa, esimerkiksi valeasujen, identiteettisekaannuksien ja aikamatkustuksen yhteydessä. Kohtalon ironia (tai kohtalon iva) viittaa välinpitämättömään tai pahantahtoiseen maailmaan, joka pyrkii tukahduttamaan ihmisten toiveet ja halut. Syyllinen on siis jokin ihmisen ulkopuolinen voima, eikä ihmisen omilla teoilla ole tapahtumiin vaikutusta, kuten esimerkiksi karmasta puhuttaessa. Antiikin aikoina epäonnen aiheuttivat jumalten teot, ja kristityille tekijä oli ihmisten asioihin sekaantuva Jumala. Joskus kohtalon ironiasta syytetään vain kohtaloa tai sattumaa. Tilannekohtainen ironia tarkoittaa odotusten ja toteutuneiden tapahtumien ristiriitaa, joka tuntuu julmalta, oudolta tai huvittavalta. Historiallinen ironia tarkoittaa jälkiviisasta viittausta lausuntoihin ja ennustuksiin, jotka osoittautuivat myöhemmin täysin virheellisiksi. Tunnettu esimerkki on Britannian pääministeri Neville Chamberlainin vuonna 1938 tekemä ennustus, että hänen Hitlerille tekemänsä myönnytys tulisi estämään suursodan. Toinen esimerkki on joidenkin kuuluisien ihmisten viimeiset sanat, joissa he toteavat että he eivät ole missään vaarassa. Romanttinen ironia on näkökulma, johon kuuluu ristiriitaisten, vastakohtaisten ajatusten jännitteinen vaihtelu. Esimerkiksi Thomas Mannin novellissa Kuolema Venetsiassa romanttista ironiaa synnyttävät kertojan viileä välinpitämättömyys ja päähahmon epävakaa käytös. Romanttista ironiaa käytetään myös postmodernissa kirjallisuudessa. Elokuvissa niin sanottu ”neljännen seinän rikkominen” on esimerkki romanttisesta ironiasta. Ironinen asenne tarkoittaa teennäisyyttä, jossa ihmisen mielenlaatu on ulkopuolinen mutta kyyninen, kuiva mutta ylenkatseellinen, trendikäs mutta epäkunnioittava. Tällainen asenne yhdistetään usein nykyajan nuoriin, mutta sillä viitattiin jo 1700-luvun taitteessa eläneeseen englantilaiseen aristokraattiin Anthony Ashley-Cooperiin. Itseen kohdistuvaa ivaa kutsutaan itseironiaksi.

Uusi!!: Voltaire ja Ironia · Katso lisää »

Isaac Newton

Isaac Newton (juliaanisen kalenterin mukaan 25. joulukuuta 1642 – 20. maaliskuuta 1726, gregoriaanisen kalenterin mukaan 4. tammikuuta 1643 Woolsthorpe-by-Colsterworth – 31. maaliskuuta 1727 Lontoo) oli englantilainen fyysikko, matemaatikko, tähtitieteilijä, alkemisti ja filosofi.

Uusi!!: Voltaire ja Isaac Newton · Katso lisää »

Itsevaltius

Itsevaltius (myös autokratia ja yksinvaltius) on valtiomuoto, jossa valtionpäämiehen valtaa ei rajoiteta millään tavalla.

Uusi!!: Voltaire ja Itsevaltius · Katso lisää »

Jeesus

Jeesus (lähteenä aramean יֵשׁוּעַ, Yēšûa; noin 4 eaa. – 30 tai 33 jaa.), usein myös Jeesus Nasaretilainen tai Jeesus Kristus, on maailman suurimman uskonnon kristinuskon mukaan Jumalan Pojan tuleminen ihmiseksi ja Vanhassa testamentissa ennustettu messias eli Kristus, joka ristinkuolemallaan sovitti ihmisten synnit.

Uusi!!: Voltaire ja Jeesus · Katso lisää »

John Ralston Saul

John Ralston Saul (s. 19. kesäkuuta 1947 Ottawa, Kanada) on kanadalainen kirjailija, joka toimi kansainvälisen sananvapausjärjestön PEN:n puheenjohtajana 2009–2015.

Uusi!!: Voltaire ja John Ralston Saul · Katso lisää »

Jonathan Swift

Jonathan Swift (30. marraskuuta 1667 – 19. lokakuuta 1745) oli angloirlantilainen valistusajan kirjailija ja runoilija sekä anglikaanipappi.

Uusi!!: Voltaire ja Jonathan Swift · Katso lisää »

Jumala

Saksassa, myöhään 1400-luvulla. Jumala on teismissä eli jumalauskossa useimmiten persoonallinen, kaikkeuteen vaikuttava yliluonnollinen olento.

Uusi!!: Voltaire ja Jumala · Katso lisää »

Juutalaiset

Rukous juutalaisessa kodissa. Jan Voermanin maalaus noin vuodelta 1884. Juutalaiset ovat ympäri maapalloa levittäytynyt seemiläinen kansa.

Uusi!!: Voltaire ja Juutalaiset · Katso lisää »

Kaarle Suuri

Frankfurtissa. Autuas Kaarle Suuri oli frankkien kuningas 768–814 ja langobardien kuningas vuodesta 774 lähtien.

Uusi!!: Voltaire ja Kaarle Suuri · Katso lisää »

Kaarle XII

Kaarle XII (17. kesäkuuta 1682 Tukholma, Ruotsi – 30. marraskuuta 1718 Fredrikshald (nyk. Halden), Norja) oli Ruotsin kuningas vuosina 1697–1718.

Uusi!!: Voltaire ja Kaarle XII · Katso lisää »

Katariina Suuri

Nuori Katariina vuonna 1745 (Louis Caravaquen maalaus) Katariina II Suuri, alun perin prinsessa Sophie Auguste Friederike von Anhalt-Zerbst; (2. toukokuuta 1729 Stettin, Pommerin provinssi, Preussi – 17. marraskuuta (J: 6. marraskuuta) 1796 Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisarinna vuosina 1762–1796.

Uusi!!: Voltaire ja Katariina Suuri · Katso lisää »

Katolinen kirkko

Katolinen kirkko eli roomalaiskatolinen kirkko on kristikunnan suurin kirkko, jonka jäsenmäärä on maailmanlaajuisesti noin 1,25 miljardia.

Uusi!!: Voltaire ja Katolinen kirkko · Katso lisää »

Kirkon ja valtion ero

Uskonnon ja valtion ero. Kirkon ja valtion ero on käsitys, jonka mukaan valtion tulee olla uskontoihin nähden puolueeton.

Uusi!!: Voltaire ja Kirkon ja valtion ero · Katso lisää »

Kristus (arvonimi)

page.

Uusi!!: Voltaire ja Kristus (arvonimi) · Katso lisää »

Latina

Latina (lat. lingua latina, sermo latinus) on indoeurooppalainen kieli, jota puhuttiin alun perin vain Roomassa ja sitä ympäröivällä Latiumin alueella Italiassa.

Uusi!!: Voltaire ja Latina · Katso lisää »

Liberalismi

Liberalismi (’vapaa’) tai vapaudenaate on vapautta korostava ideologia ja poliittinen aate.

Uusi!!: Voltaire ja Liberalismi · Katso lisää »

Lorraine

Lorraine (ransk.) tai Lothringen (saks.) on Ranskan entinen hallinnollinen alue maan koillisosassa.

Uusi!!: Voltaire ja Lorraine · Katso lisää »

Ludvig IV (keisari)

Ludvig IV Baijerilainen (1282–1347) oli Wittelsbachin sukuun kuulunut Saksan kuningas (1314–), Italian kuningas (1314–) ja Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan Rooman keisari (1328–).

Uusi!!: Voltaire ja Ludvig IV (keisari) · Katso lisää »

Ludvig XIV

Ludvig XIV (Ludvig Jumalan antama,, lisänimi Aurinkokuningas,, aikaisemmin Ludvig Suuri,, 5. syyskuuta 1638 Saint-Germain-en-Laye – 1. syyskuuta 1715 Versailles) oli Ranskan ja Navarran kuningas vuosina 1643–1715.

Uusi!!: Voltaire ja Ludvig XIV · Katso lisää »

Ludvig XV

Ludvig XV Rakastettu (15. helmikuuta 1710 – 10. toukokuuta 1774) oli Ranskan kuningas 1. syyskuuta 1715 lähtien aina kuolemaansa saakka.

Uusi!!: Voltaire ja Ludvig XV · Katso lisää »

Merkantilismi

Merkantilismi eli merkantiilijärjestelmä oli itsevaltiuden ajan kauppa- ja teollisuuspolitiikkaa, jota toteutettiin 1500-luvulta 1800-luvulle.

Uusi!!: Voltaire ja Merkantilismi · Katso lisää »

Metafysiikka

Metafysiikka (meta- + fysika, ”fysiikan jälkeen”) on olevaisen olemusta ja perussyitä tutkiva filosofian haara.

Uusi!!: Voltaire ja Metafysiikka · Katso lisää »

Mikromegas

Mikromegas (ransk. Micromégas) on Voltairen vuonna 1752 julkaistu filosofinen tarina.

Uusi!!: Voltaire ja Mikromegas · Katso lisää »

Monarkia

Monarkia (yksinvaltius, kirjaimellisesti ’yksi alku’) on valtiomuoto, jossa valtion johto ja korkein valta kuuluu yhdelle henkilölle, monarkille, jonka asema on elinikäinen.

Uusi!!: Voltaire ja Monarkia · Katso lisää »

Montesquieu

Charles-Louis de Secondat, La Brèden ja Montesquieun paroni (18. tammikuuta 1689 La Brède, lähellä Bordeaux’ta, Ranskan kuningaskunta – 10. helmikuuta 1755 Pariisi, Ranskan kuningaskunta) oli kuuluisa filosofi ja valistuksen ajan kirjailija.

Uusi!!: Voltaire ja Montesquieu · Katso lisää »

Moraalinen relativismi

Moraalinen relativismi eli moraalirelativismi viittaa etiikassa erilaisiin käsityksiin, joissa moraalin luonne on suhteellinen eli relativistinen, riippuvainen yhteisöstä tai yksilöstä.

Uusi!!: Voltaire ja Moraalinen relativismi · Katso lisää »

Mystiikka

Maria Magdaleenaa esittävä teos 1600-luvulta. Mystiikka (kreikan sanasta μυω, muo, ’vaikeneminen’) on jumaluuden välittömään yhteyteen pyrkivä uskonnollisen elämän muoto.

Uusi!!: Voltaire ja Mystiikka · Katso lisää »

Nicolas de Largillière

Nicolas de Largillière (9. lokakuuta 1656 Pariisi – 20. maaliskuuta 1746 Pariisi) oli ranskalainen taidemaalari.

Uusi!!: Voltaire ja Nicolas de Largillière · Katso lisää »

Notaari

Notaari on eräiden, nykyisin yleensä lainoppineisuutta vaativien tehtävien nimike.

Uusi!!: Voltaire ja Notaari · Katso lisää »

Oikeudenmukainen oikeudenkäynti

Oikeudenmukainen oikeudenkäynti on tullut ilmaisuna osaksi Suomen lakikieltä Suomen liittyessä Euroopan ihmisoikeussopimukseen vuonna 1990.

Uusi!!: Voltaire ja Oikeudenmukainen oikeudenkäynti · Katso lisää »

Optiikka

auringonsäteet. Kuvan värit itsessäänkin kuuluvat optiikan tutkimuskohteisiin. Optiikka eli valo-oppi (optikee, ’näkemistä koskeva’) on valon tai yleisemmin sähkömagneettisen säteilyn käyttäytymistä ja ominaisuuksia sekä valon ja aineen vuorovaikutusta tutkiva fysiikan osa-alue.

Uusi!!: Voltaire ja Optiikka · Katso lisää »

Painovoima

Matalalla kiertoradalla Maata kiertävään satelliittiin vaikuttaa alaspäin suuntautuvan painovoiman lisäksi muiden muassa ilmakehän ilmanvastus, joka hidastaa sen nopeutta. Tämän vuoksi satelliitin rataa on korjattava säännöllisin väliajoin, ettei se putoaisi Maata kohti. Painovoima eli gravitaatio on luonnonilmiö, joka saa kaikki massalliset kappaleet vetämään toisiaan puoleensa.

Uusi!!: Voltaire ja Painovoima · Katso lisää »

Panthéon

Pariisin Panthéonin (1789) on suunnitellut arkkitehti Jacques-Germain Soufflot. Panthéon on alkujaan Pyhän Genevièven kirkoksi vuonna 1789 valmistunut rakennus Pariisin Latinalaiskorttelissa.

Uusi!!: Voltaire ja Panthéon · Katso lisää »

Papisto

Eri uskontojen edustajia World Economic Forumissa 2009. Papisto eli hengellinen sääty on kristittyjen kokonaisuudesta erotettujen, erityisten henkilöiden järjestäytynyt kokonaisuus, joka katolisen kirkon käsityksen mukaan muodostaa kirkon varsinaisen aktiivisen osan, joka on Jumalan asettama ja jolla on erityinen armolahja.

Uusi!!: Voltaire ja Papisto · Katso lisää »

Pariisi

Pariisi (.

Uusi!!: Voltaire ja Pariisi · Katso lisää »

Pietari (kaupunki)

Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.

Uusi!!: Voltaire ja Pietari (kaupunki) · Katso lisää »

Porvaristo

Humoristinen näkemys porvarista Porvaristo oli yksi sääty-yhteiskunnan säädyistä.

Uusi!!: Voltaire ja Porvaristo · Katso lisää »

Preussi

Preussi (liettuaksi Prūsija) oli merkittävä saksalainen valtio, joka syntyi Preussin herttuakunnasta ja Brandenburgin markkreivikunnasta.

Uusi!!: Voltaire ja Preussi · Katso lisää »

Preussin tiedeakatemia

Gottfried Wilhelm von Leibniz. Preussin tiedeakatemia oli 11. heinäkuuta vuonna 1700 Berliiniin perustettu akatemia.

Uusi!!: Voltaire ja Preussin tiedeakatemia · Katso lisää »

Protektionismi

Protektionismi on kauppapoliittinen suojelujärjestelmä, jonka avulla pyritään suojelemaan ja edistämään oman maan kansantaloutta.

Uusi!!: Voltaire ja Protektionismi · Katso lisää »

Raamattu

Raamattu, aiemmin Pyhä raamattu ja Biblia, on kristinuskon ja juutalaisuuden (Vanha testamentti) pyhä kirja, kaanon eli ohjeellinen tekstikokoelma.

Uusi!!: Voltaire ja Raamattu · Katso lisää »

Raamatun ristiriidat

Raamatun ristiriidoilla tarkoitetaan samasta asiasta kertovien eri raamatunkohtien välillä olevia poikkeamia.

Uusi!!: Voltaire ja Raamatun ristiriidat · Katso lisää »

Ranskan akatemia

Logo Ranskan akatemia Ranskan akatemia perustettiin vuonna 1635 kardinaali Richelieun aloitteesta huolehtimaan ranskan kielestä.

Uusi!!: Voltaire ja Ranskan akatemia · Katso lisää »

Ranskan kieli

Ranskan kieli (ransk. français) kuuluu romaanisiin kieliin.

Uusi!!: Voltaire ja Ranskan kieli · Katso lisää »

Ranskan kuningaskunta

Ranskan kuningaskunta oli keskiaikainen ja varhaismoderninen monarkia Länsi-Euroopassa, ja nykyaikaisen Ranskan tasavallan edeltäjä.

Uusi!!: Voltaire ja Ranskan kuningaskunta · Katso lisää »

Ranskan suuri vallankumous

Eräs Ranskan vallankumouksen kuuluisimmista saavutuksista, Ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistus, joka on ollut kaikkien myöhempien ihmisoikeusjulistusten esikuva. Ranskan suuri vallankumous oli Ranskassa vuonna 1789 käynnistynyt yhteiskunnallinen vallankumous ja sitä seurannut, vuoteen 1799 kestänyt ajanjakso, jolloin aiemman ancien régimen ajan absolutistinen monarkia, feodaaliyhteiskunta ja säätyerioikeudet kumottiin.

Uusi!!: Voltaire ja Ranskan suuri vallankumous · Katso lisää »

Sallimus

Sallimus: itämainen kertomus (”Zadig eli Kohtalo”) on 1747 ilmestynyt ranskalaisen kirjailijan Voltairen filosofinen romaani.

Uusi!!: Voltaire ja Sallimus · Katso lisää »

Sanssouci

Sanssouci on Fredrik II Suuren rakennuttama huvilinna Potsdamin liepeillä itäisessä Saksassa.

Uusi!!: Voltaire ja Sanssouci · Katso lisää »

Satiiri

Pieter Bruegelin satiirinen maalaus ''Sokeat johtamassa sokeita'' (1568). Satiiri on taiteen laji ja tyylikeino, joka tarttuu todellisuuden ja ihanteiden eroavaisuuksiin ja kritisoi ihmisten paheita tai yhteiskunnan epäkohtia.

Uusi!!: Voltaire ja Satiiri · Katso lisää »

Sensuuri

Sensuuritoimisto Japanissa vuonna 1938. Sensuuri on valtion viranomaisten tai muun tahon suorittama suullisten, kirjallisten tai kuvallisten esitysten tarkastus, jonka läpäisy on edellytys julkaisun levitykselle tai julkiselle esittämiselle.

Uusi!!: Voltaire ja Sensuuri · Katso lisää »

Spektri

Kiinteä valonlähde (A) säteilee jatkuvan spektrin 1). Hehkuva kaasu (B) säteilee kirkasviivaisen emissiospektrin (2), ja kiinteästä valonlähteestä hehkuvan kaasun läpi tuleva valo säteilee absorptioviivaspektrin (3), jossa on tummia imeytymisviivoja jatkuvan spektrin päällä. Jatkuva spektri Raudan (Fe) emissioviivaspektri. Muutaman alkuaineen absorptioviivaspektri. Spektri eli kirjo tarkoittaa yleisesti havaitun suureen jakautumista komponentteihin taajuuden tai energian suhteen.

Uusi!!: Voltaire ja Spektri · Katso lisää »

Taikausko

Hevosenkenkä tunnetaan onnenkaluna, joka on ollut tapana ripustaa kodin seinälle. Taikausko on uskomus, jonka mukaan ihmisen ja yhteisön elämässä ja luonnossa ilmenee yliluonnollisia voimia, joita ihminen pystyy määräkeinoin hallitsemaan.

Uusi!!: Voltaire ja Taikausko · Katso lisää »

Teatteri

Modernit teatterin sisätilat. Teatteri eli näyttämötaide on taidemuoto, jossa näyttelijät esiintyvät yleisön edessä puhetta, musiikkia, tanssia, liikkeitä ja eleitä hyödyntäen.

Uusi!!: Voltaire ja Teatteri · Katso lisää »

Thomas Carlyle

Thomas Carlyle (4. joulukuuta 1795 Ecclefechan, Dumfries ja Galloway – 5. helmikuuta 1881 Lontoo) oli skotlantilainen esseisti, satiristi ja historioitsija, jonka yhteiskuntakritiikki vaikutti viktoriaanisella ajalla.

Uusi!!: Voltaire ja Thomas Carlyle · Katso lisää »

Uskonnonvapaus

Uskonnonvapautta edustava veistos ''Liberté de culte'' Congreskolomissa Brysselissä. Uskonnonvapaus on oikeus tunnustaa ja harjoittaa haluamaansa uskontoa tai olla tunnustamatta mitään uskontoa.

Uusi!!: Voltaire ja Uskonnonvapaus · Katso lisää »

Uskonto

Uskontojen tunnuksia.Ylhäältä alas, vasemmalta oikealle: Rivi 1. kristinusko, juutalaisuus, hindulaisuus.Rivi 2. islam, buddhalaisuus, šintolaisuus Rivi 3. sikhiläisyys, Bahá'í, jainalaisuus. Uskonto tarkoittaa uskoa ja siihen liittyvää pyhyyden kokemusta, joka on muotoutunut oppijärjestelmäksi ja ilmenee erilaisina (yhteisöllisinä) tapoina ja (palvonta)menoina.

Uusi!!: Voltaire ja Uskonto · Katso lisää »

Valistunut itsevaltius

Valistunut itsevaltias eroaa muista itsevaltiaista siten, että hän pyrkii noudattamaan valistuksen periaatteita.

Uusi!!: Voltaire ja Valistunut itsevaltius · Katso lisää »

Valistus

Valistus oli eurooppalainen aatevirtaus, joka korosti muun muassa järjen ja tiedon merkitystä.

Uusi!!: Voltaire ja Valistus · Katso lisää »

Venäjä

Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.

Uusi!!: Voltaire ja Venäjä · Katso lisää »

Venäjän kansalliskirjasto

Kansalliskirjaston vanha rakennus Nevski Prospektilla. Venäjän kansalliskirjasto sijaitsee Pietarissa.

Uusi!!: Voltaire ja Venäjän kansalliskirjasto · Katso lisää »

Vergilius

Publius Vergilius Maro (15. lokakuuta 70 eaa. Andes, Gallia cisalpina, Rooman tasavalta – 21. syyskuuta 19 eaa. Brundisium, Italia, Rooman valtakunta) oli roomalainen runoilija.

Uusi!!: Voltaire ja Vergilius · Katso lisää »

Voltaire (täsmennyssivu)

Voltaire voi viitata seuraaviin.

Uusi!!: Voltaire ja Voltaire (täsmennyssivu) · Katso lisää »

William Shakespeare

William Shakespeare (engl.; kastettu 26. huhtikuuta 1564 Stratford-upon-Avon, Warwickshire – 3. toukokuuta (J: 23. huhtikuuta) 1616 Stratford-upon-Avon, Warwickshire) oli englantilainen näytelmäkirjailija ja runoilija.

Uusi!!: Voltaire ja William Shakespeare · Katso lisää »

1694

Ei kuvausta.

Uusi!!: Voltaire ja 1694 · Katso lisää »

1778

Ei kuvausta.

Uusi!!: Voltaire ja 1778 · Katso lisää »

21. marraskuuta

21.

Uusi!!: Voltaire ja 21. marraskuuta · Katso lisää »

30. toukokuuta

30.

Uusi!!: Voltaire ja 30. toukokuuta · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

François-Marie Arouet.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »