Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
27 suhteet: Anna Itävaltalainen (Ruotsin kuningatar), Juhana II Kasimir, Juhana III, Kaarle IX, Katariina Jagellonica, Katolinen kirkko, Krakova, Luettelo Puolan hallitsijoista, Merkinė, Mikael Romanov, Moskovan Venäjä, Olivan rauha, Peter Paul Rubens, Puola-Liettua, Puolan kuningaskunta (1385–1569), Ruotsi, Sekasorron aika, Sigismund, Tsaari, Vaasa (suku), Vasili Šuiski, Venäjän keisari, Zemski sobor, 1595, 1648, 20. toukokuuta, 9. kesäkuuta.
Anna Itävaltalainen (Ruotsin kuningatar)
Anna Itävaltalainen (16. elokuuta 1573 Graz – 10. helmikuuta 1598 Varsova) oli Puolan ja Ruotsin kuningatar avioliittonsa kautta Ruotsin ja Puolan kuninkaan Sigismund III Vaasan kanssa.
Uusi!!: Vladislav IV Vaasa ja Anna Itävaltalainen (Ruotsin kuningatar) · Katso lisää »
Juhana II Kasimir
Juhana II Kasimir oli Puola-Liettuan kuningas ja suuriruhtinas 1648–1668 sekä Opolen herttua.
Uusi!!: Vladislav IV Vaasa ja Juhana II Kasimir · Katso lisää »
Juhana III
Juhana III (ennen kuninkuutta Juhana Herttua, 20. joulukuuta 1537 – 17. marraskuuta 1592) oli Ruotsin kuningas vuosina 1568–1592.
Uusi!!: Vladislav IV Vaasa ja Juhana III · Katso lisää »
Kaarle IX
Kaarle IX (4. lokakuuta 1550 – 30. lokakuuta 1611) oli Ruotsin hallitsija vuosina 1599–1611, kuningas virallisesti vuodesta 1604. Hän oli yksi kuningas Kustaa Vaasan pojista. Kaarlesta on käytetty myös nimitystä Kaarle-herttua viitattaessa tapahtumiin ennen hänen kuninkuuttaan. Kustaa Vaasa luovutti hänelle testamentissaan oman herttuakunnan Sveanmaan alueelta. Kaarle käytännössä johti kapinaa veljeään Eerikiä vastaan, jonka seurauksena Juhana III tuli Eerikin tilalle valtaistuimelle. Kaarlen ja Juhanan välit olivat kuitenkin kireät. Juhana olisi halunnut rajoittaa Kaarlen valtaa, mutta Juhanan luovuttua tästä tavoitteesta kiistanaiheeksi nousi uskonto. Kryptokalvinismia tukenut Kaarle ei hyväksynyt sitä, että Juhana muutti Ruotsin kirkon toimintaa korkeakirkollisempaan suuntaan. Kaarle ei myöskään hyväksynyt unionia katolisen Puola-Liettuan kanssa. Ristiriidat pahenivat, kun katolinen Sigismund tuli isänsä Juhanan kuoltua Puolan ja Ruotsin kuninkaaksi. Kaarle painosti Sigismundin allekirjoittamaan Uppsalan päätöksen, jossa hän tunnusti Ruotsin olevan protestanttinen valtio. Tämä ei riittänyt Ruotsin ylimystölle, jonka enemmistö piti Sigismundia ulkomaalaisena ja harhaoppisena. Vuonna 1595 Söderköpingin valtiopäivät valitsivat Kaarlen valtionhoitajaksi. Kaarle vaati Suomen käskynhaltijaa Klaus Flemingiä itsensä eikä Sigismundin alaiseksi, minkä seurauksena maassa syttyi sisällissota.
Uusi!!: Vladislav IV Vaasa ja Kaarle IX · Katso lisää »
Katariina Jagellonica
Katariina JagellonicaKajanti 2005, s. 12 oli Juhana III:n ensimmäinen vihitty puoliso, Suomen herttuatarSetälä 2002, s. 226 ja sittemmin Ruotsin kuningatar.
Uusi!!: Vladislav IV Vaasa ja Katariina Jagellonica · Katso lisää »
Katolinen kirkko
Katolinen kirkko eli roomalaiskatolinen kirkko on kristikunnan suurin kirkko, jonka jäsenmäärä on maailmanlaajuisesti noin 1,25 miljardia.
Uusi!!: Vladislav IV Vaasa ja Katolinen kirkko · Katso lisää »
Krakova
Krakova (Kroke) on Puolan suurimpia ja vanhimpia kaupunkeja.
Uusi!!: Vladislav IV Vaasa ja Krakova · Katso lisää »
Luettelo Puolan hallitsijoista
Ei kuvausta.
Uusi!!: Vladislav IV Vaasa ja Luettelo Puolan hallitsijoista · Katso lisää »
Merkinė
Merkinė on kauppala eteläisessä Liettuassa, Varėnan kunnallispiirissa, Alytusin läänissä.
Uusi!!: Vladislav IV Vaasa ja Merkinė · Katso lisää »
Mikael Romanov
Mikael Fjodorovitš Romanov (Mihail Fjodorovitš Romanov); (22. heinäkuuta (J: 12. heinäkuuta) 1596 Moskova, Moskovan Venäjä — 23. heinäkuuta (J: 13. heinäkuuta) 1645 Moskova, Moskovan Venäjä) oli Venäjän tsaari Mihail I vuosina 1613–1645. Hän oli ensimmäinen Romanov-sukuinen hallitsija. Sekasorron aika päättyi Mikael Romanovin valintaan tsaariksi. Hän oli sukua Venäjää viikinkiajoilta saakka hallinneelle Rurikin dynastialle. Mikael Romanovin valtakaudella Venäjän hallitsema alue laajeni kasakoiden ansiosta nopeasti Siperian halki aina Tyynelle valtamerelle saakka.
Uusi!!: Vladislav IV Vaasa ja Mikael Romanov · Katso lisää »
Moskovan Venäjä
Moskovan Venäjä eli Venäjän tsaarikunta syntyi virallisesti, kun Iivana Julma kruunattiin tsaariksi vuonna 1547.
Uusi!!: Vladislav IV Vaasa ja Moskovan Venäjä · Katso lisää »
Olivan rauha
Olivan rauha oli yksi Pohjan sodan päättäneistä rauhansopimuksista, jonka allekirjoittivat keisari Leopold I, Brandenburgin vaaliruhtinas Fredrik Vilhelm, Puola-Liettuan kuningas Juhana II Kasimir ja Ruotsin alaikäisen kuninkaan Kaarle XI:n holhoojahallituksen päämies Magnus Gabriel De la Gardie Olivan luostarissa lähellä Danzigia 3. toukokuuta 1660.
Uusi!!: Vladislav IV Vaasa ja Olivan rauha · Katso lisää »
Peter Paul Rubens
Marchesa Brigida Spinola Doria 1606 Pieter Pauwel (Peter Paul) Rubens (28. kesäkuuta 1577 Siegen, Nassau-Dillenburg, Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta – 30. toukokuuta 1640 Antwerpen, Espanjan Alankomaat) oli flaamilainen taiteilija, jota pidetään yhtenä Euroopan suurimmista taidemaalareista.
Uusi!!: Vladislav IV Vaasa ja Peter Paul Rubens · Katso lisää »
Puola-Liettua
Puola-Liettua, muodollisemmin Puolan kuningaskunta ja Liettuan suuriruhtinaskunta, oli vuosina 1569–1795 Keski- ja Itä-Euroopassa sijainnut suurvalta, joka syntyi, kun Puolan kuningaskunta ja Liettuan suuriruhtinaskunta muodostivat valtioliiton.
Uusi!!: Vladislav IV Vaasa ja Puola-Liettua · Katso lisää »
Puolan kuningaskunta (1385–1569)
Puolan kuningaskunta oli Puolan kuningasvaltainen valtio vuosina 1385–1569 Jagellojen suvun hallitsijoiden alaisuudessa.
Uusi!!: Vladislav IV Vaasa ja Puolan kuningaskunta (1385–1569) · Katso lisää »
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Vladislav IV Vaasa ja Ruotsi · Katso lisää »
Sekasorron aika
Sigismund III Vaasaa vastaan. Sekasorron aika oli vuosien 1598 ja 1613 välinen Venäjän historian ajanjakso.
Uusi!!: Vladislav IV Vaasa ja Sekasorron aika · Katso lisää »
Sigismund
Sigismund (20. kesäkuuta 1566 – 30. huhtikuuta 1632) oli Ruotsin kuningas vuosina 1592–1599 ja Puolan kuningas vuosina 1587–1632.
Uusi!!: Vladislav IV Vaasa ja Sigismund · Katso lisää »
Tsaari
Simeon I Suuri, Bulgarian ensimmäinen tsaari ja ensimmäinen, joka käytti itsestään ”tsaari”-arvonimeä. Tsaari on muutamissa slaavilaisissa maissa käytetty hallitsijan arvonimi.
Uusi!!: Vladislav IV Vaasa ja Tsaari · Katso lisää »
Vaasa (suku)
Vaasa-suku (ruots. Vasa tai Vase Otavan iso tietosanakirja, osa 9, palsta 705. Helsinki: Otava, 1965.) oli ruotsalainen aatelinen, sittemmin kuninkaallinen suku, joka hallitsi Ruotsia vuosina 1523–1654 ja Puolaa vuosina 1587–1668.
Uusi!!: Vladislav IV Vaasa ja Vaasa (suku) · Katso lisää »
Vasili Šuiski
Vasili Šuiski Vasili IV Ivanovitš Šuiski (1552 – 16. syyskuuta 1612 Moskova) oli Venäjän tsaari vuosina 1606–1610 ja viimeinen Rurikin dynastiaan kuulunut Venäjän hallitsija.
Uusi!!: Vladislav IV Vaasa ja Vasili Šuiski · Katso lisää »
Venäjän keisari
Katariina I, Venäjän keisarinna 1725–1727 Venäjän keisarin arvonimen otti Pietari I Suuri laajennettuaan ja länsimaistettuaan Venäjää 1700-luvun alussa.
Uusi!!: Vladislav IV Vaasa ja Venäjän keisari · Katso lisää »
Zemski sobor
Zemski sobor oli 1500- ja 1600-lukujen Venäjällä neuvoa-antava säätykokous, jonka tsaari tai muu korkeimman vallan edustaja saattoi halutessaan kutsua koolle.
Uusi!!: Vladislav IV Vaasa ja Zemski sobor · Katso lisää »
1595
Ei kuvausta.
Uusi!!: Vladislav IV Vaasa ja 1595 · Katso lisää »
1648
Ei kuvausta.
Uusi!!: Vladislav IV Vaasa ja 1648 · Katso lisää »
20. toukokuuta
20.
Uusi!!: Vladislav IV Vaasa ja 20. toukokuuta · Katso lisää »
9. kesäkuuta
9.
Uusi!!: Vladislav IV Vaasa ja 9. kesäkuuta · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Ladislaus IV Puolalainen, Vladislav IV, Vladislav IV Waza.
