52 suhteet: Aineenvaihdunta, Ananasöljy, Bakteerit, Butyraatit, Butyyrialdehydi, CAS-numero, Esterit, Glukoosi, Glyseridi, Haju, Hapetus-pelkistysreaktio, Happi, Härskiintyminen, Hiili, Hydroformylointi, Isovoihappo, Itsesyttymislämpötila, Käyminen, Kemiallinen kaava, Kiehumispiste, Kirvat, Klostridit, Laktoosi, Lehmukset, Leimahduspiste, Maaöljy, Maissi, Mesikaste, Metyylibutyraatti, Mikrobiologia, Moolimassa, Neste, Olomuoto, Orgaaninen yhdiste, Peruna, Propeeni, Rakennekaava, Rasvahapot, Riisi, Sakkaroosi, Selluloosa, Semiokemikaali, Sulamispiste, Suola, Tärkkelys, Tiheys, Tyydyttynyt rasvahappo, Uusiutumattomat luonnonvarat, Uusiutuvat luonnonvarat, Vehnä, ..., Vety, Voi. Laajenna indeksi (2 lisää) »
Aineenvaihdunta
Aineenvaihdunta eli metabolia on biologinen prosessi, jossa ravintoaineita muokataan, jotta saataisiin energiaa ja rakennusaineita solun tai eliön käyttöön.
Uusi!!: Voihappo ja Aineenvaihdunta · Katso lisää »
Ananasöljy
Ananasöljy on voihapon etyyliesterin eli etyylibutyraatin alkoholiliuos, jota ananasta muistuttavan hajunsa vuoksi käytetään makeisteollisuudessa ja esansseihin.
Uusi!!: Voihappo ja Ananasöljy · Katso lisää »
Bakteerit
Bakteerit (kreikan sanasta βακτήριον, baktērion, ’sauva’) eli eubakteerit tai aitobakteerit on yksi kuudesta eliökunnan kunnasta.
Uusi!!: Voihappo ja Bakteerit · Katso lisää »
Butyraatit
Natriumbutyraatin kemiallinen rakenne Butyraatit (C4H7O2&minus) ovat voihapon suoloja ja estereitä.
Uusi!!: Voihappo ja Butyraatit · Katso lisää »
Butyyrialdehydi
Butyyrialdehydi on orgaaninen yhdiste (aldehydi), joka on huoneenlämmössä (20 °C) olomuodoltaan väritöntä nestettä, jolla on voimakkaan pistävä haju.
Uusi!!: Voihappo ja Butyyrialdehydi · Katso lisää »
CAS-numero
CAS-numero (Chemical Abstracts Service) on yhdysvaltalaislähtöinen kemikaalien tunnistenumerojärjestelmä, jolla pyritään helpottamaan kemikaalien ja yhdisteiden tunnistamista sekä tietokanta- ja internethakuja ilman monimutkaisia kemiallisia nimiä.
Uusi!!: Voihappo ja CAS-numero · Katso lisää »
Esterit
Esterin funktionaalinen ryhmä makeiset, jäätelöt, virvoitusjuomat ja leivonnaiset on maustettu keinotekoisesti. Esterit ovat orgaanisia yhdisteitä, jotka ovat muodostuneet epäorgaanisesta tai orgaanisesta haposta, jonka OH-ryhmä (hydroksyyliryhmä) on korvautunut -O-alkyyli(alkoksi)ryhmällä.
Uusi!!: Voihappo ja Esterit · Katso lisää »
Glukoosi
Glukoosi eli rypäle- tai panimosokeri (C6H12O6), on yksi yleisimmistä sokereista.
Uusi!!: Voihappo ja Glukoosi · Katso lisää »
Glyseridi
glyserolista. Glyseridi (asyyliglyseroli) on glyserolin ja rasvahappojen muodostaman esteri.
Uusi!!: Voihappo ja Glyseridi · Katso lisää »
Haju
Haju on hajuaistiin vaikuttava ärsyke.
Uusi!!: Voihappo ja Haju · Katso lisää »
Hapetus-pelkistysreaktio
Hapetus-pelkistysreaktio (redox-reaktio) on kemiallinen reaktio, jossa yksi tai useampi elektroni siirtyy kokonaan tai osittain atomilta toiselle.
Uusi!!: Voihappo ja Hapetus-pelkistysreaktio · Katso lisää »
Happi
Nestemäistä happea Happi on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on O, järjestysluku 8 ja atomimassa IUPACin standardin mukaisesti amu.
Uusi!!: Voihappo ja Happi · Katso lisää »
Härskiintyminen
Härskiintymisen mekanismi. Härskiintyminen tai peroksidaatio tarkoittaa rasvoille tapahtuvaa hapettumista.
Uusi!!: Voihappo ja Härskiintyminen · Katso lisää »
Hiili
Hiiliatomin esitys Bohrin atomimallin mukaisesti. Hiili on yleinen epämetallinen alkuaine, jolla on myös useita allotrooppisia muotoja.
Uusi!!: Voihappo ja Hiili · Katso lisää »
Hydroformylointi
Hydroformyloinnilla valmistetaan aldehydejä alkeenista, hiilimonoksidista ja vedystä katalyytin läsnä ollessa Hydroformylointi on kemiallinen reaktio, jossa alkeeni reagoi siirtymämetallikatalyytin, tyypillisimmin koboltti- tai rodiumkatalyytin, läsnä ollessa hiilimonoksidin ja vedyn kanssa muodostaen aldehydin.
Uusi!!: Voihappo ja Hydroformylointi · Katso lisää »
Isovoihappo
Isovoihappo on orgaaninen yhdiste, joka on huoneenlämmössä (20 °C) olomuodoltaan väritöntä nestettä, jolla on tunnusomainen haju.
Uusi!!: Voihappo ja Isovoihappo · Katso lisää »
Itsesyttymislämpötila
Itsesyttymislämpötila on alin lämpötila, johon kuumennuttuaan aine syttyy itsestään palamaan.
Uusi!!: Voihappo ja Itsesyttymislämpötila · Katso lisää »
Käyminen
Käyminen eli fermentaatio on aineenvaihduntareaktio tai -reaktiosarja, joita on useita eri tyyppejä.
Uusi!!: Voihappo ja Käyminen · Katso lisää »
Kemiallinen kaava
Kemiallinen kaava ilmoittaa kemiallisen yhdisteen koostumuksen eli molekyylin tai kaavayksikön atomit ja niiden määrän.
Uusi!!: Voihappo ja Kemiallinen kaava · Katso lisää »
Kiehumispiste
Kiehuvaa vettä. Kiehumispiste on se lämpötila, jossa nesteen höyrynpaine on yhtä suuri kuin nesteeseen kiehumiskohdassa kohdistuva kokonaispaine.
Uusi!!: Voihappo ja Kiehumispiste · Katso lisää »
Kirvat
Kirvat (Aphididae) eli lehtikirvat ovat yläheimoon Aphidoidea kuuluvia pieniä, vain muutaman millimetrin kokoisia pehmeäruumiisia hyönteisiä, jotka elävät imemällä kasvien solunesteitä.
Uusi!!: Voihappo ja Kirvat · Katso lisää »
Klostridit
Klostridit eli Clostridium-bakteerit ovat grampositiivisten bakteerien suku.
Uusi!!: Voihappo ja Klostridit · Katso lisää »
Laktoosi
Laktoosi eli maitosokeri on nisäkkäiden maidossa esiintyvä hiilihydraatti.
Uusi!!: Voihappo ja Laktoosi · Katso lisää »
Lehmukset
pienoiskuva Lehmukset eli siipilehmukset (Tilia) on malvakasveihin (Malvaceae) kuuluva suku.
Uusi!!: Voihappo ja Lehmukset · Katso lisää »
Leimahduspiste
Leimahduspiste on alin lämpötila, jossa nesteestä normaalipaineessa haihtuu niin paljon höyryjä, että ne muodostavat nestepinnan päällä olevan ilman kanssa palavan kaasuseoksen.
Uusi!!: Voihappo ja Leimahduspiste · Katso lisää »
Maaöljy
Öljypumppu. Maaöljy eli raakaöljy tai vuoriöljy, joskus myös yksinkertaisesti öljy, on maaperässä muinaisista eliöistä muodostunut hiilivetyjen seos.
Uusi!!: Voihappo ja Maaöljy · Katso lisää »
Maissi
Maissipelto Maissi eli viljamaissi (Zea mays) on viljelykasvi, joka on alkujaan kotoisin Amerikasta.
Uusi!!: Voihappo ja Maissi · Katso lisää »
Mesikaste
Muurahainen ”lypsää” kirvojen mesikastetta. Mesikastetta lehtien pinnalla. Mesikaste on eräiden hyönteislajien sokeripitoista ulostetta.
Uusi!!: Voihappo ja Mesikaste · Katso lisää »
Metyylibutyraatti
Metyylibutyraatti kuuluu butyraattien aineryhmään ja se on huoneenlämmössä olomuodoltaan neste.
Uusi!!: Voihappo ja Metyylibutyraatti · Katso lisää »
Mikrobiologia
Mikroskooppi vuodelta 1751 Mikrobiologia on pieneliöitä tutkiva biologian haara.
Uusi!!: Voihappo ja Mikrobiologia · Katso lisää »
Moolimassa
Moolimassa (tunnus M, yksikkö g/mol tai kg/mol ISBN 952-5420-93-0) on se massa, joka on yhdellä moolilla atomeita tai molekyylejä. Yhdessä moolissa on Avogadron vakion (NA.
Uusi!!: Voihappo ja Moolimassa · Katso lisää »
Neste
Aineen olomuodot Nestettä Neste on yksi aineen olomuodoista.
Uusi!!: Voihappo ja Neste · Katso lisää »
Olomuoto
Olomuoto on aineen tila, joka määrittää sen fysikaalista käyttäytymistä.
Uusi!!: Voihappo ja Olomuoto · Katso lisää »
Orgaaninen yhdiste
Orgaaninen yhdiste on kemiallinen yhdiste, jossa on hiili- ja vetyatomien välisiä tai useampien hiiliatomien välisiä kovalenttisia sidoksia.
Uusi!!: Voihappo ja Orgaaninen yhdiste · Katso lisää »
Peruna
Peruna (Solanum tuberosum) on koisokasvien (Solanaceae) heimoon kuuluva kasvi, jonka mukulaa käytetään ravintona.
Uusi!!: Voihappo ja Peruna · Katso lisää »
Propeeni
Propeeni eli propyleeni (C3H6) on orgaaninen yhdiste, jossa on kolme hiiliatomia, kuusi vetyatomia ja yksi kaksoissidos.
Uusi!!: Voihappo ja Propeeni · Katso lisää »
Rakennekaava
Kortisonin rakennekaava. Rakennekaava ilmaisee molekyylin atomien määrän sekä sen, kuinka atomit ovat sitoutuneet toisiinsa.
Uusi!!: Voihappo ja Rakennekaava · Katso lisää »
Rasvahapot
Rasvahapot ovat ketjumaisia rengasrakenteettomia monokarboksyylihappoja, joissa on parillinen määrä hiiliatomeja Ne ovat rasvojen päärakennusaineita ja muodostavat rasvojen hydrofobisen eli veteen liukenemattoman osan.
Uusi!!: Voihappo ja Rasvahapot · Katso lisää »
Riisi
Mies töissä riisipellolla Bangladeshissa Riisi eli viljariisi (Oryza sativa) on yksivuotinen 1–1,8 metriä korkea heinäkasvi.
Uusi!!: Voihappo ja Riisi · Katso lisää »
Sakkaroosi
Sakkaroosi (C12H22O11) on disakkarideihin kuuluva sokeri, jota kutsutaan myös ruokosokeriksi, sukroosiksi tai (tavalliseksi) sokeriksi.
Uusi!!: Voihappo ja Sakkaroosi · Katso lisää »
Selluloosa
Selluloosa Selluloosa Selluloosa (C6H10O5)n on pitkäketjuinen, β-D-glukoosimolekyyleistä koostuva polysakkaridi, joka on rakenneaineena useimpien kasvien soluseinissä.
Uusi!!: Voihappo ja Selluloosa · Katso lisää »
Semiokemikaali
Semiokemikaalit ovat orgaanisia yhdisteitä, joiden avulla eläimet ja kasvit välittävät kemiallisia viestejä.
Uusi!!: Voihappo ja Semiokemikaali · Katso lisää »
Sulamispiste
Sulamispiste (lyhenne sp.) on jokaiselle aineelle ominainen lämpötila, jossa kyseinen aine muuttuu kiinteästä olomuodosta nestemäiseen olomuotoon.
Uusi!!: Voihappo ja Sulamispiste · Katso lisää »
Suola
Suolakiteitä Suola on kemiassa nykyisin käytetyn määritelmän mukaan yhdiste, joka kiinteässä olomuodossa koostuu ionisidosten koossa pitämistä kiteistä.
Uusi!!: Voihappo ja Suola · Katso lisää »
Tärkkelys
Maissitärkkelystä Tärkkelys on monimutkainen joko haarautumaton amyloosi tai haarautunut amylopektiini, joka on glukoosiyksiköistä koostuva ketju.
Uusi!!: Voihappo ja Tärkkelys · Katso lisää »
Tiheys
Tiheys on suure/määrä, joka ilmaisee kappaleen massan suhteessa sen tilavuuteen.
Uusi!!: Voihappo ja Tiheys · Katso lisää »
Tyydyttynyt rasvahappo
Tyydyttyneet rasvahapot ovat rasvahappoja, joiden rasvahappoketjun hiiliatomien välillä ei ole kaksoissidoksia.
Uusi!!: Voihappo ja Tyydyttynyt rasvahappo · Katso lisää »
Uusiutumattomat luonnonvarat
Pohjanmerellä. Öljy ja kaasu ovat eräitä merkittävimmistä uusiutumattomista luonnonvaroista. Uusiutumattomat luonnonvarat ovat luonnonvaroja, joita on käytettävissä vain jokin rajallinen, uusiutumaton varasto päinvastoin kuin uusiutuvia luonnonvaroja, joita luonnon prosessit synnyttävät jatkuvasti lisää.
Uusi!!: Voihappo ja Uusiutumattomat luonnonvarat · Katso lisää »
Uusiutuvat luonnonvarat
Energiantuotannossa käytetään sekä uusiutuvia että uusiutumattomia luonnonvaroja. ''Uusiutuviksi energianlähteiksi'' kutsutaan tavallisesti kuvan laatikoilla ympäröityjä energiamuotoja. Uusiutuvat luonnonvarat ovat mitä tahansa luonnonvaroja, joiden voidaan katsoa uusiutuvan.
Uusi!!: Voihappo ja Uusiutuvat luonnonvarat · Katso lisää »
Vehnä
Vehnä eli leipävehnä (Triticum aestivum) on vehnien sukuun kuuluva itsepölytteinen eli kleistogaami viljalaji, josta tehdään muun muassa leipää.
Uusi!!: Voihappo ja Vehnä · Katso lisää »
Vety
Vety on jaksollisen järjestelmän ensimmäinen alkuaine.
Uusi!!: Voihappo ja Vety · Katso lisää »
Voi
Kylmässä kovettunutta voita ja voiveitsi. Voi on meijerituote, jota valmistetaan kermaa tai hapankermaa kirnuamalla.
Uusi!!: Voihappo ja Voi · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
1-propaanikarboksyylihappo, Butaanihappo, Butyyrihappo, C3H7COOH, Etyylietikkahappo.