Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
48 suhteet: Akanvirta, Auraus, Höyrylaiva, Hiihto, Jääpato, Jäätie, Jähmettyminen, Jäidenlähtö, Järvi, Kalastus, Kalaverkko, Kallavesi, Katiska, Käsivarsi (Suomi), Kilpisjärvi (järvi), Konvektio, Kuivajärvi (Tammela), Kuutiometri, Latenttilämpö, Lämpötilakerrostuneisuus (limnologia), Läpivirtausjärvi, Leveyspiiri, Luistelu, Lumi, Moottorikelkka, Näsijärvi, Nuotta, Oulujärvi, Oulujoen vesistö, Pakkanen, Pannukakkujää, Päijänne, Pilkkiminen, Pohjoismaat, Pyhäjärvi (Säkylä), Railo, Saimaa, SMHI, Suomen järvet, Suomen ympäristökeskus, Suoraan verrannollisuus, Suppo (jäätyyppi), Täyskierto, Tehinselkä, Tiheys, Tornionjoki, Vesistö, Virtavesi.
Akanvirta
Kelluvaa irtojäätä vuoroveden rinnalla virtaavassa akanvirrassa Schleswig-Holsteinin merenrannikolla. Meloja odottaa vasemmalla akanvirrassa vuoroaan ja katselee päävirrassa temppuilevaa melojaa. Akanvirta tai koste on virtausdynamiikassa virtaavassa nesteessä tai kaasussa syntyvä pysyvä pyörre.
Uusi!!: Vesistön jääpeite ja Akanvirta · Katso lisää »
Auraus
Aurausta Jyväskylässä Aurausta Virossa Tien aurauksella tarkoitetaan tien kunnossapitotyötä, jossa tielle satanut lumi siirretään pois ajotieltä autojen kulkua haittaamasta.
Uusi!!: Vesistön jääpeite ja Auraus · Katso lisää »
Höyrylaiva
USS ''Marbleheadissa'' oli monille alkuaikojen höyrylaivoille tyypilliseen tapaan myös mastot purjeille. heinäveteläinen Heinäveden Höyryvenhe Osuuskunta. ''Heinävesi I'' on vuodelta 1906 ja ''Heinävesi II'' 1907. Höyrylaiva on höyrykoneen voimalla liikkuva laiva.
Uusi!!: Vesistön jääpeite ja Höyrylaiva · Katso lisää »
Hiihto
Alppihiihtäjä. Hiihto on liikkumismuoto, jossa liu'utaan suksilla eteenpäin lumella tai muulla liukkaalla alustalla, usein sauvoja apuna käyttäen.
Uusi!!: Vesistön jääpeite ja Hiihto · Katso lisää »
Jääpato
Jäidenlähtö Salon Uskelanjoessa vuonna 2010. Sillan kohdalla on jäätukos. Vuoden 1886 jääpatotulvan jäänteet Moirajoella Ontarion Bellevillessä. Jääpato, joskus myös jäätukos, syntyy virtaveteen yleensä jäidenlähdön aikana, kun uomaan ahtautuu yhtäaikaa liian paljon jäitä.
Uusi!!: Vesistön jääpeite ja Jääpato · Katso lisää »
Jäätie
Jäätie Saimaalla Jäätie on talveksi vesistön kuten järven, joen tai meren jäälle avattu tieura, jonka tarkoituksena on lyhentää ajomatkaa.
Uusi!!: Vesistön jääpeite ja Jäätie · Katso lisää »
Jähmettyminen
olomuodot Jähmettyminen on nesteen muuttuminen kiinteään olomuotoon.
Uusi!!: Vesistön jääpeite ja Jähmettyminen · Katso lisää »
Jäidenlähtö
Aurajoki maaliskuussa 2006 Vantaankoski maaliskuun 31. vuonna 2011. Uskelanjoessa Salossa vuonna 2010. Kevätjäät Sankt Moritzerseessä Sveitsin Graubündenissa huhtikuun lopussa. Jäidenlähtö ilmakuvassa lintujensuojelualueella Dakotassa. Jäidenlähtö tapahtuu virtavesissä ja järvissä yleensä talvikauden päätteeksi keväällä, kun auringon lämmittämät ja siitä pehmentyneet jäät hajoavat.
Uusi!!: Vesistön jääpeite ja Jäidenlähtö · Katso lisää »
Järvi
Järvi Argentiinassa Järvi on merestä erillään oleva maaston muotojen rajaama yhtenäinen vesialue.
Uusi!!: Vesistön jääpeite ja Järvi · Katso lisää »
Kalastus
Kalastajia Bangladeshissa. Pieni höyrykäyttöinen valaanpyyntialus Kanadan Sept-Îlesissä noin vuonna 1900. Kalastus on elinkeinoista vanhimpia.
Uusi!!: Vesistön jääpeite ja Kalastus · Katso lisää »
Kalaverkko
Eilif Peterssenin verkkokalastusta kuvaava maalaus. Saksalaisnainen valmistamassa verkkoa VEB Vereinigte Netz- und Seilwerken tehtaalla Heidenaussa vuonna 1972. Bangladeshilaisia verkkokalastajia. Verkko on kalastuksessa käytettävä pyyntiväline, joka koostuu yhteenpunotuista langoista siten, että verkkoon muodostuu niin sanottuja verkon silmiä.
Uusi!!: Vesistön jääpeite ja Kalaverkko · Katso lisää »
Kallavesi
Kallavesi on Pohjois-Savossa Siilinjärvellä, Kuopiossa ja Leppävirralla sijaitseva järvi.
Uusi!!: Vesistön jääpeite ja Kallavesi · Katso lisää »
Katiska
Katiskan pienoismalli Katiskan lasku veteen. Katiska on tavallinen kalastusväline ja yksi vanhimmista pyydysmalleista.
Uusi!!: Vesistön jääpeite ja Katiska · Katso lisää »
Käsivarsi (Suomi)
Enontekiö baskinkielisessä kartassa. Saana. Käsivarsi eli Käsivarren Lappi on Suomen alueen kapea, ”Suomi-neidon” käsivartta muistuttava ulkonema Luoteis-Lapissa, Ruotsin ja Norjan välissä.
Uusi!!: Vesistön jääpeite ja Käsivarsi (Suomi) · Katso lisää »
Kilpisjärvi (järvi)
Kilpisjärvi (pohjoissaameksi Gilbbesjávri) on järvi Suomen ja Ruotsin rajalla Enontekiön ja Kiirunan kunnissa.
Uusi!!: Vesistön jääpeite ja Kilpisjärvi (järvi) · Katso lisää »
Konvektio
Ilman konvektio yksinkertaisen keittimen läpileikkauksessa Konvektio (tai kuljettuminen) on lämmön siirtoa kaasussa tai nesteessä lämmön aiheuttamien virtausten mukana.
Uusi!!: Vesistön jääpeite ja Konvektio · Katso lisää »
Kuivajärvi (Tammela)
Kuivajärvi on Kanta-Hämeessä Tammelassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Loimijoen valuma-alueen Pyhäjärven alueeseen.
Uusi!!: Vesistön jääpeite ja Kuivajärvi (Tammela) · Katso lisää »
Kuutiometri
Kuutiometri (tunnus m³) on SI-järjestelmän mukainen tilavuuden yksikkö.
Uusi!!: Vesistön jääpeite ja Kuutiometri · Katso lisää »
Latenttilämpö
Latenttilämpö (tunnus Ql) on se entalpiamuutos, joka tapahtuu aineen olomuodon muutoksen yhteydessä aineen lämpötilan pysyessä kuitenkin vakiona.
Uusi!!: Vesistön jääpeite ja Latenttilämpö · Katso lisää »
Lämpötilakerrostuneisuus (limnologia)
Lämpötilakerrostuneisuus on erikoistapaus tiheyseroihin perustuvassa vesistöjen tai ilmamassojen kerrostumisista (tiheyskerrostuneisuus).
Uusi!!: Vesistön jääpeite ja Lämpötilakerrostuneisuus (limnologia) · Katso lisää »
Läpivirtausjärvi
Läpivirtausjärvi on järvi, johon virtaa muualta paljon pinta- ja pohjavettä ja josta poistuu paljon pinta- ja pohjavettä.
Uusi!!: Vesistön jääpeite ja Läpivirtausjärvi · Katso lisää »
Leveyspiiri
maailmankartassa ovat leveyspiirejä. Kuvassa päiväntasaajan lisäksi 30° ja 60° leveyspiirit. Leveyspiiri eli paralleelipiiri on maapallon kiertävä päiväntasaajan suuntainen piiri.
Uusi!!: Vesistön jääpeite ja Leveyspiiri · Katso lisää »
Luistelu
Gunnar Berndtsonin piirros helsinkiläisistä luistelijoista 1890-luvulta Luistelu on jäällä tapahtuvaa liikuntaa, jossa käytetään erityisesti tähän tarkoitukseen soveltuvia jalkineita eli luistimia.
Uusi!!: Vesistön jääpeite ja Luistelu · Katso lisää »
Lumi
Luminen metsämaisema. Tykkylunta ja kinoksia. Lumi on jääkiteiden ja ilman muodostamaa kuohkeaa ainetta, jota syntyy pilvissä ja sataa maahan riippuen siitä, onko ilman lämpötila tarpeeksi kylmä.
Uusi!!: Vesistön jääpeite ja Lumi · Katso lisää »
Moottorikelkka
Ski-doo-moottorikelkka. Moottorikelkka jossa on lämmitetty ohjaamo. Moottorikelkka on kevyt ja avoin maalla telamaton avulla kulkeva ajoneuvo.
Uusi!!: Vesistön jääpeite ja Moottorikelkka · Katso lisää »
Näsijärvi
Näsijärvi on Pirkanmaalla Tampereella, Ylöjärvellä ja Ruovedellä sijaitseva järvi, joka on Suomen 16.
Uusi!!: Vesistön jääpeite ja Näsijärvi · Katso lisää »
Nuotta
Nuotta on useista verkoista rakennettu kalastusväline, jonka perään kalaparvi yritetään saartaa.
Uusi!!: Vesistön jääpeite ja Nuotta · Katso lisää »
Oulujärvi
Oulujärvi on Pohjois-Pohjanmaan Vaalassa ja Kainuun Kajaanissa ja Paltamossa sijaitseva järvi.
Uusi!!: Vesistön jääpeite ja Oulujärvi · Katso lisää »
Oulujoen vesistö
Oulujoen vesistö (vesistöaluetunnus 59) on Suomen päävesistöalue, jonka laskujoki Oulujoki laskee Perämereen.
Uusi!!: Vesistön jääpeite ja Oulujoen vesistö · Katso lisää »
Pakkanen
Suomen eteläosassa viittätoista pakkasastetta pidetään kireän pakkasen rajana. Pakkanen tarkoittaa sitä, että lämpötila laskee celsius-asteikolla alle nollan, jolloin vesi alkaa jäätyä.
Uusi!!: Vesistön jääpeite ja Pakkanen · Katso lisää »
Pannukakkujää
Itämerellä. Pannukakkujää (Suomen ympäristökeskuksen hydrologi Esko Kuusiston mukaan pannukakkujäitä voi muodostua lähes kaikkiin akanvirtoihin. Suuret ajelehtivat sohjolautat hajoavat veden pyörteissä pienemmiksi palasiksi, jotka alkavat kiertää itsensä ympäri ja pyöristyvät. Reunat syntyvät muihin sohjon osiin törmäämisestä. Mikäli tulee pakkanen, pyöreät sohjolevyt jäätyvät pannukakkujääksi. Kuusisto arvioi pannukakkujään eliniäksi muutamia kuukausia.
Uusi!!: Vesistön jääpeite ja Pannukakkujää · Katso lisää »
Päijänne
Päijänne ja lähijärvet: eteläpuolinen Vesijärvi, kaakkoispuolella sijaitsevat Ruotsalainen ja Konnivesi sekä pohjoispuoliset Leppävesi, Saraavesi, Vatianjärvi, Kuusvesi ja Lievestuoreenjärvi. Päijänne-purjehduksen osallistujat alittavat Kärkistensillan. Haapasaaren lounaisrantaa. Varsinkin Päijänteen eteläosissa monet saarista ovat hiekkarantaisia. Veneillä pääsee Vesijärveen ja sieltä Lahteen nousemalla ensin Vääksyn kanavaan. Päijänne (ruotsiksi Päijänne, aikaisemmin Päjäne) on Kymijoen vesistön pääjärvi, joka sijaitsee Päijät-Hämeen, Pirkanmaan ja Keski-Suomen maakuntien alueilla.
Uusi!!: Vesistön jääpeite ja Päijänne · Katso lisää »
Pilkkiminen
Pilkkiminen on kalastusmuoto, jossa kaloja ongitaan talvella järven tai meren jäähän kairalla poratun reiän kautta.
Uusi!!: Vesistön jääpeite ja Pilkkiminen · Katso lisää »
Pohjoismaat
Pohjoismaiden liput vasemmalta oikealle: Suomi, Islanti, Norja, Ruotsi ja Tanska. Pohjoismaat (joskus myös Pohjola) muodostavat maantieteellisen ja kulttuurisen alueen Euroopan pohjoisosassa.
Uusi!!: Vesistön jääpeite ja Pohjoismaat · Katso lisää »
Pyhäjärvi (Säkylä)
Pyhäjärvi (tunnettu myös nimellä Säkylän Pyhäjärvi) on Suomen 29.
Uusi!!: Vesistön jääpeite ja Pyhäjärvi (Säkylä) · Katso lisää »
Railo
Vuorikiipeilijöitä ylittämässä railoa. Railo on jäätikköön tai jäähän muodostunut halkeama.
Uusi!!: Vesistön jääpeite ja Railo · Katso lisää »
Saimaa
Suur-Saimaa eli Iso-Saimaa Saimaan ranta Joutsenossa. Suur-Saimaa sekä eräitä siihen liittyviä järvireittejä ja asutuskeskuksia. Olavinlinnassa. Saimaa, josta käytetään myös nimityksiä Suur-Saimaa tai Iso-Saimaa, on Suomen suurin järvi, joka sijaitsee Kaakkois-Suomessa.
Uusi!!: Vesistön jääpeite ja Saimaa · Katso lisää »
SMHI
SMHI eli Sveriges meteorologiska och hydrologiska institut on Ruotsin ilmatieteen ja hydrologian laitos.
Uusi!!: Vesistön jääpeite ja SMHI · Katso lisää »
Suomen järvet
Suomen järvet ovat kaikki syntyneet heti viimeisen jääkauden mannerjäätikön reunan vetäytyessä Suomen alueiden yli Ruotsiin karkeasti esitettynä 13 000–10 000 vuotta sitten tai sen jälkeen.
Uusi!!: Vesistön jääpeite ja Suomen järvet · Katso lisää »
Suomen ympäristökeskus
Suomen ympäristökeskus (lyhenne Syke,, engl. Finnish Environment Institute) on ympäristöalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, joka huolehtii myös eräistä valtakunnallisista viranomaistehtävistä.
Uusi!!: Vesistön jääpeite ja Suomen ympäristökeskus · Katso lisää »
Suoraan verrannollisuus
Suoraan verrannollisuus on matematiikassa ja luonnontieteissä kahden suureen välinen erityinen riippuvuus, jossa kussakin tilanteessa suureiden saamien arvojen suhde pysyy vakiona: eli kaksi toisistaan riippuvaa suuretta, jotka muuttuvat samassa suhteessa, esimerkiksi molemmat puolittuvat tai kaksinkertaistuvat.
Uusi!!: Vesistön jääpeite ja Suoraan verrannollisuus · Katso lisää »
Suppo (jäätyyppi)
Pernoonkoskissa Suppo eli hyyde eli suppojää on dynaamisen jäänmuodostuksen kautta syntynyttä jäätä.
Uusi!!: Vesistön jääpeite ja Suppo (jäätyyppi) · Katso lisää »
Täyskierto
Täyskierto tarkoittaa keväällä ja syksyllä tapahtuvaa koko vesirungon sekoittumista pinnasta pohjaan.
Uusi!!: Vesistön jääpeite ja Täyskierto · Katso lisää »
Tehinselkä
Tehinselkä on Päijänteen suurin selkä.
Uusi!!: Vesistön jääpeite ja Tehinselkä · Katso lisää »
Tiheys
Tiheys on suure/määrä, joka ilmaisee kappaleen massan suhteessa sen tilavuuteen.
Uusi!!: Vesistön jääpeite ja Tiheys · Katso lisää »
Tornionjoki
Tornionjoki (meänkielellä Väylä) on Tornionjoen vesistön pääjoki Pohjois-Ruotsissa ja -Suomessa, joka saa alkunsa Torniojärvestä ja laskee Itämeren Pohjanlahteen Perämerellä Tornion keskustaajamassa ja Haaparannalla.
Uusi!!: Vesistön jääpeite ja Tornionjoki · Katso lisää »
Vesistö
Kokemäenjoen vesistö. Vesistö tai vesistöalue on valuma-alue, jonka vedet purkautuvat saman pisteen kautta mereen.
Uusi!!: Vesistön jääpeite ja Vesistö · Katso lisää »
Virtavesi
Peltojoki Inarissa. Virtavesi tai virtaava vesi on yleisnimitys sisävesille, jotka virtaavat luonnollisessa tai keinotekoisessa vesiuomassaan painovoiman vetämänä.
Uusi!!: Vesistön jääpeite ja Virtavesi · Katso lisää »
