Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Vapaa
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Vesistömalli

Indeksi Vesistömalli

Vesistömalli on hydrologinen malli, joka kuvaa hydrologista kiertoa koko vesistön tai usean vesistön alueella.

27 suhteet: Haihdunta, Hydrologinen malli, Ilman kosteus, Ilmanpaine, Ilmastonmuutos, Interpolaatio, Kuivuuskausi, Lämpötila, Lumen vesiarvo, Lumi, Maalaji, Maaperä, Painovoima, Pilvisyys, Pohjavesi, Potentiaalinen haihdunta, Sadanta, Sade, SMHI, Suomen ympäristökeskus, Topografia, Tulva, Tuuli, Valunta, Veden kiertokulku, Vesistö, Virtaama.

Haihdunta

Haihdunta on haihtumiseen liittyvä suure.

Uusi!!: Vesistömalli ja Haihdunta · Katso lisää »

Hydrologinen malli

Hydrologinen malli kuvaa veden kiertokulkua rajatulla valuma-alueella tai vesistössä.

Uusi!!: Vesistömalli ja Hydrologinen malli · Katso lisää »

Ilman kosteus

Ilman kosteus tai ilmankosteus on ilman sisältämän vesihöyryn määrää kuvaava käsite.

Uusi!!: Vesistömalli ja Ilman kosteus · Katso lisää »

Ilmanpaine

Päiväkohtainen ilmanpaine Pohjois-Saksasta Ilmanpaine on mittauskohdan yläpuolella olevan ilman paino pinta-alayksikköä kohden.

Uusi!!: Vesistömalli ja Ilmanpaine · Katso lisää »

Ilmastonmuutos

Vostokin jäässä viimeisen 400 000 vuoden aikana. Nykyinen tilanne oikealla. Ilmastonmuutos on merkittävä pitkän aikavälin muutos globaalissa tai paikallisessa ilmastossa.

Uusi!!: Vesistömalli ja Ilmastonmuutos · Katso lisää »

Interpolaatio

Interpolaatio eli interpolointi on numeerisessa matematiikassa menetelmä, jossa lasketaan uusia arvoja tunnettujen arvojen väliin jollakin menetelmällä.

Uusi!!: Vesistömalli ja Interpolaatio · Katso lisää »

Kuivuuskausi

Kuivuuden kuivattamia viljelmiä Benambrassa, Australiassa. Kuivuuskausi on pitkäkestoinen ajanjakso, jona alueeseen vaikuttaa veden puute.

Uusi!!: Vesistömalli ja Kuivuuskausi · Katso lisää »

Lämpötila

lämpövärähtelyn voimakkuus kasvaa lämpötilan noustessa. Talvipakkanen mitattuna celsiusasteikolla. Lämpötila on suure, joka kuvaa sitä kuinka kylmä tai lämmin kohde on.

Uusi!!: Vesistömalli ja Lämpötila · Katso lisää »

Lumen vesiarvo

Lumen vesiarvo eli lumikuorma ilmoittaa lumikerroksesta sulatettuna muodostuvan vesikerroksen paksuuden.

Uusi!!: Vesistömalli ja Lumen vesiarvo · Katso lisää »

Lumi

Luminen metsämaisema. Tykkylunta ja kinoksia. Lumi on jääkiteiden ja ilman muodostamaa kuohkeaa ainetta, jota syntyy pilvissä ja sataa maahan riippuen siitä, onko ilman lämpötila tarpeeksi kylmä.

Uusi!!: Vesistömalli ja Lumi · Katso lisää »

Maalaji

Maalaji on geologisten prosessien tuloksena syntynyt maakerrostumatyyppi.

Uusi!!: Vesistömalli ja Maalaji · Katso lisää »

Maaperä

Maaperän poikkileikkaus. Maaperä, lyhyemmin maa, on kallioperää peittävä, irtaimista maalajeista koostuva kerros.

Uusi!!: Vesistömalli ja Maaperä · Katso lisää »

Painovoima

Matalalla kiertoradalla Maata kiertävään satelliittiin vaikuttaa alaspäin suuntautuvan painovoiman lisäksi muiden muassa ilmakehän ilmanvastus, joka hidastaa sen nopeutta. Tämän vuoksi satelliitin rataa on korjattava säännöllisin väliajoin, ettei se putoaisi Maata kohti. Painovoima eli gravitaatio on luonnonilmiö, joka saa kaikki massalliset kappaleet vetämään toisiaan puoleensa.

Uusi!!: Vesistömalli ja Painovoima · Katso lisää »

Pilvisyys

Maapallon pilvisyystilanne 11. heinäkuuta 2005. Pilvisyys on pilvien peittämä osuus taivaasta.

Uusi!!: Vesistömalli ja Pilvisyys · Katso lisää »

Pohjavesi

Pohjavesialueesta kertova merkki Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuistossa Kontinkankaalla Oulussa Pohjavesi on maanpinnan alapuolella sijaitsevaa vettä.

Uusi!!: Vesistömalli ja Pohjavesi · Katso lisää »

Potentiaalinen haihdunta

Potentiaalinen haihdunta tarkoittaa haihduntaa pinnalta, joka on kyllästetty vedellä.

Uusi!!: Vesistömalli ja Potentiaalinen haihdunta · Katso lisää »

Sadanta

Sadanta eli sademäärä mittaa alueelle tietyssä ajassa sateena pudonnutta vettä eri olomuodoissa.

Uusi!!: Vesistömalli ja Sadanta · Katso lisää »

Sade

Pilven alinen sade näkyy tummina juovina. Sade on pilvistä putoavaa vettä eri olomuodoissaan.

Uusi!!: Vesistömalli ja Sade · Katso lisää »

SMHI

SMHI eli Sveriges meteorologiska och hydrologiska institut on Ruotsin ilmatieteen ja hydrologian laitos.

Uusi!!: Vesistömalli ja SMHI · Katso lisää »

Suomen ympäristökeskus

Suomen ympäristökeskus (lyhenne Syke,, engl. Finnish Environment Institute) on ympäristöalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, joka huolehtii myös eräistä valtakunnallisista viranomaistehtävistä.

Uusi!!: Vesistömalli ja Suomen ympäristökeskus · Katso lisää »

Topografia

Esimerkki topografisesta kartasta korkeuskäyrineen Topografia tarkoittaa maan pinnanmuotojen yksityiskohtaista kuvaamista.

Uusi!!: Vesistömalli ja Topografia · Katso lisää »

Tulva

Tulvaa Puolassa vuonna 2010. Tulva tarkoittaa vesistön vedenpinnan noususta, meren pinnan noususta tai hulevesien kertymisestä aiheutuvaa maan tilapäistä peittymistä vedellä.

Uusi!!: Vesistömalli ja Tulva · Katso lisää »

Tuuli

Tuulessa taipuvia puita Tuuli on ilmakehässä liikkuva maanpinnan suuntainen ilmavirtaus.

Uusi!!: Vesistömalli ja Tuuli · Katso lisää »

Valunta

Pintavaluntaa sadevesiviemäriin Valunta on suure, joka kuvaa valuma-alueelta virtauksien mukana poistuvaa vesimäärää.

Uusi!!: Vesistömalli ja Valunta · Katso lisää »

Veden kiertokulku

Veden kiertokulku Veden kiertokulku eli hydrologinen kierto kuvaa Maapallon vesikehässä olevien vesivarastojen välistä jatkuvaa kiertoa, jossa vesi vaihtaa samalla olomuotoaan nesteestä vesihöyryksi ja jääksi tai niistä takaisin vedeksi.

Uusi!!: Vesistömalli ja Veden kiertokulku · Katso lisää »

Vesistö

Kokemäenjoen vesistö. Vesistö tai vesistöalue on valuma-alue, jonka vedet purkautuvat saman pisteen kautta mereen.

Uusi!!: Vesistömalli ja Vesistö · Katso lisää »

Virtaama

Putken virtaama mitataan paine-erojen avulla. Virtaama eli tilavuusvirta on virtauskanavan (putken, uoman, vesistöalueen tms.) poikkileikkauksen läpi kulkevan nestemäärän tilavuus aikayksikössä.

Uusi!!: Vesistömalli ja Virtaama · Katso lisää »

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »