Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
25 suhteet: Aitosiipat, Aitotumaiset, Eläimet, Eurooppa, Fennoskandia, Heinrich Kuhl, Hyönteiset, Islanti, Isoviiksisiippa, Kuopio, Lepakot, Niitty, Nisäkkäät, Pyreneiden niemimaa, Räpylä (eläimet), Selkäjänteiset, Selkärankaiset, Siipat, Skotlanti, Suomen Lajitietokeskus, Suomi, Tanska, Tuntokarva, Vaasa, Vesistö.
Aitosiipat
Aitosiipat (Myotis) on siippojen heimoon kuuluva lepakkosuku.
Uusi!!: Viiksisiippa ja Aitosiipat · Katso lisää »
Aitotumaiset
Solun rakenne. Aitotumaiset (Eucarya) eli tumalliset, eukaryootit tai aitotumalliset ovat yksi eliöiden kolmesta domeenista.
Uusi!!: Viiksisiippa ja Aitotumaiset · Katso lisää »
Eläimet
Eläimet eli eläinkunta (Animalia, syn. Metazoa) on laaja monisoluisista aitotumallisista eliöistä muodostuva taksonominen kunta.
Uusi!!: Viiksisiippa ja Eläimet · Katso lisää »
Eurooppa
Eurooppa on maanosa pohjoisella pallonpuoliskolla Euraasian mantereen läntisessä viidenneksessä.
Uusi!!: Viiksisiippa ja Eurooppa · Katso lisää »
Fennoskandia
Fennoskandian kartta. Fennoskandia on Pohjois-Euroopassa sijaitseva maantieteellinen alue, johon kuuluvat Skandinavian niemimaa sekä Suomi, Itä-Karjala ja Kuola.
Uusi!!: Viiksisiippa ja Fennoskandia · Katso lisää »
Heinrich Kuhl
Heinrich Kuhl Heinrich Kuhl (17. syyskuuta 1797 Hanau − 14. syyskuuta 1821 Buizentorg (Bogor) oli saksalainen eläintieteilijä. Vuonna 1817 Kuhl pääsi Coenraad Jacob Temminckin assistentiksi Leidenin museoon. 1817 Kuhl julkaisi tutkielman lepakoista ja 1819 hän julkaisi papukaijoista teoksen Conspectus psittacorum. Hän julkaisi myös ensimmäisen tutkielman keijuista ja luettelon kaikista lintumaalauksista Louis-Jean-Marie Daubentonin teoksessa Planches Enluminees. 1820 hän matkusti Jaavalle ystävänsä Johan Coenraad von Hasseltin (1797–1823) kanssa tutkimaan saaren eläimistöä. He lähettivät Leidenin museolle 200 luurankoa, 200 nisäkkään nahkaa 65:stä lajista, 2000 linnun nahkaa, 1400 kalaa, 300 matelijaa ja sammakkoeläintä, sekä suuren joukon hyönteisiä ja nilviäisiä. Kuhl kuoli maksatulehdukseen Buizentorgissa oltuaan Jaavalla vajaan vuoden. Von Hasselt jatkoi hänen työtään, mutta hänkin kuoli jo parin vuoden kuluttua. Kuhl nimesi linnuista ainakin etelänkeijun. Luokka:Saksalaiset ornitologit Luokka:Saksalaiset eläintieteilijät Luokka:Vuonna 1797 syntyneet Luokka:Vuonna 1821 kuolleet.
Uusi!!: Viiksisiippa ja Heinrich Kuhl · Katso lisää »
Hyönteiset
Hyönteiset (Insecta) on lajimäärältään suurin biologinen luokka.
Uusi!!: Viiksisiippa ja Hyönteiset · Katso lisää »
Islanti
Islanti on saarivaltio Atlantin valtameren pohjoisosassa, välittömästi pohjoisen napapiirin eteläpuolella.
Uusi!!: Viiksisiippa ja Islanti · Katso lisää »
Isoviiksisiippa
Isoviiksisiippa eli vanhalta nimeltään brandtinviiksisiippa (Myotis brandtii) on lepakkolaji, joka kuuluu siippojen heimoon.
Uusi!!: Viiksisiippa ja Isoviiksisiippa · Katso lisää »
Kuopio
Kuopio on Suomen kaupunki ja Pohjois-Savon maakuntakeskus, joka sijaitsee Kallaveden rannalla.
Uusi!!: Viiksisiippa ja Kuopio · Katso lisää »
Lepakot
Lepakot (Chiroptera) ovat yleensä pienikokoisia, öiseen aikaan lentäviä nisäkkäitä, joista useat suunnistavat kaikuluotauksen avulla ja nukkuvat pää alaspäin.
Uusi!!: Viiksisiippa ja Lepakot · Katso lisää »
Niitty
Utön itäinen niitty. Lappeenrannassa. salokeltano. Niitty-sana tarkoitti alun perin karjan talvirehuksi niitettyä aluetta.
Uusi!!: Viiksisiippa ja Niitty · Katso lisää »
Nisäkkäät
Nisäkkäät (Mammalia) ovat tasalämpöisiä, selkärankaisia eläimiä, jotka yleensä synnyttävät eläviä poikasia.
Uusi!!: Viiksisiippa ja Nisäkkäät · Katso lisää »
Pyreneiden niemimaa
Pyreneiden niemimaa eli Iberian niemimaa (espanjaksi ja portugaliksi Península Ibérica, katalaaniksi Península Ibèrica) sijaitsee Lounais-Euroopassa.
Uusi!!: Viiksisiippa ja Pyreneiden niemimaa · Katso lisää »
Räpylä (eläimet)
Räpylä on vedessä liikkuvan eläimen varpaisiin kiinnittynyt, sarveiskerroksen peittämä ihopoimu.
Uusi!!: Viiksisiippa ja Räpylä (eläimet) · Katso lisää »
Selkäjänteiset
Selkäjänteiset (Chordata) on eläinkuntaan kuuluva pääjakso.
Uusi!!: Viiksisiippa ja Selkäjänteiset · Katso lisää »
Selkärankaiset
Selkärankaiset (Vertebrata) on yksi kolmesta selkäjänteisten eläinten alajaksosta, jolle tyypillisiä piirteitä ovat selkäjänteen ympärille kehittynyt selkäydintä suojaava selkäranka ja erittäin kehittyneet aivot.
Uusi!!: Viiksisiippa ja Selkärankaiset · Katso lisää »
Siipat
Siipat eli varsinaiset lepakot (Vespertilionidae) on suurin ja tunnetuin lepakkojen (Chiroptera) heimo, jonka 300 eri lajia ovat jakaantuneet ympäri maailmaa.
Uusi!!: Viiksisiippa ja Siipat · Katso lisää »
Skotlanti
Skotlanti on maa Ison-Britannian saaren pohjoisosassa.
Uusi!!: Viiksisiippa ja Skotlanti · Katso lisää »
Suomen Lajitietokeskus
Suomen Lajitietokeskus on Global Biodiversity Information Facilityn Suomen solmu.
Uusi!!: Viiksisiippa ja Suomen Lajitietokeskus · Katso lisää »
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Viiksisiippa ja Suomi · Katso lisää »
Tanska
Tanskan kuningaskunta eli Tanska (Danmark) on parlamentaarinen perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Viiksisiippa ja Tanska · Katso lisää »
Tuntokarva
Kissalla on tuntokarvoja naamassaan ja eri puolilla kehoa Tuntokarvat ovat monilla nisäkkäillä kuonossa, muualla naamassa tai muualla kehossa olevia karvoja, joilla eläin saa tietoa ympäristöstään.
Uusi!!: Viiksisiippa ja Tuntokarva · Katso lisää »
Vaasa
Vaasa (vuosina 1855–1917 virallisesti Nikolainkaupunki) on Suomen kaupunki ja Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Pohjanlahden rannikolla, Pohjanmaan maakunnassa.
Uusi!!: Viiksisiippa ja Vaasa · Katso lisää »
Vesistö
Kokemäenjoen vesistö. Vesistö tai vesistöalue on valuma-alue, jonka vedet purkautuvat saman pisteen kautta mereen.
Uusi!!: Viiksisiippa ja Vesistö · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Myotis musticinus, Myotis mystacinus.
