Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Vapaa
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Keskiajan filosofia

Indeksi Keskiajan filosofia

Keskiajan filosofialla viitataan lähinnä Länsi-Euroopassa ja Lähi-idässä keskiajalla harjoitettuun filosofiaan.

200 suhteet: Aš’ariitit, Abbasidit, Abu al-Hasan ibn al-Haitham, Abu Bakr al-Razi, Aegidius Roomalainen, Al-Farabi, Al-Ghazali, Al-Kindi, Al-Mamun, Albert Suuri, Aleksanteri Afrodisiaslainen, Alexander Halesilainen, Alkuin, Alvarus Pelagius, Anselm Canterburylainen, Antiikin filosofia, Antiikin Kreikan kulttuuri, Apologetiikka, Aristobulos, Aristoteelinen logiikka, Aristoteles, Aristotelismi, Artapanos, Augustinus, Avempace, Averroës, Avicebron, Avicenna, Bartolus de Sassoferrato, Benedictus Nursialainen, Benediktiinit, Berengar Toursilainen, Bernardus Chartreslainen, Bernardus Trilialainen, Bernhard Clairvaux’lainen, Boëthius, Boethius Dacialainen, Bonaventura, Bysanttilainen filosofia, Cajetanus, Chartres, Constantinus Africanus, Demiurgi, Determinismi, Dialektiikka, Dominikaanit, Duns Scotus, Durandus de Saint-Pourçain, Egypti, Emanaatio, ..., Eupolemos, Faidon (dialogi), Filon Aleksandrialainen, Filosofia, Filosofian historian kehityslinjoja, Filosofian lohdutus, Filosofinen analyysi, Franciscus de Marchia, Fransiskaanit, Fredegisius Toursilainen, Fysiikka, Georgios Gemistos Plethon, Gerard Cremonalainen, Gerardus Abbévillelainen, Gilbertus Porretanus, Godefridus Fontaineslainen, Gregorios Palamas, Heiricus Auxerrelainen, Hellenismi, Henri Ghentiläinen, Hermetismi, Herrad Landsbergilainen, Hildegard Bingeniläinen, Humanismi, Hunain ibn Ishaq, Isidorus Sevillalainen, Islam, Islamilainen filosofia, Jacobus Veneticus, Jakobiitit (kirkkohistoria), Jean Buridan, Johannes Damaskolainen, Johannes Salisburylainen, Johannes Scotus Eriugena, Jumala, Jumalan olemassaolo, Justinianus I, Juutalainen filosofia, Juutalaisuus, Kalam, Kalkidios, Karolinginen renessanssi, Katedraalikoulu, Käännökset latinaan keskiajalla, Kerettiläisyys, Keskiaika, Keskiajan filosofia (kirja), Keskiajan tiede, Keskiajan yliopisto, Kirkkoisä, Klemens Aleksandrialainen, Kolminaisuusoppi, Kosmogonia, Kosmologia, Kosmologinen todistus, Kristillinen filosofia, Kristinusko, Lähi-itä, Länsi-Eurooppa, Länsimaisen filosofian historia (kirja), Logiikka, Logos, Luominen, Luonnonfilosofia, Macrobius, Mahdolliset maailmat, Maimonides, Martianus Capella, Matteus Aquaspartalainen, Menon (dialogi), Mesopotamia, Mestari Eckhart, Metafysiikka, Mikael Psellos, Montecassino, Mu’taziliitit, Mystiikka, Nestoriolaisuus, Nicholas Autrecourtlainen, Nicole Oresme, Nominalismi, Odo Tournailainen, Ontologinen todistus, Origenes, Pariisin oppituomiot, Parmenides (dialogi), Peripateettinen koulukunta, Petrus Capualainen, Petrus Damianus, Petrus Hispanus, Petrus Johannes Olivi, Petrus Lombardus, Pierre Abélard, Platon, Platonismi, Pseudo-Dionysios Areopagita, Pyhä Henki, Pyhä kirjoitus, Raamattu, Rabanus Maurus, Ramon Llull, Rationalismi (tietoteoria), Raymundus Peñafortelainen, Realismi (ontologia), Remigius Auxerrelainen, Renessanssi, Renessanssifilosofia, Richardus Rufus Cornwallilainen, Robert Grosseteste, Robert Holkot, Roger Bacon, Rooman valtakunnan kulttuuri, Rooman valtakunta, Roscellinus, Sassanidit, Seneca nuorempi, Sigerus Brabantilainen, Skolastiikka, Stoalaisuus, Summa contra gentiles, Summa theologiae, Syyria, Tanak, Teologia, Tertullianus, Themistios, Theodoricus Chartreslainen, Theofrastos, Tieteellinen menetelmä, Tieteellinen vallankumous, Timaios (dialogi), Tuomas Akvinolainen, Universaali, Universaalien ongelma, Usko ja järki, Uusplatonismi, Vapaa tahto, Vapaat taidot, Vilhelm Auxerrelainen, Vilhelm Champeauxlainen, Vilhelm Moerbekelainen, Vilhelm Occamilainen, Voluntarismi, Walter Burley, Willelmus Auvergnelainen, Willelmus Concheslainen, William Crathorn, 1100-luvun renessanssi, 1330, 529. Laajenna indeksi (150 lisää) »

Aš’ariitit

Al-Ashari arabialaisena kalligrafiana Ašʿariitit (al-ašaʿirah) oli islamilaisen filosofian ja teologian (''kalam'') koulukunta, jonka perusti shafi'ilainen imaami Abū l-Ḥasan al-Ašʿarī (874–936).

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Aš’ariitit · Katso lisää »

Abbasidit

Abbasidien kalifaatti suurimmillaan 700-luvulla. Tummennettuja alueita abbasidit eivät koskaan saaneet haltuunsa. Abbasidien dynastia oli dynastianimi Bagdadin kalifeille, umaijadien dynastian jälkeen toiselle suurelle islamilaisen maailman sunnidynastialle.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Abbasidit · Katso lisää »

Abu al-Hasan ibn al-Haitham

"Opticae thesauruksen" (1572) nimiölehden kuparikaiverrus esittää Arkhimedesta sytyttämässä parabolisilla peileillä roomalaisia sotalaivoja tuleen Syrakusan satamassa Abū ‘Alī al-Haṣan ibn al-Haṣan ibn al-Haitham (lat. Alhacen tai Alhazen), (965 Basra, Irak – 1040 Kairo, Egypti) oli irakilainen matemaatikko, astronomi ja fyysikko, jolla oli merkittävä panos etenkin optiikan perusteiden tutkimuksessa.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Abu al-Hasan ibn al-Haitham · Katso lisää »

Abu Bakr al-Razi

Gerard Cremonalaisen teoksessa ''Recueil des traités de médecine'' (1250-1260). Alkulehti al-Razin lääketieteen oppikirjasta ''Kitāb al-ḥāwī fi al-tibb''. Abū Bakr Muhammad ibn Zakarīya al-Rāzī (Zakaria ye Razi;; tai Rasis) (865–925) oli persialainen alkemisti ja filosofi, jota on pidetty myös islamilaisen maailman suurimpana lääkärinä.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Abu Bakr al-Razi · Katso lisää »

Aegidius Roomalainen

''In secundum librum sententiarum quaestiones'', 1581 Aegidius Roomalainen (noin 1243–1316 Avignon) oli keskiajalla elänyt munkki ja skolastinen filosofi.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Aegidius Roomalainen · Katso lisää »

Al-Farabi

tengen setelissä. Kuvitusta Al-Farabin teokseen ''Kitāb al-mūsīqī al-kabīr''. ''Šāh-rūd'' -nimellä tunnettu soitin. Abū Nasr Muhammad ibn al-Farakh al-Fārābi (n. 872–950) oli filosofi, joka islamilaisessa maailmassa tunnettiin nimellä ”toinen opettaja”, siinä missä ensimmäinen oli Aristoteles.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Al-Farabi · Katso lisää »

Al-Ghazali

Abū Ḥāmid Muḥammad bin Muḥammad al-Ġazālī (5. heinäkuuta 1057 Tus, Khorasanin provinssi, Persia, nyk. Iran – 19. joulukuuta 1111 Tus), oli persialainen suufi, shafi'ilainen imaami, muslimiteologi ja -filosofi.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Al-Ghazali · Katso lisää »

Al-Kindi

Yaʻqūb ibn Isḥāq al-Kindī (Alkindus) (n. 801–873 Kufa, Mesopotamia) oli ensimmäinen merkittävä islamilaisen maailman filosofi.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Al-Kindi · Katso lisää »

Al-Mamun

Al-Mamun (Al-Mamūn, Abū Jaʿfar Abdullāh al-Maʾmūn ibn Harūn tai Al-Ma'mun, syyskuu 786 – 9. elokuuta 833) oli Abbasidivaltion kalifi vuosina 813–833.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Al-Mamun · Katso lisää »

Albert Suuri

Albert Suuri, italialainen fresko vuodelta 1352. Albert Suuri (Albertus Magnus) (n. 1200 Lauingen – 15. marraskuuta 1280 Köln) oli dominikaanimunkki, joka tuli tunnetuksi laajoista tiedoistaan ja näkemyksistään uskonnon ja tieteen rauhanomaisesta rinnakkainelosta aikana, jolloin filosofia muutoin oli teologian aputiede.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Albert Suuri · Katso lisää »

Aleksanteri Afrodisiaslainen

Aleksanteri Afrodisiaslainen (myös Aleksandros Afrodisiaslainen,; 200-luku) oli antiikin kreikkalainen peripateettiseen koulukuntaan kuulunut filosofi.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Aleksanteri Afrodisiaslainen · Katso lisää »

Alexander Halesilainen

Alexander Halesilainen (noin 1183 Hales, Gloucestershire, Englanti – 21. elokuuta 1245 Pariisi, Ranska) oli keskiaikainen filosofi ja skolastinen teologi.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Alexander Halesilainen · Katso lisää »

Alkuin

Rabanus Maurus (vas.), rinnallaan Alkuin, esittelee teostaan Otgar Mainzilaiselle (oik.). Keskiaikaisen käsikirjoituksen kuvitusta. Alkuin tai Alcuin (noin 732–19. toukokuuta 804) oli munkki ja opettaja sekä Kaarle Suuren tärkein neuvonantaja.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Alkuin · Katso lisää »

Alvarus Pelagius

Alvarus Pelagius (n. 1280 – 25. tammikuuta 1352) oli espanjalainen kanonisti eli kirkko-oikeuden tuntija.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Alvarus Pelagius · Katso lisää »

Anselm Canterburylainen

Pyhä Anselm Canterburylainen (1033 tai 1034 – 21. huhtikuuta 1109) oli keskiaikainen filosofi ja teologi.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Anselm Canterburylainen · Katso lisää »

Antiikin filosofia

Antiikin filosofialla tarkoitetaan antiikin Kreikassa ja Roomassa harjoitettua filosofiaa.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Antiikin filosofia · Katso lisää »

Antiikin Kreikan kulttuuri

Ateenan Agoran laidalla. Antiikin Kreikan kulttuurilla on ollut suuri vaikutus Euroopan historiassa.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Antiikin Kreikan kulttuuri · Katso lisää »

Apologetiikka

Apologetiikka tarkoittaa jonkin opin, erityisesti kristinuskon järjestelmällistä ja rationaalista puolustamista.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Apologetiikka · Katso lisää »

Aristobulos

Aristobulos, katso.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Aristobulos · Katso lisää »

Aristoteelinen logiikka

Aristoteelinen logiikka eli syllogistiikka on yksinkertaista yksipaikkaisten (subjekti-objekti-predikaatti) väitelauseiden logiikkaa, jonka on kehittänyt Aristoteles.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Aristoteelinen logiikka · Katso lisää »

Aristoteles

Aristoteles (384 eaa. Stageira – 322 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja tiedemies.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Aristoteles · Katso lisää »

Aristotelismi

Aristotelismiksi kutsutaan Aristoteleelle ominaista filosofista ajattelua ja Aristoteleen filosofian myöhempää systematisointia.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Aristotelismi · Katso lisää »

Artapanos

Artapanos Aleksandrialainen (100-luku eaa.) oli hellenistinen juutalainen historioitsija joka vaikutti Aleksandriassa.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Artapanos · Katso lisää »

Augustinus

Aurelius Augustinus (13. marraskuuta 354 Thagaste, Numidia – 28. elokuuta 430 Hippo Regius, Numidia) oli läntisen kristillisen kirkon merkittävin kirkkoisä, joka teki huomattavaa työtä filosofian ja teologian yhteensovittamisessa.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Augustinus · Katso lisää »

Avempace

Avempace eli Ibn Bazdza (k. 1138) oli arabialainen aristoteelinen filosofi, lääkäri, tähtitieteilijä, matemaatikko ja runoilija.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Avempace · Katso lisää »

Averroës

Averroës. Averroës eli Abū 'l-Walīd Muḥammad ibn Aḥmad ibn Rušd tai lyhyesti Ibn Rušd (1126 Córdoba – 10. joulukuuta 1198 Marrakech) oli andalusialainen filosofi, lääkäri ja šariatuomari eli qadi.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Averroës · Katso lisää »

Avicebron

Avicebron Avicebron eli Solomon Ibn Gabirol eli Solomon ben Judah (n. 1021–1058) oli juutalainen filosofi, moralisti ja runoilija.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Avicebron · Katso lisää »

Avicenna

Avicenna, arabiaksi Ibn Sina (arab. ابن سین) (980 tai 990–1037) oli persialainen lääkäri, filosofi ja tiedemies, jota pidetään yhtenä Islamin kultakauden merkittävimmistä oppineista.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Avicenna · Katso lisää »

Bartolus de Sassoferrato

Bartolus de Sassoferrato Bartolus de Sassoferrato tai Bartolus Sassoferratolainen (1313 Sassoferrato, Umbria – 13. heinäkuuta 1357 Perugia) oli italialainen oikeustieteen professori ja roomalaisen oikeuden asiantuntija.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Bartolus de Sassoferrato · Katso lisää »

Benedictus Nursialainen

Pyhä Benedictus (Benediktus) Nursialainen (480–543 jaa.) oli läntisen kristillisen luostarilaitoksen isä, Montecassinon apotti ja tradition mukaan pyhän Scholastican kaksoisveli.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Benedictus Nursialainen · Katso lisää »

Benediktiinit

Pyhä Benedictus Nursialainen Benediktiinit (lyhenne O.S.B, ”benediktiiniläiset” on vanhempi termi, jota on syytä välttää) ovat Pyhän Benedictus Nursialaisen luostarisääntöä noudattava luostarien järjestö.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Benediktiinit · Katso lisää »

Berengar Toursilainen

Berengar Toursilainen Berengar Toursilainen (n. 999 – 6. tammikuuta 1088) oli ranskalainen varhaisskolastinen teologi ja Chartresin katedraalikoulun johtaja.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Berengar Toursilainen · Katso lisää »

Bernardus Chartreslainen

Bernardus Chartreslainen (k. 1125) oli ranskalainen uusplatonilainen filosofi ja yliopistomies.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Bernardus Chartreslainen · Katso lisää »

Bernardus Trilialainen

Bernardus Trilialainen (Bernard de Trilia, n. 1240–1292) oli ranskalainen skolastinen filosofi ja teologi.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Bernardus Trilialainen · Katso lisää »

Bernhard Clairvaux’lainen

Pyhä Bernhard Clairvaux’lainen O. Cist (myös Bernard; 1090 mahdollisesti Fontaine-les-Dijon – 20. elokuuta 1153 Clairvaux) oli roomalaiskatolinen ranskalainen ja sisterssiläinen munkki, apotti, pyhimys, mystikko ja kirkonopettaja.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Bernhard Clairvaux’lainen · Katso lisää »

Boëthius

Anicius Manlius Severinus Boëthius keskiaikaisessa kuvassa Anicius Manlius Severinus Boëthius (480–524/525) oli antiikin ajan Rooman viimeisiä filosofeja.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Boëthius · Katso lisää »

Boethius Dacialainen

Boethius Dacialainen (Boethius de Dacia, joskus myös Boethius Ruotsalainen, oli tanskalainen tai ruotsalainen skolastinen filosofi 1200-luvulla.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Boethius Dacialainen · Katso lisää »

Bonaventura

Bonaventura (1221 – 15. heinäkuuta 1274) on tunnetuimpia fransiskaaniteologeja.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Bonaventura · Katso lisää »

Bysanttilainen filosofia

Bysanttilainen filosofia viittaa Bysantin valtakunnassa toimineiden filosofien ja oppineiden harjoittamaan filosofiaan.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Bysanttilainen filosofia · Katso lisää »

Cajetanus

Martti Luther ja kardinaali Cajetanus. Thomas Cajetanus (20. helmikuuta 1469 Gaeta – 9. elokuuta 1534 Rooma) oli italialainen katolinen kardinaali ja skolastikko.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Cajetanus · Katso lisää »

Chartres

Chartres on Eure-et-Loirin departementin hallintokaupunki ja se sijaitsee keskisessä Ranskassa, noin 96 kilometriä Pariisista lounaaseen.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Chartres · Katso lisää »

Constantinus Africanus

Constantinus tutkii potilaan virtsaa. Constantinus Africanus (n. 1020 Karthago – 1087 Monte Cassino) oli lääkäri, joka tunnetaan antiikin kreikkalaisten lääketieteellisten kirjoitusten latinannoksista arabian kielestä.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Constantinus Africanus · Katso lisää »

Demiurgi

Demiurgi (kreik. δημιουργός, dēmiourgós - "muovaaja", "käsityöläinen") on Platonin filosofiassa ja eräissä muissa oppijärjestelmissä maailman muovannut, alempi taitajajumaluus, joka on muovannut kaaoksen materiasta aineellisen maailman kuvastamaan rationaalista ja ikuista ihannetta.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Demiurgi · Katso lisää »

Determinismi

Determinismi eli lainalaisuusoppi on filosofian näkökanta, jonka mukaan kaikilla asioilla on syynsä.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Determinismi · Katso lisää »

Dialektiikka

Filosofien keskustelua Platonin Akatemiassa (Carl Johan Wahlbom). Dialektiikka on antiikin kreikkalaisten keksimä ja filosofien käyttämä keskustelumuoto, jonka avulla pyrittiin etsimään totuutta, yhteisymmärrystä, kumoamaan ristiriitaisia näkemyksiä tai voittamaan vastapuoli väittelyssä.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Dialektiikka · Katso lisää »

Dominikaanit

Pyhä Dominicus Claudio Coellon vuoden 1670 maalauksessa. Dominikaanit eli saarnaajaveljet (OP, ”saarnaajien sääntökunta”) on espanjalaisen Pyhän Dominicuksen vuonna 1215 perustama Pyhän Augustinuksen sääntöä noudattava kerjäläisveljestö, jonka oheen syntyi nopeasti maallikkotoimintaa.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Dominikaanit · Katso lisää »

Duns Scotus

Justus van Gent: Johannes Duns Scotus. Johannes Duns Scotus (noin 1266 – 8. marraskuuta 1308) oli teologi, filosofi ja loogikko, ja nykyisin katolisen kirkon autuas.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Duns Scotus · Katso lisää »

Durandus de Saint-Pourçain

Durandus de Saint-Pourçain (Durandus Saint-Pourçainlainen) (n. 1275 Saint-Pourçain, Auvergne – 13. syyskuuta 1332 Meaux) oli ranskalainen skolastinen filosofi ja teologi.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Durandus de Saint-Pourçain · Katso lisää »

Egypti

Egypti (egyptinarabiaksi) eli Egyptin arabitasavalta (Egyptin virallinen nimi oli vuosina 1958–1971 Yhdistynyt arabitasavalta) on Pohjois-Afrikassa sijaitseva valtio.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Egypti · Katso lisää »

Emanaatio

Emanaatioiksi kutsutaan joidenkin tiettyjen uskomusjärjestelmien kosmologiassa tai kosmogoniassa Korkeimmasta Olennosta emanoituneita eli alkunsa saaneita tai "virranneita" alempia olentoja.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Emanaatio · Katso lisää »

Eupolemos

Eupolemos (toinen vuosisata eaa.) oli hellenistinen juutalainen historioitsija, jonka teoksista on säilynyt ainoastaan viisi katkelmaa Eusebioksen teoksessa Praeparatio Evangelica, upotettuna lainauksiin Aleksandros Polyhistorilta ja Klemens Aleksandrialaisen Stromatasta.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Eupolemos · Katso lisää »

Faidon (dialogi)

Faidon on Platonin kirjoittama dialogi.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Faidon (dialogi) · Katso lisää »

Filon Aleksandrialainen

Filon Aleksandrialainen Filon Aleksandrialainen (Filon Juutalainen;,; n. 20 eaa. – 40 jaa.) oli hellenistinen juutalainen filosofi.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Filon Aleksandrialainen · Katso lisää »

Filosofia

Filosofia on noin 600–400 eaa.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Filosofia · Katso lisää »

Filosofian historian kehityslinjoja

Filosofian historian kehityslinjoja on Petter Korkmanin ja Mikko Yrjönsuuren toimittama artikkelikokoelma, joka tarkastelee länsimaisen filosofian historiaa esisokraatikoista 1800-luvulle ja moderniin logiikkaan.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Filosofian historian kehityslinjoja · Katso lisää »

Filosofian lohdutus

Filosofian lohdutus on Boëthiuksen kirjoittama filosofinen teos, jossa hän käsittelee antiikin ajan filosofian merkitystä.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Filosofian lohdutus · Katso lisää »

Filosofinen analyysi

Filosofinen analyysi viittaa analyysimenetelmiin, joita käytetään erityisesti filosofian analyyttisessä perinteessä.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Filosofinen analyysi · Katso lisää »

Franciscus de Marchia

Franciscus de Marchia (de Appignano, de Pignano, de Esculo, de Ascoli, Franciscus Rubeus) (n. 1285–1290 – n. 1344) oli italialainen skolastinen filosofi ja teologi, joka vaikutti Pariisin yliopistossa.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Franciscus de Marchia · Katso lisää »

Fransiskaanit

Franciscus Assisilaista esittävä El Grecon maalaus. Fransiskaanit (OFM, Ordo fratrum minorum, fratres minores, minoriitit, "vähäisempien veljien sääntökunta"; harmaat veljet) ovat Franciscus Assisilaisen vuonna 1209 perustama, vuonna 1223 vahvistettu kerjäläisveljestö, jonka jäsenet elävät apostolisessa köyhyydessä.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Fransiskaanit · Katso lisää »

Fredegisius Toursilainen

Fredegisius Toursilainen (myös Fridugisus, Fridugis, Fredegis, Fredugis) (700-luvun loppu Englanti – 834 Tours) oli munkki ja varhaisskolastinen filosofi ja teologi.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Fredegisius Toursilainen · Katso lisää »

Fysiikka

Fysiikka (fysis eli luonto) on ainetta, energiaa ja perusluonteisia luonnonlakeja tutkiva tiede.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Fysiikka · Katso lisää »

Georgios Gemistos Plethon

Georgios Gemistos Plethonin kirjoittamaa tekstiä 1400-luvulta. Georgios Gemistos Plethon (n. 1355–1452) oli bysanttilainen uusplatonilainen filosofi ja oppinut.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Georgios Gemistos Plethon · Katso lisää »

Gerard Cremonalainen

Al-Razin lääketieteellinen teos Gerard Cremonalaisen kääntämänä Gerard Cremonalainen (n. 1114 Cremona, Lombardia – 1187 Toledo, Kastilia) oli merkittävä italialainen tieteellisten teosten kääntäjä.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Gerard Cremonalainen · Katso lisää »

Gerardus Abbévillelainen

Gerardus Abbévillelainen (Gerardus de Abbatisvilla) (n. 1225 – 8. marraskuuta 1272) oli skolastinen teologi, joka vaikutti Pariisin yliopistossa.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Gerardus Abbévillelainen · Katso lisää »

Gilbertus Porretanus

Gilbertus Porretanus Gilbertus Porretanus (1070 – 4. syyskuuta 1154) oli ranskalainen skolastinen loogikko ja teologi.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Gilbertus Porretanus · Katso lisää »

Godefridus Fontaineslainen

Godefridus Fontaineslainen (n. 1250–1309) oli skolastinen filosofi ja teologi, joka sai nimen Doctor Venerandus, "Kunnioitettava opettaja".

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Godefridus Fontaineslainen · Katso lisää »

Gregorios Palamas

Pyhä Gregorios Palamas (1296 Konstantinopoli – 1359 Thessaloniki) oli Thessalonikin arkkipiispa ja tunnettu teologi.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Gregorios Palamas · Katso lisää »

Heiricus Auxerrelainen

Heiricus (Eric) Auxerrelainen (tai Altissiodorensis) (841–876) oli ranskalainen benediktiinimunkki sekä skolastinen filosofi ja teologi.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Heiricus Auxerrelainen · Katso lisää »

Hellenismi

Hellenismi tarkoittaa Aleksanteri Suuren valtakunnan raunioille syntynyttä, useiden eri etnisten ryhmien yhteistä kreikankielistä kulttuuripiiriä.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Hellenismi · Katso lisää »

Henri Ghentiläinen

Henri Ghentiläinen (Henricus de Gandavo, n. 1217–1293) oli flanderilainen skolastinen filosofi.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Henri Ghentiläinen · Katso lisää »

Hermetismi

Hermes Trismegistos Hermetismi on joukko filosofisia ja uskonnollisia liikkeitä, jotka perustuvat Hermes Trismegistoksen nimiin laitettuihin kirjoituksiin (ns. Hermetica tai Corpus Hermeticum).

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Hermetismi · Katso lisää »

Herrad Landsbergilainen

Herrad Landsbergilaisen omakuva teoksesta ''Hortus deliciarum'' noin vuodelta 1180. Herrad Landsbergilainen (noin 1130 – 25. heinäkuuta 1195) oli elsassilainen nunna ja lähellä Strasbourgia sijainneen Hohenburgin luostarin abbedissa.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Herrad Landsbergilainen · Katso lisää »

Hildegard Bingeniläinen

Hildegard Bingeniläinen (noin 16. syyskuuta 1098 Bermersheim vor der Höhe tai Niederhosenbach, Kurpfalz, Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta – 17. syyskuuta 1179 Rupertsbergin luostari, Bingen am Rhein, Kurpfalz) oli saksalainen abbedissa, kirjailija, mystikko ja kirkkomusiikin säveltäjä.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Hildegard Bingeniläinen · Katso lisää »

Humanismi

Humanismi on länsimaissa renessanssin myötä noussut kulttuurivirtaus sekä aatteellisena käsitteenä ihmisyyteen perustuva elämänkatsomus.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Humanismi · Katso lisää »

Hunain ibn Ishaq

Hunain ibn Ishaq. Hunain ibn Ishaq (Abū Zaid Ḥunain ibn ’Isḥāq al-‘Ibādī) (809–873) oli nestoriolais/assyrialaiskristitty tieteilijä ja lääkäri, joka tunnetaan ennen kaikkea antiikin kreikkalaisten filosofisten, luonnontieteellisten ja lääketieteellisten teosten kääntäjänä arabian kielelle.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Hunain ibn Ishaq · Katso lisää »

Isidorus Sevillalainen

Isidorus Sevillalainen (tai San Isidoro de Sevilla,, noin 560 Cartagena – 4. huhtikuuta 636 Sevilla) oli espanjalainen teologi, ensyklopedisti, latinalainen kirkkoisä, pyhimys, Sevillan arkkipiispa ja kirkonopettaja.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Isidorus Sevillalainen · Katso lisää »

Islam

Islam (’alistuminen’) on monoteistinen, Lähi-idässä syntynyt uskonto.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Islam · Katso lisää »

Islamilainen filosofia

Islamilainen filosofia eli falsafa laajassa mielessä tarkoittaa islamilaisessa maailmassa harjoitettua filosofiaa.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Islamilainen filosofia · Katso lisää »

Jacobus Veneticus

Jacobus Veneticus teki Aristoteleen käännöksensä noin 20 vuoden aikana Mont Saint-Michelin luostarissa (kuva vuodelta 1900). Jacobus Veneticus eli Jacob Venetsialainen (Giacomo da Venezia, Jacobus Veneticus Grecus, Jacobus Clericus de Venetia, Jacobus de Venetiis) oli merkittävä Aristoteleen teosten kääntäjä 1100-luvulla.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Jacobus Veneticus · Katso lisää »

Jakobiitit (kirkkohistoria)

Jakobiitit olivat Syyrian ja Palestiinan monofysiittinen kirkko arabivalloitusten aikaan.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Jakobiitit (kirkkohistoria) · Katso lisää »

Jean Buridan

Jean Buridan (myös Johannes Buridan, latinaksi Joannes Buridanus) (1300–1358) oli ranskalainen filosofi ja nominalisti, jonka sanotaan kylväneen uskonnollisen skeptisismin siemenen eurooppalaiseen ajatteluun.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Jean Buridan · Katso lisää »

Johannes Damaskolainen

Johannes Damaskolainen. Pyhä Johannes Damaskolainen (siviilinimeltään Yuhanna ibn Mansur ibn Sarjun, noin 676 – 5. joulukuuta 749) oli melkiitteihin kuulunut munkki ja pappi.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Johannes Damaskolainen · Katso lisää »

Johannes Salisburylainen

Johannes Salisburylaisen muistolaatta Chartresissa. Johannes Salisburylainen (n. 1120 – 25. lokakuuta 1180) oli englantilainen skolastinen filosofi, kirjailija, diplomaatti ja Chartresin piispa.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Johannes Salisburylainen · Katso lisää »

Johannes Scotus Eriugena

Johannes Scotus Eriugena. Johannes Scotus Eriugena (n. 815 Scotia –877) (myös Johannes Scotus Erigena, Johannes Scottus Eriugena) oli irlantilainen teologi, uusplatonilainen filosofi ja runoilija.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Johannes Scotus Eriugena · Katso lisää »

Jumala

Saksassa, myöhään 1400-luvulla. Jumala on teismissä eli jumalauskossa useimmiten persoonallinen, kaikkeuteen vaikuttava yliluonnollinen olento.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Jumala · Katso lisää »

Jumalan olemassaolo

Jumalan olemassaolo on uskonnonfilosofinen kysymys, joka koskee sitä, kuuluuko todellisuuteen Jumala tai jumalia vai ei.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Jumalan olemassaolo · Katso lisää »

Justinianus I

Justinianuksen aikainen ''solidus''-kolikko Justinianus I eli Justinianus Suuri (11. toukokuuta 483 Tauresium – 13./14. marraskuuta 565) oli Itä-Rooman keisari 1. elokuuta 527 lähtien aina kuolemaansa saakka.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Justinianus I · Katso lisää »

Juutalainen filosofia

Juutalainen filosofia ei ole täysin hyväksytty käsite, mutta juutalaisuuteen liittyvä ajattelu voidaan kuitenkin katsoa yhdeksi filosofian haaraksi.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Juutalainen filosofia · Katso lisää »

Juutalaisuus

Juutalaisuus on juutalaisten etninen uskonto.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Juutalaisuus · Katso lisää »

Kalam

Kalam (kalām 'puhe' Sana esiintyy Koraanissa kolme kertaa viittaamassa Jumalan puheeseen. Tämä johti keskusteluun Jumalan puheen luonteesta ja siitä, oliko Koraani Jumalan puheena luotu vai ei. Näin kalam sai seuraavan merkityksensä, ja sillä alettiin tarkoittaa spekulatiivista skolastista teologiaa. iIm al-kalām tarkoitti sen jälkeen islamilaista teologiaa, joka erosi filosofiasta (falsafah) siten, että se keskittyi Jumalaan ja muodostui osaksi uskonoppineiden koulutusta. Vielä myöhemmin sillä alettiin ymmärtää myös väittelymetodia. Väittelyä harjoitettiin yleensä kuviteltua vastustajaa vastaan. Esikuva saatiin Aristoteleen dialektiikkaa koskevista teoksista, joita käännettiin arabiaksi, varsinkin teoksesta Topiikka. Kalamin lähtökohtana on Jumalan ilmoitus, ja se käyttää loogista päättelyä ilmoituksen ymmärtämiseksi ja mahdollisten ristiriitojen selvittämiseksi. Kalamin vaikutus islamiin vastaa karkeasti keskiajan kristillisen skolastiikan merkitystä kristinuskolle. Ensimmäisinä mutakallimeina pidetään 800-luvulla eläneen Hunain ibn Ishaqin palveluksessa toimineita oppineita Bagdadissa, jotka kokosivat ja käänsivät laajasti muiden kulttuurien kirjoituksia.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Kalam · Katso lisää »

Kalkidios

Kalkidios oli 400-luvulla elänyt kreikkalainen uusplatonilainen filosofi.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Kalkidios · Katso lisää »

Karolinginen renessanssi

Karolinginen renessanssi tarkoittaa Kaarle Suuren kaudella ja sen jälkeen tapahtunutta kirjallisuuden, taiteiden ja oppineisuuden kukoistuskautta vuoden 800 tienoilla.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Karolinginen renessanssi · Katso lisää »

Katedraalikoulu

Keskiaikaista opiskelua (''Codex Manesse'') Katedraalikoulut olivat keskiajalla piispanistuinten yhteyteen perustettuja kouluja, joiden tarkoituksena oli kouluttaa uusia pappeja.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Katedraalikoulu · Katso lisää »

Käännökset latinaan keskiajalla

Mont Saint-Michelin luostarissa Bretagnessa käännettiin Aristoteleen teoksia kreikasta latinaan 1100-luvulla. Parinsadan vuoden kuluessa 1100- ja 1200-luvuilla käännettiin jokseenkin kaikki tärkeäksi koettu antiikin ajan kreikankielinen kirjallisuus joko kreikasta tai arabiasta latinaksi.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Käännökset latinaan keskiajalla · Katso lisää »

Kerettiläisyys

Galileo Galileita syytettiin harhaoppisuudesta. roviolla. Carl Gustaf Hellqvistin piirros 1800-luvulta. Kerettiläisyys eli virallisesta uskonopista poikkeava harhaoppi (heresia, kreikan sanasta, hairesis.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Kerettiläisyys · Katso lisää »

Keskiaika

''Manessen käsikirjoitus (Codex Manesse)'', saksalainen minnelauluja sisältävä käsikirjoitus 1300-luvulta. Keskiaika on Euroopan historian ajanjakso niin sanottujen ”vanhan ajan” ja ”uuden ajan” välissä noin vuosina 400–1500.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Keskiaika · Katso lisää »

Keskiajan filosofia (kirja)

Keskiajan filosofia on vuonna 2008 ilmestynyt, Gaudeamuksen kustantama kirja keskiajan filosofiasta.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Keskiajan filosofia (kirja) · Katso lisää »

Keskiajan tiede

Keskiajan tieteellä tarkoitetaan Euroopassa ja Lähi-idän alueella noin vuosien 500–1500 aikana harjoitettua tiedettä.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Keskiajan tiede · Katso lisää »

Keskiajan yliopisto

Salamancan yliopiston julkisivu. Ensimmäiset keskiaikaiset yliopistot perustettiin Italiaan, Ranskaan ja Englantiin 1000-luvun lopulla ja 1100-luvun alussa humanististen tieteiden, oikeustieteen, lääketieteen ja teologian tutkimus- ja opetuspaikoiksi.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Keskiajan yliopisto · Katso lisää »

Kirkkoisä

Kirkkoisiksi kutsutaan kristinuskon alkuvaiheen ensimmäisiä ja vaikutusvaltaisimpia teologeja ja kirjoittajia, jotka ovat luoneet pohjan koko kristinuskon teologialle.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Kirkkoisä · Katso lisää »

Klemens Aleksandrialainen

Klemens Aleksandrialainen. Klemens Aleksandrialainen (oik. Titus Flavius Clemens; n. 150 – n. 215) oli Aleksandrian kirkon jäsen ja ensimmäinen varsinainen kristillinen filosofi.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Klemens Aleksandrialainen · Katso lisää »

Kolminaisuusoppi

Uskon kilpi (''Scutum Fidei'') on klassinen kristillinen symboli, joka havainnollistaa Athanasiuksen uskontunnustuksen ensimmäistä osaa.Se kuvaa Jumalan ykseyttä ja persoonien eriävyyttä. Kolminaisuusoppi on kristillinen opetus Jumalan kolminaisuudesta, eli kolmiykseydestä.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Kolminaisuusoppi · Katso lisää »

Kosmogonia

Kosmogonialla (”kosmos”, ”kaikkeus”;, ”syntyä”, ”tulla”) tarkoitetaan yleisesti mitä tahansa käsitystä, joka käsittelee maailmankaikkeuden alkuperää tai syntyä.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Kosmogonia · Katso lisää »

Kosmologia

Radioteleskooppeja. Kosmologia (- κόσμος, kosmos, 'kaikkeus' ja -λογία, -logia, 'oppi') on maailmankaikkeuden rakennetta ja historiaa tutkiva tiede.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Kosmologia · Katso lisää »

Kosmologinen todistus

Kosmologinen todistus eli kaikkeuden luojaan perustuva todistus on yritys todistaa Jumalan olemassaolo väittämällä, että Jumala on olemassa, koska kaikkeudella täytyy olla luoja.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Kosmologinen todistus · Katso lisää »

Kristillinen filosofia

Kristillinen filosofia on käsite, johon voidaan sisällyttää kaikki viimeisen kahden vuosituhannen kristillinen ajattelu, joka on pyrkinyt sulauttamaan filosofian käsitteitä ja menetelmiä yhteen kristinuskon opetusten kanssa.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Kristillinen filosofia · Katso lisää »

Kristinusko

Kristinusko on monoteistinen uskonto, joka perustuu Raamatun Uudessa testamentissa kuvatun Jeesuksen elämään ja opetuksiin.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Kristinusko · Katso lisää »

Lähi-itä

Lähi-idän valtiot. Joissain määritelmissä Turkkia ei lueta Lähi-itään. Lähi-idän kartta. Lähi-itä on alue, johon kuuluvat lounaisen Aasian maat ja Egypti.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Lähi-itä · Katso lisää »

Länsi-Eurooppa

Maat, jotka kuuluvat YK:n tilastoinnissa Länsi-Eurooppaan on merkitty kartalle turkoosilla.Toinen Länsi-Euroopan määrittely merkitty karttaan violetilla. Länsi-Eurooppa on alue Euroopassa.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Länsi-Eurooppa · Katso lisää »

Länsimaisen filosofian historia (kirja)

Länsimaisen filosofian historia (History of Western Philosophy, alaotsikkona Poliittisten ja sosiaalisten olosuhteiden yhteydessä varhaisimmista ajoista nykyaikaan asti, And Its Connection with Political and Social Circumstances from the Earliest Times to the Present Day) on filosofi Bertrand Russellin vuonna 1945 julkaisema opas länsimaisen filosofian historiaan esisokraatikoista varhaiselle 1900-luvulle.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Länsimaisen filosofian historia (kirja) · Katso lisää »

Logiikka

Logiikka (kreikan sanasta λογική, johdettu sanasta λόγος, ”sana”, ”järjestys”, ”järki”) on tieteenala, joka tutkii päättelyn ja ajattelun muotoja, erityisesti deduktiivista päättelyä.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Logiikka · Katso lisää »

Logos

Logos on kreikan kielen sana, jolla on monia merkityksiä.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Logos · Katso lisää »

Luominen

Luominen voi viitata seuraaviin.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Luominen · Katso lisää »

Luonnonfilosofia

Luonnonfilosofialla voidaan tarkoittaa seuraavia asioita.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Luonnonfilosofia · Katso lisää »

Macrobius

Macrobius esittää teoksensa pojalleen Eustachiukselle. Vuoden 1100 kopiosta Macrobiuksen teoksesta ''Commentarii in Somnium Scipionis'' (kommentaari Ciceron teokseen ''Scipion uni''). Ambrosius Theodosius Macrobius oli roomalainen grammaatikko ja uusplatonilainen filosofi.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Macrobius · Katso lisää »

Mahdolliset maailmat

Mahdollisten maailmojen käsitettä käytetään filosofiassa ja modaalilogiikassa ilmaisemaan modaliteetteja (kuten mahdollisuus, välttämättömyys) koskevia väittämiä.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Mahdolliset maailmat · Katso lisää »

Maimonides

Maimonides 1800-luvulta peräisin olevassa kuvassa. Moses Maimonides (arabiaksi Mussa bin Maimun ibn Abdallah al-Kurtubi al-Israili; 30. maaliskuuta 1135 (tai 1138) Córdoba – 13. joulukuuta 1204 Fustat) oli keskiaikainen sefardijuutalainen rabbi, lääkäri ja filosofi.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Maimonides · Katso lisää »

Martianus Capella

Martianus Minneus Felix Capella (400-luku) oli roomalainen pakanallinen myöhäisantiikin ajan kirjoittaja ja uusplatonilaisiin luettavissa oleva filosofi.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Martianus Capella · Katso lisää »

Matteus Aquaspartalainen

Matteus Aquaspartalainen (n. 1235 – 29. lokakuuta 1302) oli italialainen fransiskaaniteologi ja skolastinen filosofi.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Matteus Aquaspartalainen · Katso lisää »

Menon (dialogi)

Menon on Platonin kirjoittama dialogi.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Menon (dialogi) · Katso lisää »

Mesopotamia

Eufratin laaksoa Syyriassa Mesopotamia eli Kaksoisvirtainmaa tai Kaksoisvirranmaa on historiallinen alue Välimeren itäpuolella.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Mesopotamia · Katso lisää »

Mestari Eckhart

Mestari Eckhart (myös Eckart, Eckard ja Eccard, oik. Eckhart von Hochheim) (1260–1327 tai 1328) oli saksalainen teologi, filosofi ja kristillinen mystikko.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Mestari Eckhart · Katso lisää »

Metafysiikka

Metafysiikka (meta- + fysika, ”fysiikan jälkeen”) on olevaisen olemusta ja perussyitä tutkiva filosofian haara.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Metafysiikka · Katso lisää »

Mikael Psellos

Mikael VII Dukaksen kanssa. Mikael Psellos oli eräs Bysantin keisarikunnan merkittävimmistä filosofeista, syntyi vuonna 1018 vauraaseen keskiluokan perheeseen Nikomedeiassa.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Mikael Psellos · Katso lisää »

Montecassino

Monte Cassinon luostari. Monte Cassinon luostarin rauniot Monte Cassinon taistelun jäljiltä. Monte Cassinon kukkula on Italiassa Cassinon kaupungissa noin 130 kilometriä Roomasta etelään.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Montecassino · Katso lisää »

Mu’taziliitit

Mu’taziliittien varhaiseksi edeltäjäksi väitetyn Al Hasan al-Basrin hauta Basrassa. Mu’taziliitit (myös mutaziliitit;, ’erottautua’) on islamilaisen teologian (''kalam'') varhaisin oppisuunta.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Mu’taziliitit · Katso lisää »

Mystiikka

Maria Magdaleenaa esittävä teos 1600-luvulta. Mystiikka (kreikan sanasta μυω, muo, ’vaikeneminen’) on jumaluuden välittömään yhteyteen pyrkivä uskonnollisen elämän muoto.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Mystiikka · Katso lisää »

Nestoriolaisuus

Nestorialainen arkkipiispa nykyisen Iranin alueelta Nestoriolaisuus on 400-luvulla Konstantinopolin arkkipiispa Nestorioksen mukaan nimetty kristillinen suunta, jonka keskeisenä oppina oli, että Kristus ei ollut yksi persoona, vaan hänessä oli kaksi erillistä persoonaa: jumalallinen ja inhimillinen.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Nestoriolaisuus · Katso lisää »

Nicholas Autrecourtlainen

Nicholas Autrecourtlainen (tai Nicolaus de Ultricuria) (n. 1299 – n. 1369) oli ranskalainen skolastinen filosofi ja teologi.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Nicholas Autrecourtlainen · Katso lisää »

Nicole Oresme

Nicole Oresme (Nicolas Oresme; n. 1320 – 11. heinäkuuta 1382) oli ranskalainen skolastinen filosofi ja teologi, jonka työt koskettelivat taloustiedettä, matematiikkaa, tähtitiedettä, fysiikkaa, psykologiaa ja musiikin teoriaa, ja toimi Lisieux'n piispana ja kuningas Kaarle V:n neuvonantajana.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Nicole Oresme · Katso lisää »

Nominalismi

Nominalismi eli olio-olemassaolokäsitys on ontologinen kanta, josta on olemassa kaksi versiota.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Nominalismi · Katso lisää »

Odo Tournailainen

Odo Tournailainen (Odoardus, myös Odo Cambrailainen) (1060–1113) oli benediktiinimunkki sekä skolastinen filosofi ja teologi.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Odo Tournailainen · Katso lisää »

Ontologinen todistus

Ontologinen todistus on todistus Jumalan olemassaolosta, jonka kehitti ensimmäisenä Anselm Canterburylainen 1070-luvulla kirjassa Proslogion.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Ontologinen todistus · Katso lisää »

Origenes

Origenes (n. 185–254) oli kristitty oppinut ja teologi, ja yksi merkittävimmistä varhaisen kristillisen kirkon kirkkoisistä.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Origenes · Katso lisää »

Pariisin oppituomiot

Pariisin oppituomioissa (myös Pariisin yliopistokiista) Pariisin yliopistossa 1270-luvulla tuomittiin tiettyjen filosofisten oppien esittäminen harhaoppisena.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Pariisin oppituomiot · Katso lisää »

Parmenides (dialogi)

Parmenides on Platonin kirjoittama dialogi, joka käsittelee ontologiaa ja ideaoppia.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Parmenides (dialogi) · Katso lisää »

Peripateettinen koulukunta

Gustav Adolph Spangenberg: ''Aristoteleen koulu'', osa freskosta (1883–1888). Peripateettinen koulukunta oli yksi antiikin Kreikan filosofisista koulukunnista.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Peripateettinen koulukunta · Katso lisää »

Petrus Capualainen

Petrus Capualaista esittävä rintakuva. Petrus Capualainen (k. 1214) oli italialainen skolastinen filosofi ja teologi sekä kardinaali.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Petrus Capualainen · Katso lisää »

Petrus Damianus

Petrus Damianus Petrus Damianus (myös Petrus Damiani, alun perin Pier Damiano, n. 1007 – 21/22. helmikuuta 1072) oli arvostettu munkki, josta tuli kardinaali.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Petrus Damianus · Katso lisää »

Petrus Hispanus

Petrus Hispanus oli hispanialainen keskiaikainen 1200-luvun filosofi.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Petrus Hispanus · Katso lisää »

Petrus Johannes Olivi

Petrus Johannes Olivi (myös Pierre Déjean) (1248 – 14. maaliskuuta 1298) oli ranskalainen fransiskaanien sääntökuntaan kuulunut skolastinen filosofi ja teologi.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Petrus Johannes Olivi · Katso lisää »

Petrus Lombardus

Petrus Lombardus (myös Pietari Lombardialainen, noin 1100 Italia – 3. toukokuuta 1160 Pariisi, Ranska) oli keskiaikainen filosofi ja Pariisin piispa.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Petrus Lombardus · Katso lisää »

Pierre Abélard

Abélard ja Heloise. Pierre Abélard (Petrus Abelardus, 1079 – 21. huhtikuuta 1142) oli ranskalainen teologi, skolastinen filosofi ja säveltäjä.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Pierre Abélard · Katso lisää »

Platon

Platon (427–347 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja Akatemian perustaja, jota pidetään yhtenä antiikin ja koko historian vaikutusvaltaisimmista filosofeista.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Platon · Katso lisää »

Platonismi

Platonismi on antiikin merkittävimmän filosofin, Platonin, ajatuksiin perustuva filosofinen koulukunta.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Platonismi · Katso lisää »

Pseudo-Dionysios Areopagita

Pseudo-Dionysios Areopagita oli kristitty teologi ja filosofi, joka eli 400- ja 500-lukujen vaihteessa.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Pseudo-Dionysios Areopagita · Katso lisää »

Pyhä Henki

Pyhä Henki (Vanhassa testamentissa Jumalan Henki ja Herran Henki) on Jumalan persoona, joka kristillisen tulkinnan mukaan löytyy Raamatusta.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Pyhä Henki · Katso lisää »

Pyhä kirjoitus

Sivu ''Guru Granth Sahibista'', sikhien pyhästä kirjoituksesta. Pyhät kirjoitukset kuuluvat useisiin uskontoihin ja hengellisiin liikkeisiin.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Pyhä kirjoitus · Katso lisää »

Raamattu

Raamattu, aiemmin Pyhä raamattu ja Biblia, on kristinuskon ja juutalaisuuden (Vanha testamentti) pyhä kirja, kaanon eli ohjeellinen tekstikokoelma.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Raamattu · Katso lisää »

Rabanus Maurus

Rabanus Maurus (vas.), rinnallaan Alkuin, esittelee teostaan Otgar Mainzilaiselle (oik.). Keskiaikaisen käsikirjoituksen kuvitusta. Rabanus Maurus (noin 780 Mainz, Franken – 4. helmikuuta 856 Winkel) oli saksalainen teologi, benediktiinimunkki ja Mainzin arkkipiispa.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Rabanus Maurus · Katso lisää »

Ramon Llull

Ramon Llull Yksi Llullin luokittelukiekoista. Ramon Llull (tunnettu myös nimillä Raymond Lully, Raimundus ja Raymundus Lullus, 1232–1236 – 29. kesäkuuta 1315) oli keskiaikainen kirjailija ja filosofi.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Ramon Llull · Katso lisää »

Rationalismi (tietoteoria)

Rationalismi (’laskeminen’, ’järki’, ’harkinta’) eli järkeisajattelu tai järkeistieto on tietoteoreettinen näkemys, jonka mukaan tiedon lähteenä on ensi sijassa järki eikä kokemus, dogmi tai usko.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Rationalismi (tietoteoria) · Katso lisää »

Raymundus Peñafortelainen

Pyhä Raimundus Peñafortilainen (katalaaniksi Sant Ramon de Penyafort; 1175 Peñafort, Katalonia, Espanja – 6. tammikuuta 1275 Barcelona, Espanja) oli espanjalainen roomalaiskatolinen dominikaani, kaniikki, pappi ja pyhimys.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Raymundus Peñafortelainen · Katso lisää »

Realismi (ontologia)

Ontologinen realismi (myös metafyysinen realismi tai filosofinen realismi) eli todellisuuspohjainen olemassaolo-oppi on ontologinen näkemys, jonka mukaan on olemassa ulkoinen, havaitsijoista (kuten ihmismielestä) riippumaton todellisuus.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Realismi (ontologia) · Katso lisää »

Remigius Auxerrelainen

Remigius Auxerrelainen (tai Altissiodorensis) (841–908) oli benediktiinimunkki sekä skolastinen filosofi ja teologi.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Remigius Auxerrelainen · Katso lisää »

Renessanssi

Firenze, renessanssin syntypaikka. Renessanssi (’uudelleensyntyminen’ Kirjasampo. Viitattu 5.3.2023 Firenzestä 1400-luvulla alkunsa saanut renessanssi oli taiteessa yksi historian suurimpia kukoistuskausia. Täysrenessanssissa 1500-luvulle tultaessa taiteen keskus siirtyi Firenzestä Roomaan ja osin Venetsiaan. Renessanssi levisi vähitellen myös Alppien pohjoispuolelle, jolloin Italia alkoi jo siirtyä manierismiin. Innoituksena oli antiikin taide, jonka uskottiin syntyvän uudelleen välikautena nähdyn keskiajan jälkeen. Maalauksessa ja kuvanveistossa renessanssi ilmeni ihmisfiguurien aiempaa todenmukaisempana kuvaamisena. Tilan kuvaukseen kehitettiin keskeisperspektiivi, ja tieteet, kuten anatomia ja matematiikka, olivat taiteen välineitä. Tunnettuja renessanssitaiteilijoita ovat Albrecht Dürer, Sandro Botticelli, Giorgione, Rafael, Leonardo da Vinci, Michelangelo ja kuvanveistäjä Donatello. Kuvanveistossa ja arkkitehtuurissa antiikin vaikutteita sovellettiin suorimmin. Arkkitehtuurissa renessanssia edusti selvimmin kupolikattoinen keskeiskirkko. Kirjallisuudessa taas kuvattiin aikakauden elämää novelleissa, kuten Giovanni Boccaccio. Muita tunnettuja renessanssin kirjailijoita ovat Dante, William Shakespeare ja Miguel de Cervantes. Teatterissa pyrittiin herättämään antiikin teatteri, jolloin sivutuotteena luotiin ooppera. Musiikissa taas keskiaikaiset muodot muodot, kuten laulumusiikki, kuten messut, motetit ja madrigaalit nousivat suosioon. Renessanssille oli ominaista taiteilijan uusi asema. Italiassa taiteilijoista laadittiin elämäkertoja ja ajan taiteesta on muutenkin saatavilla enemmän kirjallisia lähteitä kuin keskiajan taiteesta. Parhaimmillaan aiemmasta käsityöläisestä tuli riippumaton, oppinut ja luova intellektuelli. Ihanteena oli uomo universale, elämänmyönteinen ja maailmallinen useita tieteitä ja taiteita hallitseva monilahjakkuus. Keskiajan anonyymiyden korvasi individualismi, jota korostettiin elämäkertakirjallisuudessa. Käytännössä yleisneroja tuli kuitenkin esiin vain harvoja.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Renessanssi · Katso lisää »

Renessanssifilosofia

Renessanssifilosofialla tarkoitetaan lähinnä Länsi-Euroopassa renessanssin aikana noin vuosina 1350–1600 harjoitettua filosofiaa.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Renessanssifilosofia · Katso lisää »

Richardus Rufus Cornwallilainen

Richardus Rufus Cornwallilainen (k. n. 1260) oli englantilainen fransiskaaniteologi ja skolastinen filosofi, joka opiskeli Pariisin ja Oxfordin yliopistoissa.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Richardus Rufus Cornwallilainen · Katso lisää »

Robert Grosseteste

Robert Grosseteste. 1300-luvun kirjankuvitusta. Robert Grosseteste (n. 1175 – 9. lokakuuta 1253) oli englantilainen valtiomies, teologi ja Lincolnin piispa.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Robert Grosseteste · Katso lisää »

Robert Holkot

Robert Holkot (myös Ropertus; Holgot, Holcot tai Holcott) (n. 1290–1349) oli englantilainen dominikaaniseen sääntökuntaan kuulunut skolastinen filosofi, teologi ja raamattuoppinut.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Robert Holkot · Katso lisää »

Roger Bacon

Roger Bacon Roger Bacon (n. 1214–1294) oli englantilainen fransiskaanifilosofi, joka painotti huomattavasti empiirisyyttä sekä matematiikan hyödyntämistä luonnontieteissä, koska ”vain matematiikka kertoo yksiselitteisesti totuuden”.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Roger Bacon · Katso lisää »

Rooman valtakunnan kulttuuri

Roomalainen kulttuuri on yksi eurooppalaisen kulttuurin peruspylväistä.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Rooman valtakunnan kulttuuri · Katso lisää »

Rooman valtakunta

Rooman valtakunta (usein myös antiikin Rooma) oli antiikin aikaisen Rooman kaupunkivaltion pohjalta kasvanut laaja imperiumi, joka käsitti koko Välimeren alueen.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Rooman valtakunta · Katso lisää »

Roscellinus

Roscellinus (myös Roscellinus Compiègnelainen) (n. 1050–1122) oli ranskalainen skolastinen filosofi ja teologi, jota pidetään usein nominalismin perustajana.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Roscellinus · Katso lisää »

Sassanidit

Sassanidien dynastia laajimmillaan vuonna 619 jaa. vähän ennen lopullista romahdusta. Sassanidit tai sasanidit (ساسانیان, Ṣāṣānīyān) olivat persialainen hallitsijasuku, joka hallitsi Persiaa ja suuria alueita Lähi-idässä toisen Persian valtakunnan aikana vuosina 226–651.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Sassanidit · Katso lisää »

Seneca nuorempi

Lucius Annaeus Seneca (yleensä tunnettu lyhyesti nimellä Seneca tai Seneca nuorempi; noin 4 eaa. Corduba – 65 jaa. Rooma) oli roomalainen valtiomies, konsuli, kirjailija ja stoalainen filosofi.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Seneca nuorempi · Katso lisää »

Sigerus Brabantilainen

Sigerus Brabantilainen (myös Sighier, Sigieri tai Sygerius) (n. 1240–1283/84) oli skolastinen filosofi eteläisistä Alankomaista.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Sigerus Brabantilainen · Katso lisää »

Skolastiikka

Danten ''Paratiisi'', Danten ja Beatricen ympärillä muun muassa skolastikot Tuomas Akvinolainen, Albert Suuri ja Petrus Lombardus (Philipp Veit, maalaus Casino Massimossa Roomassa) Skolastiikka oli filosofinen suuntaus tai menetelmä, jonka mukainen opetus oli vallalla keskiajan oppineiden parissa noin vuosina 1100–1500.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Skolastiikka · Katso lisää »

Stoalaisuus

stoa'') Ateenassa. Stoalaisuus oli hellenistisen filosofian koulukunta, joka vaikutti useiden vuosisatojen ajan antiikin Kreikan ja Rooman yläluokan moraaliseen ajatteluun.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Stoalaisuus · Katso lisää »

Summa contra gentiles

Summa contra gentiles (Summa pakanoita vastaan) on Tuomas Akvinolaisen vuosien 1258 ja 1264 välisenä aikana kirjoittama skolastinen filosofinen ja teologinen teos.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Summa contra gentiles · Katso lisää »

Summa theologiae

''Summa theologiae'', Pars secunda, prima pars. Keskiaikainen käsikirjoitus vuodelta 1471. Summa theologiae (”Teologian summa”) on Tuomas Akvinolaisen kirjoittama summa-muotoinen teos, joka on nimensä mukaisesti yhteenveto kaikista katolisen kirkon tärkeimmistä teologisista opetuksista, ja pyrkii käsittelemään kaikki olennaiset sekä teologiset että filosofiset kysymykset.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Summa theologiae · Katso lisää »

Syyria

Syyrian arabitasavalta eli Syyria on Lähi-idän valtio.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Syyria · Katso lisää »

Tanak

Tanak eli heprealainen Raamattu on juutalaisuuden pyhien kirjoitusten kaanon.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Tanak · Katso lisää »

Teologia

Teologia tarkoittaa alun perin jumaluusoppia eli järjestelmällistä jumalan ja jumalaan liittyvien aiheiden tutkimusta (theos, ”jumala”, +, logos, ”sana”, ”järki”, ”keskustelu”, ”oppi”).

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Teologia · Katso lisää »

Tertullianus

Tertullianus (Quintus Septimius Florens Tertullianus) (noin 160–220) oli kirkollinen johtaja ja merkittävä kirjailija kristinuskon varhaisina vuosina.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Tertullianus · Katso lisää »

Themistios

Themistios (317 – n. 387) oli kreikkalainen valtiomies, reetori ja filosofi.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Themistios · Katso lisää »

Theodoricus Chartreslainen

Theodoricus Chartreslainen (n. 1100–1150) oli ranskalainen skolastinen uusplatonilainen filosofi ja teologi.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Theodoricus Chartreslainen · Katso lisää »

Theofrastos

Theofrastos Theofrastos (n. 371–287 eaa.) oli antiikin kreikkalainen peripateettiseen kouluun kuulunut filosofi.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Theofrastos · Katso lisää »

Tieteellinen menetelmä

Tieteellinen menetelmä on tieteen tekemisessä käytettävä järjestelmällinen menettelytapa, jonka avulla pyritään luomaan uutta tietoa ja täsmentämään vanhempaa tietoa.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Tieteellinen menetelmä · Katso lisää »

Tieteellinen vallankumous

Tieteellinen vallankumous (myös tieteen tai luonnontieteiden vallankumous) tarkoittaa suunnilleen vuosien 1500–1700 välisenä aikana Euroopassa tapahtunutta luonnontieteiden nousua.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Tieteellinen vallankumous · Katso lisää »

Timaios (dialogi)

Timaios on Platonin kirjoittama dialogi, joka sisältää Platonin luonnontieteellisen teorian.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Timaios (dialogi) · Katso lisää »

Tuomas Akvinolainen

Tuomas Akvinolainen (1225 Roccasecca, Sisilian kuningaskunta – 7. maaliskuuta 1274 Fossanova, Kirkkovaltio) oli italialainen katolinen filosofi, teologi ja pappi, joka edusti skolastista koulukuntaa.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Tuomas Akvinolainen · Katso lisää »

Universaali

Universaali (arkikielessä yleismaailmallinen) eli yleiskäsite on määrätön käsitteellinen entiteetti.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Universaali · Katso lisää »

Universaalien ongelma

Universaalien ongelmalla tarkoitetaan ongelmaa siitä, mikä on mielen yleisten ideoiden, universaalien eli yleiskäsitteiden, suhde partikulaareista eli yksilöolioista koostuvaan mielen ulkopuoliseen todellisuuteen.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Universaalien ongelma · Katso lisää »

Usko ja järki

Usko ja järki ovat kaksi asiaa, joille käsitykset todellisuudesta voivat perustua.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Usko ja järki · Katso lisää »

Uusplatonismi

Uusplatonismi on filosofinen koulukunta, joka syntyi 200-luvulla kreikkalaisen filosofian eri suuntausten, pääosin platonismin ja aristotelismin, yhtymisestä.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Uusplatonismi · Katso lisää »

Vapaa tahto

Vapaa tahto on kiistelty käsitys että ihmisellä on kyky tehdä harkittuja valintoja.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Vapaa tahto · Katso lisää »

Vapaat taidot

Herrad Landsbergilaisen teoksen ''Hortus deliciarum'' käsikirjoituksesta vuodelta 1180. Vapaat taidot tai vapaat taiteet käsittävät antiikin aikana ja sittemmin yleensä koulutuksen historiassa ja erityisesti keskiaikaisissa yliopistoissa opetetut tärkeimmät oppiaineet.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Vapaat taidot · Katso lisää »

Vilhelm Auxerrelainen

Vilhelm Auxerrelainen (tai Autissiodorensis) (k. 1231) oli ranskalainen skolastinen filosofi ja teologi.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Vilhelm Auxerrelainen · Katso lisää »

Vilhelm Champeauxlainen

Vilhelm Champeauxlainen (n. 1070 – 18. tammikuuta 1121 Châlons-en-Champagne) oli ranskalainen skolastinen filosofi ja teologi.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Vilhelm Champeauxlainen · Katso lisää »

Vilhelm Moerbekelainen

Vilhelm Moerbekelainen (Guillelmi de Morbeka) (n. 1215–1286) oli keskiajalla elänyt arkkipiispa ja orientalisti.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Vilhelm Moerbekelainen · Katso lisää »

Vilhelm Occamilainen

Vilhelm Ockhamilaisen kuva (''frater Occham iste'') hänen teoksensa ''Summa Logicae'' käsikirjoituksesta vuodelta 1341. Vilhelm Occamilainen (myös Ockhamilainen, Okkamilainen tai Occam; tai William of Occam) (n. 1285 – 1349) oli englantilainen fransiskaanimunkki ja filosofi.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Vilhelm Occamilainen · Katso lisää »

Voluntarismi

Voluntarismi (”tahto”, ”halu”; myös ”mielivaltaisuus”) on filosofinen koulukunta, joka pitää tahtoa eli pyrkimistä ihmisen ymmärryksen perustana (tieto-opillinen voluntarismi, vastakohtana intellektualismille ja emotionalismille), kaiken kaikkein syvimpänä olemuksena ja koko todellisuuden syynä (metafyysinen voluntarismi) tai ihmisen mielen peruskykynä, jossa ajattelu ja tunteet kuuluvat tahdolle (psykologinen voluntarismi).

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Voluntarismi · Katso lisää »

Walter Burley

Walter Burley (Walter Burleigh) (n. 1275 Burley-in-Wharfedale, Yorkshire – 1344/1345) oli keskiaikainen englantilainen loogikko, filosofi ja teologi.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Walter Burley · Katso lisää »

Willelmus Auvergnelainen

''Opera omnia'', 1674. Willelmus Auvergnelainen (Rentto, J.-P.: Selitykset teokseen noin 1180–1249) oli ranskalainen skolastinen filosofi ja teologi sekä Pariisin piispa.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Willelmus Auvergnelainen · Katso lisää »

Willelmus Concheslainen

Willelmus Concheslainen (n. 1090 – 1154 jälkeen) oli skolastinen filosofi.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja Willelmus Concheslainen · Katso lisää »

William Crathorn

William Crathorn (eli noin 1330) oli englantilainen myöhäiskeskiaikainen filosofi.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja William Crathorn · Katso lisää »

1100-luvun renessanssi

goottilaisen tyylin kehityksen. Kuvassa Kölnin tuomiokirkko. 1100-luvun renessanssin aikaan sydänkeskiajan sosiaalisessa ja poliittisessa ympäristössä tapahtui monia muutoksia, jotka voidaan nähdä eräänlaisena esirenessanssina.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja 1100-luvun renessanssi · Katso lisää »

1330

Ei kuvausta.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja 1330 · Katso lisää »

529

Ei kuvausta.

Uusi!!: Keskiajan filosofia ja 529 · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Keskiaikainen filosofia, Via moderna.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »